Saituri: 10 tapaa, joilla kauppa sinua harhauttaa

Saituri-In-Memoriam-Pohatta-2

Saituri-In-Memoriam-Pohatta-2Olipa kerran, kauan, kauan sitten, blogi nimeltä Saituri. Blogin tarkoituksena oli auttaa hyvän elämän löytämisessä ilman, että rahahuolet tulisivat asioita pilaamaan. Saituri oli yksi suurimmista inspiraationi lähteistä oman blogini alkutaipaleella. Suureksi harmiksi Saituri-blogi on siirtynyt jo vehreämmille niityille. Se ei kuitenkaan saa jäädä täysin unholaan. Onneksi sain luvan uudelleen julkaista Saiturin artikkeleita.  Artikkelit julkaistaan täysin alkuperäisessä muodossa ja löydät ne tunnisteella Saituri In Memoriam. Päivämäärät artikkeleissa voivat vaikuttaa vahoilta, mutta ajatus niissä on aina ajankohtainen. Nautinnollisia lukuhetkiä!

Emme välttämättä ole samaa mieltä siitä, että miten toisen kirjoittama artikkeli sopii blogiini. Lisäksi saattaa olla outoa, että en jatka Saiturin tarinoita omilla ajatuksillani. Vaikka pääosin olen samoilla linjoilla, en silti ole välttämättä kaikesta samaa mieltä. Siitä huolimatta pidän kirjoituksia lukemisen arvoisena.

Joskus saattaa jopa tulla aika, kun jatkan Saiturin ajatuksia omillani. Nyt teksti on kuitenkin julkaistu vain nautittavaksi. Tästä johtuen edes kommentointi ei ole mahdollista. Toivottavasti löydät vanhasta helmestä uusia näkökulmia itsellesi!

Jos haluat lukea enemmänkin Saiturin artikkeleita, ne löytyvät aika hyvin Wayback Machinen kautta. Tämä artikkeli julkaistu alun perin 14.1.2010 ja on erittäin ajankohtainen myös itselleni, koska juuri tällä viikolla päivitin läppärin.

10 tapaa, joilla kauppa sinua harhauttaa

Välillä järkevien ostopäätösten tekeminen tuntuu erinomaisen hankalalta. Olen tullut jo kauan aikaa sitten siihen tulokseen, että itse olen suurin syypää näihin hankaluuksiin. Vähemmän loogisia ja aika ajoin suorastaan järjettömiäkin päätöksiä tulee tehtyä tasaisin väliajoin.

Viimeisin tällainen hetki oli varmaankin uuden tietokoneeni osto, josta Joulukuussa kirjoitin. Kone on kaikkea sitä mitä haluan ja periaatteessa tarvitsen, mutta tosiasia on se, että vanhakin koneeni toimii yhä kuin uusi.

Mikä sitten ajaa tällaisiin päätöksiin, joilla ei logiikan mittelöissä kovin pitkälle päästä? Ihmisinä olemme oppineet luottamaan omaan arvostelukykyymme ehkä liikaakin, emmekä aina osaa varoa omaa itseämme ja niitä irrationaalisia impulsseja, jotka pelottavan usein saavat vallan.

Miksi teemme typeriä valintoja uudestaan ja uudestaan?

Sain ainakin osittaisen vastauksen tähän ongelmaan mahtavasta kirjasta nimeltä Predictably Irrational: The Hidden Forces That Shape Our Decisions. Silmät avautuivat jälleen lisää viihdyttävän, helppolukuisen ja informatiivisen kirjan äärellä (kirja on englanninkielinen, enkä ole suomennosta siitä löytänyt).

Predictably Irrational on kirja, jonka jokaisen kuluttajan tulisi lukea ymmärtääkseen ympärillään tapahtuvia asioita ja omaa käytöstään enemmän ja paremmin.

Predictably Irrational on mielenkiintoinen tutkielma siitä miksi ja miten ihmiset on syntyjään ohjelmoitu käyttäytymään ”järjettömästi” ja siitä miten markkinointivelhot pyrkivät vielä vahvistamaan tätä viettiä. Vaikka ihmisinä olemme pakostakin itsekkäitä, on juuri siksi ihmeellistä miten helposti meidät voidaan manipuloida toimimaan omaa parastamme vastaan.

On äärimmäisen tärkeää, että opettelet ymmärtämään miksi sinäkin käyttäydyt epäloogisesti useammassa asiassa kuin luuletkaan. Jos et ymmärrä miten nämä epäloogiset toiminnot ottavat sinussa vallan, hyökkäävät markkinointivampyyrit kimppuusi ja repivät sinusta viimeisetkin eurot irti ilman että edes huomaat mitään tapahtuneen.

1. Kaikki on suhteellista

Kirjan varsinainen sisältö alkaa pohdinnalla siitä miten päätöksentekomme on hyvin suhteellista – tarkoittaen sitä, että käytämme vertailuja päätöksentekomme lähtökohtana riippumatta siitä sopiiko se tilanteeseen. Räikeimmin tämä tulee esiin kaupassa valitessamme tuotetta monen vaihtoehdon joukosta.

Harvemmin tulee valittua se kaikkein kallein, tai kaikkein halvin, vaan jokin siltä väliltä, useinmiten kalleimmasta seuraava. Uskottelemme tietenkin itsellemme ostoksen paremmuutta hinta/laatusuhteella ymmärtämättä, että otimme hyllystä juuri sen mitä kauppias meidän halusikin ottavan. Tähän taipuvainen käytös on nimittäin erittäin hyvin tiedossa kaupan alalla ja tuotteet hinnoitellaan se mielessä. Se keskihintainen, käteen päätynyt tuote on melkein poikkeuksetta se, jossa on suurin voittomarginaali.

Kun Williams-Sonoma esitteli leipäkoneet maailmalle, vetelivät myyntiluvut alamaissa. Vasta kun mallistoon lisättiin ”luksus”-malli, joka oli 50% peruskonetta kalliimpi, alkoi myynti vetää kuin häkä.  Miksi? No siksi, että perusmalli vaikutti nyt sikahalvalta, vaikka sen hintaa ei oltu muutettu mitenkään. Tärkeintä oli se, että asiakkaalle muodostui vertailukohta.

Miettiessään, että ostaako 25$  kynän, suurin osa ihmisistä hyppäisi autoon, ja ajaisi 15 minuutin päähän kauppaan, jossa sama kynä olisi 18$. Kuitenkin, jos sama henkilö miettii 455$ puvun ostamista, ei hän enää näkisi samaa vaivaa säästäkseen saman 7$. Säästetty summa ja käytetty aika on molemmissa tapauksissa sama, mutta lopputuloksena syntynyt toiminta on kovin erilainen. Suhteellista ajattelua on syytä varoa, koska se tulee mukaan päättelyyn niin kovin helposti.

  • On vaikuttavaa huomata, että jotkin premium -luokan tuotteet ovat olemassa pelkästään harhautusmielessä. Tämä tarkoittaa siis sitä, että ne ovat hyllyssä vain saadakseen halvemmat tuotteet näyttämään houkuttelevammilta, koska vertailu on asiakkaalle näin helpompaa. Ei siis missään nimessä pidä vertailla pelkästään saman valmistajan erihintaisia tuotteita, vaan laajentaa vertailua eri valmistajien saman tason tuotteisiin ja keskittyä niihin.
  • Älä anna prosenttialennusten huijata sinua pienissä ostoksissa. Okei, sait ehkä 25% alennuksen, mutta paljonko jouduit käyttämään sen saavuttamiseen vaivaa ja aikaa? Oliko se sen 5 euron tuotteen arvoista?

2. Kysynnän ja tarjonnan virheelliset kuvitelmat

Tässä kappaleessa Ariely tuo esiin sen inhimillisen taipumuksen, että ”ankkuroimme” hintakäsityksemme ensiksi nähtyyn vertailukohtaan. Jos menet ostamaan vaikkapa digiboksia Gigantista, käytät ensiksi nähdyn (ankkuri usein syntyy jo hyvissä ajoin ennen kauppaan astumista) digiboksin hintaa ankkurikohtana vertailussa muihin digibokseihin. Ensialtistus tuotteen hinnalle toimii kriteerinä vertailussa kaikkiin muihin hintoihin.

Juuri tästä syystä uusien tuotteiden tullessa markkinoille (huomattavissa esimerkiksi DVD- ja Blu-Ray -laitteiden tapaisten tuotteiden myynnissä), on myyjien järkevää ylihinnoitella tuote reilusti, näin pedaten myyntipiikkiä, kun hinta myöhemmin hieman tippuu. Näin tuote vaikuttaa myöhemmässä myynnissä jopa halvalta, vaikka voittomarginaali olisi edelleenkin taivaissa. Näin hinta saadaan myös pidettyä korkeammalla pidempään.

Salvador Assael, lempinimeltään ”helmikuningas”, loi omin käsin mustien helmien markkinat, joista ei oltu kuultukaan koko helmibisneksessä ennen vuotta 1973. Hänen ensimmäinen yrityksensä mustien helmien markkinoinnissa epäonnistui täydellisesti; yhtäkään ei myyty. Niinpä hän meni ystävänsä, Harry Winstonin juttusille ja pyysi Winstonia laittamaan näitä helmiä näytille 5th Avenue:lle, liikkeensä ikkunaan varustettuna järjettömän kalliilla hinnalla. Sen jälkeen hän laittoi koko sivun mainoksia kiiltäväsivuisiin aikakauslehtiin, niin että mustat helmet komeilivat niissä timanttien ja rubiinien joukossa. Pian mustia helmiä alettiin pitää arvokkaina.

Simonsohn ja Loewenstein huomasivat, että ihmiset jotka muuttavat uuteen kaupunkiin, pitävät uudessa asuinpaikassaankin aiemman kotipaikan hintoja vertailukohtanaan kaikkeen. Ihmiset, jotka muuttavat Lubbockista Pittsburghiin (eli halvemmasta kalliimpaan) ahtavat perheensä pienempiin asuntoihin vain maksaakseen saman summan vuokraa kuin edellisessäkin. Ihmiset jotka muuttavat Los Angelesista Pittsburghiin (kalliimmasta halvempaan) eivät säästä ylijääviä rahoja, vaan muuttavat kartanoihin.

  • Mitoita ostoksesi oikeiden tarpeidesi mukaan, älä tilanteesi tai lompakkosi koon mukaan. Mitä oikeasti käytät? Paljonko sitä käytät ja miten usein?
  • Yritä mahdollisimman objektiivisesti mitata ostoksesi aito arvo. Paljonko siitä oikeasti hyödyt verrattuna esimerkiksi muihin ajanviettotapoihin tms. On parempi verrata tuotteen hintaa johonkin muuhun kiinnekohtaan elämässä kuin hyllyn toiseen samankaltaiseen tuotteeseen. Näin tuotteen arvo sinulle tulee paremmin esiin.

3. Ilmaisen hinta?

”Ilmainen” on sellainen taikasana, että se saa melkeinpä kenet tahansa menemään sekaisin ja heittämään arvostelukyvyn romukoppaan. Se, että saa jotain ”ilmaiseksi” saa meidät tekemään asioita, jotka vievät pohjan koko ilmaisuuden idealta. Hyvä esimerkki on esimerkiksi verkkokauppojen ilmaiset postitukset jos ostoksesi ylittää tietyn summan, vaikkapa 40 euroa.

Tällä keinolla sinut saadaan ostamaan melkeinpä aina enemmän kuin mitä ensiksi aioit. Olisihan se typerää maksaa postimaksu 30 euron ostoksesta, kun 10 euron lisäostoksella saat tilauksen ilmaiseksi postitettuna… vai miten se meni? Tämä taktiikka nimittäin nostaa kaupan voittoja aika merkittävästi enemmän kuin mitä tuo ”ilmainen” postitus kauppiaalle maksaa. Maksat siis extraa tuotteesta jota et alunperin ollut edes ostamassa.

Ariely, Shampanier, ja Mazar suorittivat kokeen käyttämällä Lindtin konvehteja ja Hersheyn suklaasuukkoja. Kun konvehti maksoi 0.15$ ja suklaasuukko maksoi 0.01$, 73% koehenkilöistä valitsi konvehdin ja 27% suklaasuukon. Kun konvehdin hinta oli 0,14$ ja suklaasuukon sai ”ilmaiseksi”, 69% valitsi suklaasuukon ja 31% valitsi konvehdin. Perinteisen talousteorian mukaisesti hinnanlaskun ei olisi pitänyt aiheuttaa muutosta käyttäytymisessä, mutta silti niin kävi.

Arielyn teorian mukaan punnitsemme normaaleissa ostotilanteissa niin hyvät kuin huonotkin puolet, mutta kun jokin on ilmaista, unohdamme ilmaisen asian mahdolliset huonot puolet. ”Ilmainen” saa meidät pitämään tarjottua asiaa huomattavasti arvokkaampana kuin mitä se oikeasti on.

Ihminen yrittää mahdollisuuksien mukaan välttää tappioita. Kun hankimme jotain perinteisesti rahalla ostamalla, tulee tämä vietti esiin, mutta ”ilmaisen” tuotteen kohdalla haihtuu huonon diilin mahdollisuus mielestämme.

  • Pyrit pitämään ilmaista tuotetta arvokkaampana kuin mitä se oikeasti on. Tätä viettiä voi vastustaa pyrkimällä skeptisyyteen kun ilmaisesta on kyse, sen sijaan että otat kaiken avosylin vastaan. Mieti miksi tuote on ilmainen ja mikä ilmaisuuden todellinen hinta on.
  • Ilmainen tavara tai palvelu tulee usein hyvin piilotettujen lisäehtojen kera. Ennenkuin hyppäät jonkin ilmaisen palvelun tai tuotteen kelkkaan, mieti miten se vaikuttaa tuleviin päätöksiisi. Millaisia maksullisia vaihtoehtoja vältät valitsemalla ilmaisen vaihtehdon ja miksi?
  • Miten paljon vaivaa ilmainen vaihtoehto vaatii? Ovatko maksulliset vaihtoehdot ehkä sittenkin parempia vähemmän vaivan vuoksi? Kuinka arvokasta aikasi on?

4. Sosiaaliset normit määräävät

Sosiaaliset pelisäännöt näyttelevät suurta osaa päätöksenteossamme. Suomi on kokemukseni mukaan poikkeus, mutta muualla maailmassa pienen rahallisen korvauksen tarjoaminen naapurille saadaksesi hänet auttamaan vaikkapa sohvan kantamisessa katsotaan jopa loukkaukseksi; korkeintaan kaljan voi tarjota. Mistä tällainen kummallisuus johtuu; eikö raha ole aina rahaa?

Se johtuu siitä, että sosiaaliset normit (eli se, mikä yhteisössä katsotaan hyväksyttäväksi) ovat tällaisissa tapauksissa markkinatalouden normeja voimakkaampia. Henkilö kokee, että rahallisen korvauksen ottaminen sotii hänen etiikkaansa vastaan ja esimerkiksi jollakin tavalla halventaa vaikkapa ystävyyssuhdetta ja sitä mihin se perustuu. Rahallisen korvauksen arvo on siis pienempi kuin se mielihyvä ja yhteisöllinen hyväksyntä mitä teosta saa. Palkkatyö ja sosiaalisten normien mukaan tehtävä työ toimivat täysin eri tasoilla.

AARP (hyväntekeväisyysjärjestö) pyysi lakimiehiä osallistumaan ohjelmaan, jossa he tarjoaisivat palveluitaan tarvitseville alennettuun 30$ tuntihintaan. Pyyntö tyrmättiin suoralta kädeltä. Kuitenkin, kun ohjelman johtaja pyysi lakimiehiä tarjoamaan palveluitaan ilmaiseksi, antoivat he .

  • Joku järjestö tai yritys saattavat houkutella sinua osallistumaan hankkeisiinsa vetoamalla sisäiseen yhteisöllisyyden tunteeseesi tai haluusi auttaa ja saavat sinut tekemään töitä heidän puolestaan vastikkeetta. Mieti pitkään ennenkuin suostut mukaan tällaisiin toimintoihin. Mitä sinä saat siitä irti ja mikä on houkuttelevan tahon motivaatio asiaan? Onko hyväntekeväisyytesi kohde todella sen arvoinen? Tekisitkö sen, jos siitä maksettaisiin palkkaa?

5. Tunteiden vaikutus

Kappaleessa käydään läpi sitä miten eri tavalla toimimme samassa tilanteessa riippuen siitä olemmeko ”normaalitilassa” vai esimerkiksi seksuaalisesti kiihottuneita. Tutkimuksen lopputuloksena oli, että teemme valintamme niin eri tavalla, riippuen tilastamme, että aivan yhtä hyvin valintoja olisi voinut olla tekemässä täysin toinen henkilö. Mikä tahansa tunnetila vaikuttaa merkittävästi päätöksentekokykyymme!

  • Vältä tekemästä päätöksiä tunteiden vallassa. Saat nimittäin harmittavan usein katua niitä päätöksiä jälkeenpäin.

6. Viivyttelyn ja itsehillinnän ongelma

Kirja tarjoaa näille ongelmille toimivan ratkaisun, johon kirjoittaja on päässyt käytännön kokeen kautta. Etukäteen tehdyt sitoumukset auttavat pitämään yllä tekemistä ja tavoitteeseen pyrkimistä. Pystymme huomattavasti paremmin hallitsemaan impulsiivista luonnettamme jos asetamme etukäteen selvät tavoitteet ja asetamme niille määräajat.

Suurimmat epäonnistumisemme tällä saralla tulevat yleensä siitä, että meillä ei ole minkäänlaisia käsin kosketeltavia tavoitteita ennen toimeen ryhtymistä.

Jos esimerkiksi aiomme tehdä suuren ostoksen, teemme huomattavasti parempia päätöksiä ottamalla tuotteesta selvää ennakkoon ja tutkimalla, että mitä ja minkälaisen härpäkkeen oikeasti tarvitsemme.

Sama koskee ajan käyttöä. Itse määritellyt määräajat ja virstanpylväät auttavat meitä pääsemään lähemmäs varsinaista määränpäätämme sen sijaan, että vaipuisimme viivyttelyn ja päättämättömyyden suohon.

Ariely suoritti luokassaan kokeen. Oppilaiden tuli kirjoittaa kolme esseetä.

– Ensimmäisen ryhmän tuli sitoutua päivämääriin johon mennessä heidän piti palauttaa kukin essee. Myöhästyneistä esseistä rangaistiin 1% pisteen menetyksillä. Varhaisista palautuksista ei saanut rangaistusta. Looginen tapa on tietenkin palauttaa kaikki esseet viimeisenä päivänä.

– Toiselle ryhmälle ei annettu mitään välipäivämääriä, vaan esseet tuli palauttaa viimeiselle tunnilla.

– Kolmas ryhmä ohjastettiin palauttamaan esseet 4:llä, 8:lla, ja 12:lla viikolla.

Tulokset? Ryhmä kolme (tiukka aikataulu) sai parhaat arvosanat. Ryhmä kaksi (ei aikataulua) sai huonoimmat arvosanat ja ryhmä yksi (itse määritelty aikataulu) sijoittui keskimmäiseksi. Antamalla oppilaiden sitoutua tiettyihin ennaltamäärättyihin aikatauluihin johti parhaimpiin tuloksiin.

  • Jos olet viivyttelijätyyppiä, pysy erossa halvan kokeiluajan sopimuksista, jotka muuttuvat kokeilun jälkeen kestotilauksiksi. Palvelujen tarjoajat luottavat siihen, että viivyttelet ja lopulta unohdat tuotteen / palvelun perumisen ennenkuin kokeiluaika on ohi. Tietenkin, jos sinulla on vähänkään selkärankaa, ovat tällaiset testitilaukset yleensä ihan hyviä ja itse käytän niitä aika ajoin.

7. Omistajuuden korkea hinta

On se pakko myöntää, että minäkin yliarvostan melkein kaiken, jonka ”omistan”. Tämä on yksi syy, miksi kotiin kertyy helposti niin paljon oikeasti tarpeetonta romua. Tarpeetonta ei voi poiskaan heittää, koska ”sitä voi vielä joskus tarvita” ja myydä ei voi, koska ”ei siitä kuitenkaan saa oikeaa hintaa”. Omistamamme asiat ovat usein myös tietyllä tapaa ylpeyden aiheita, esimerkkejä jonkinasteisesta sitoutumisesta ja yrittämisestä.

Kaikenlainen omistajuus ei kuitenkaan ole samanarvoista, sillä asiat joihin uhraamme eniten aikaa myös saavat suurimman arvon mielissämme.

Ariely ja Carmon suorittivat kokeen Duken oppilaille, jotka nukkuivat ulkona jopa viikkoja saadakseen liput koripallo-otteluun. Jopa henkilöt, jotka uhraavat aikaansa ulkona nukkumalla joutuvat lopulta osallistumaan lippuarvontaan. Jotkut saavat liput, toiset eivät. Oppilaat jotka eivät lippuja saaneet olivat valmiita maksamaan niistä jopa 170$. Opiskelijat jotka olivat liput viimein saaneet, kertoivat Arielylle, että he eivät myisi lippujaan alle 2400$.

Tällainen käytös johtuu kolmesta ihmisluonteen ominaisuudesta:

1) Rakastumme asioihin, jotka jo omistamme

2) Keskitymme siihen mitä saatamme menettää sen sijaan mitä voisimme saada

3) Oletamme, että muut näkevät omistajuutemme samasta perspektiivistä kuin me itse.

  • Kun olet hankkinut jotain, älä luota omaan arvostelukykyysi sen todellisen kaupankäyntiarvon mittaamisessa, koska olet liian sidoksissa siihen. Kysy muilta paljonko he olisivat valmiita maksamaan kyseisestä palvelusta tai tuotteesta. Tutki objektiivisesti mitä muut maksavat samanlaisista asioista.

8. Vaihtoehtoja olla pitää

Pidämme mieluusti vaihtoehtomme avoimina valintoja tehdessämme, mutta teemme tämän usein oman todellisen etumme kustannuksella (Itse olen ärsyttävän tunnettu siitä, että valintatilanteessa annan mahdollisimman ympäripyöreitä vastauksia ja teen valintoja vasta todella pakotettuna).

Leikitään vaikka, että olet ostamassa tietokonetta ja alat tutkimaan erilaisia vaihtoehtoja. Malleja on tietenkin niin tuhoton määrä, että uusia yhdistelmiä sataa vastaan koko ajan ja näin ollen varsinainen osto lykkääntyy. Tässä vaiheessa useimmat meistä ottavat käyttöön ensimmäisen selviytymismekanismin; he aloittavat karsintaprosessin, kunnes jäljellä on enää muutama kohtuullisen samanlainen vaihtoehto. Näin on ainakin päästy alkuongelmista eteenpäin.

Mutta mitä sitten tapahtuu, kun edessämme todella on vain pari vaihtoehtoa, jotka ovat samankaltaisia toistensa kanssa? Hyvin usein sorrumme tässä vaiheessa tekemään vähemmän hyviä päätöksiä. Käytämme niin paljon aikaa ja vaivaa valintaprosessiin, että kaikki mahdolliset erot vaihtoehtojen välillä kumoutuvat täysin, jättäen meidät kyvyttömiksi tekemään perusteltua valintaa.

Itselleni käy näin usein mitä typerimmissä asioissa. Oikeastaan, mitä vähäpätöisempi valinta on kyseessä, sen kauemmin siihen tuntuu aikaa kuluvan. Selaan vaihtehtoja toisensa jälkeen, enkä tunnu pystyvän tekemään minkäänlaista ratkaisua asiassa suuntaan tai toiseen. Lopulta kylmän raakasti teen valintani vain huomatakseni, että pelkällä intuitiolla tulos olisi ollut sama ilman turhaa jahkailua ja stressaamista.

Arielyn tutkimuksessa tuli esiin sellainen mielenkiintoinen piirre, että vaikka jokin vaihtoehto olisi selvästi paras, pyrimme loppuun asti pitämään myös huonommat vaihtoehdot mukana. Näin käy myös sellaisissa tilanteissa, joissa huonojen vaihtoehtojen mukanapito vaikuttaa lopputulokseen selvästi negatiivisesti.

Kirjassa käsiteltiin Arielyn kehittämää tietokonepeliä, jossa koehenkilö joutui valitsemaan kolmen oven välillä. Jokainen ovi tuotti eri määrän pisteitä. Pelin edetessä pelaajalle kävi selväksi, että tietty ovi tuotti parhaiten. Koetta muutettiin useaan otteeseen muun muassa niin, että jos jotakin ovea ei painanut, haihtui se kokonaan pois. Vaikka pelaajalla oli tiedossa ovi, joka tuotti parhaiten pisteitä, pyrki hän silti pitämään kaikki ovet mukana pelissä. Koetta muutettiin useaan otteeseen, mutta silti kaikissa variaatioissa kohenkilöt jatkoivat myös muiden ovien käyttämistä ja pyrkivät viimeiseen asti pitämään kaikki vaihtoehdot mukana. Kirjailijan kokeen tuloksena koehenkilöiden päätä ei kääntänyt mikään, vaikka paras vaihtoehto näille selvästi osoitettiin.

Ihmisinä näytämme olevan melkeinpä pakotettuja säilyttämään valinnanmahdollisuutemme mahdollisimman pitkään, vaikka hinta olisikin kova. Näin myös silloin kun touhussa ei ole järjen hiventäkään.

9. Odotusten vaikutus

Kaikilla on odotuksia tulevaisuuden osalta. Juurrutamme esimerkiksi kansallistunteen niin syvälle osaksi itseämme, että oikeasti joka vuosi odotamme Suomen voittavan Euroviisuissa. Sitten petymme suuresti, kun voittoa ei tullutkaan, vaikka kaikki näkivät, että se biisihän oli ihan paska jo alunperinkin. Odotamme ”meidän” edustajan voittavan. Tietenkin koko Suomi möksöttää viikkokausia, kun laulaja laulettiin suohon, vaikka lopputulos oli kenen tahansa selvästi nähtävissä jo alusta pitäen.

Mielenkiintoisesti tässä kappaleessa Ariely ottaa tutkimusvälineekseen oluen. Yksi olut on Budweiser ja toinen on Budweiser, johon on tipautettu muutama tippa balsamiviinietikkaa. Ilman, että koehenkilö tiesi tästä ”ylimääräisestä” ainesosasta, useimmat pitivät ”viinietikkaoluesta” enemmän kuin tavallisesta. Kun he tiesivät lisäaineesta, melkeinpä kaikki pitivät tavallisesta oluesta enemmän.

En ole vielä itse testannut tätä kaljaan, mutta tulen sen varmasti tekemään.

  • Mitä tahansa kuuletkin brändistä, tuotteesta tai jopa ihmisestä etukäteen, mikään ei korvaa omaa kokemustasi. Pyri siis kaikin keinoin siihen, että puhdistat itsesi ennakkoluuloista, ennen kuin esimerkiksi tapaat sen ”mulkuksi” tituleeratun tyypin; saatat yllättyäkin positiivisesti. Muista, että tiedostamattasi, luonnostasi pyrit katsomaan maailmaa ennakkoluulojen kautta.
  • Vain siksi, että jokin on merkattu ”palkituksi” tai ”ammattilais” -vehkeeksi, ei tarkoita, että asia näin todella olisi. Tutki näitä väitteitä, äläkä anna markkinoinnin asettaa odotuksiasi. Luota ainoastaan todisteisiin ja faktoihin.

10. Hinnoittelun voima

Käsitys siitä, että kallis tuote on jotenkin parempi ja voi tehdä asioita, joita halvempi, muuten identtinen tuote ei voi, on nimeltään ”plasebo -efekti”, ja törmäämme siihen koko ajan, tiesimme sitä tai emme.

Mene vaikka K-Kauppaan ja ota käteesi pussi Pirkan spagettia ja toinen pussi ”brändättyä” spagettia, ja vertaa niiden sisältöä. Huomaat tuotteiden valmistusaineiden myötäilevän aika tiiviisti toisiaan. Siitä huolimatta olemme taipuvaisia ostamaan tietyn merkin spaghettia, koska brändäyksen ”plasebo” -efekti kertoo sinulle niiden olevan parempia kuin bulkkituote.

Kokeile joskus tehdä kotitekoinen sokkotesti. Toteuta se muutaman” halpatuotteen ja merkkituotteen välillä ja testaa kumpi on itse asiassa parempaa. Olen itse harrastanut tätä jo pitkään ja voin sanoa yllätyksen olevan suuri, kun halpatuote tuleekin voittajana esiin monessa vertailussa, erityisesti hintaan nähden. Melkein kaikissa tuotteissa ne ovat yhtä hyviä… onhan niillä monesti sama valmistajakin.

Tee tämä tarpeeksi usein, niin mielesi alkaa irtaantua selkärankaasi asti kiinnitetystä plasebo -efektistä hiljalleen. Pikkuhiljaa olet kykeneväisempi järkevämpiin päätöksiin.

Ariely, Waber, Shiv, ja Carmon keksivät kuvitteellisen kipulääkkeen, Veladone-Rx:n. Kaunis nainen jakkupuvussa kertoi koehenkilöille, että 92% potilaista, jotka ottivat VR:ää, kertoivat saaneensa merkittävää helpotusta kipuunsa 10 minuutissa, ja että teho kesti jopa kahdeksan tuntia.

Kun koehenkilöille kerrottiin lääkkeesn maksavan 2,50$ per annos, melkein kaikki koehenkilöt kertoivat saaneensa apua kipuun. Kun kohenkilöille kerrottiin, että annos maksaa 0,10$, vain puolet kohenkilöistä koki saaneensa mitään apua.

Mitä enemmän kipuja henkilöllä oli, sen suurempi vaikutus lääkkeellä tuntui olevan. Samantyylinen tutkimus Iowan yliopistossa osoitti, että opiskelijat, jotka maksoivat flunssalääkkeistään listahinnan, kokivat lääkkeen vaikuttavan paremmin kuin opiskelijat, jotka saivat lääkkeitä (täysin samanlaisia) alennuksella.

  • Hinta on ihmeellisen harvoin sidoksissa tuotteen varsinaiseen arvoon. Kalleus ei ole mikään tae laadusta.

—————-

Tämä artikkeli on julkaistu nautittavaksi, ei kommentoitavaksi.

Mikäli koit artikkelin hyödylliseksi, ilahtuisin jos autat jakamalla sen eteenpäin ja tykkäät sivustani P.Ohatta Facebookissa. Twitteristä löydät minut kätevästi nimimerkillä @RahaPohatta. Voit myös tilata tulevat artikkelit sähköpostiisi liittymällä sisäpiiriin. Saiturin ajatukset puolestaan löydät kirjasta Erilainen ote omaan talouteen – Vapaus, onni ja hyvä elämä.

Kuukausikatsaus 03 2018 – 288K

kuukausikatsaus-Pohatta-uus

kuukausikatsaus-tulot-menot-varallisuus-tunnusluvut-min2Eläke on jälleen yhden kuunkierron lähempänä ja on aika tehdä katsaus kuukauden tapahtumiin. Jotta löydän perille ja tiedän mitä olen matkalla tehnyt, kerään joka kuukausi mustaa valkoiselle tuloista, menoista, varallisuudesta ja muista tapahtumista. Kuukausikatsauksen alussa on kerrottu tarkemmin ilmoittamistani luvuista. Tällä hetkellä kuukausikatsaukset sisältävät henkilökohtaiset lukuni yhden hengen taloudessa.

Tulot, menot ja säästöprosentti:

  • Nettotulot 5 968 €
  • Kustannukset 1 496 €
  • Säästöprosentti 75 %

TULOT & MENOT

Kuukauden aikana ansiotuloja kertyi 3 640 euroa ja osinkoja puolestaan kilahti tilille ennakonpidätysten jälkeen 2 327 euroa. Ansiotuloissa kyse on kaikkien aikojen ennätyksestä ja osinkojen suuri määrä johtuu siitä, että jaoin osinkoa omasta yrityksestä noin 1 900 euroa. Kassassa tosin ei ollut rahaa maksaa kuin ennakonpidätykset, joten varsinainen osingonmaksu antaa vielä odottaa itseään. Lasken sen kuitenkin jo nyt tuloksi, koska niin tekee verottajakin.

Menoissa suurimmat erät olivat asuminen, syöminen ja liikkuminen. Myös harrastuksiin meni kuukauden aikana hieman enemmän, kun latasin työnpuolesta virike-etua, josta itse joudun kustantamaan puolet.

kulut-2018-3

Kuukauden kulutuksen lisäksi seuraan edellisten 12 kuukauden kulujen liukuvaa keskiarvoa. Näin muistan kiinnittää siihen huomiota muutenkin kuin kerran vuodessa. Keskimääräinen kulutus antaa parhaan kuvan siitä, että kuinka suuren eläkekassan tarvitsen.

kulut-12ka-2018-3

 

Muuta:

  • Asuntolainasta lasken kuluksi sekä lyhennyksen että korot
  • Töissä nautin joka päivä lounaan, mikä näkyy ravintolakuluissa
  • Autoa minun on mahdollista käyttää polttoaineen hinnalla, mutta omaa en omista

VARALLISUUS & TUNNUSLUVUT

Alla nykyinen varallisuustilanne ja vertailu edelliseen kuukauteen.

varat-ja-velat-2018-3

 

Kuukauden aikana täydensin osinkosalkkua noin 4K euron ostoksella, mutta muilta osin muutokset johtuivat markkinoista. Varsinkin kotimaan kamaralla muutamat osakkeet dippasivat hieman osinkoaan enemmän.

Nettovarallisuuteen huomioin kaiken omaisuuden, jonka arvon oletan vähintäänkin säilyvän. Sijoitusvarallisuudesta olen vähentänyt käteisen, oman asunnon ja asuntooni liittyvän velan. Sijoituksissa ei ole lainkaan velkavipua käytössä.

Eläkekassa vuosina on laskettu jakamalla sijoitusvarallisuus edellisen 12 kuukauden kulujen keskiarvolla. Se kuvaa hyvin yksinkertaistettuna sitä, kuinka monta vuotta pystyisin elämään nykyisellä eläkekassallani.

tunnusluvut-2018-3

 

Edelliseen kuukauteen verrattuna nähtävissä pientä muutosta sijoitus- ja nettovarallisuudessa. Kulutuksen puolesta maaliskuu oli viime vuonna erityisen hyvä, joten tämän vuoden hieman korkeampi kulutus näkyy heti muutoksena eläkekassan riittoisuudessa.

MUUT TUNNUSLUVUT

Tunnusluvut ovat lähtöisin muuttuvista tavoitteistani ja lisään ne mukaan, jotta tiedän tekeväni oikeita asioita suhteessa siihen mitä haluan. Tai ainakin minkä kuvittelen olevan oikeita asioita. Luvuissa ensimmäinen numero on aikaansaannos ja jälkimmäinen tavoite. Lisää lukujen taustoista voit lukea täältä.

Ilman pyhien tuomaa hengähdystä kuun lopussa, olisi itsensä kehittäminenkin jäänyt lähelle nollaa. Sisälläni velloo yhä voimistuva tunne, että keskityn liikaa vääriin asioihin. Kun ahdistus nousee tiettyyn pisteeseen, seuraa muutoksia. Ihan vielä ei olla niin pitkällä, mutta vaeltava mieli on melko jännittävä asia.

  • Terveys – 6 / 12
  • Itsensä kehittäminen – 3579 / 3420
  • Työ – 0 / 20

LOPUKSI

Kuukausi noudatteli hyvin pitkälle tämän vuoden teemaa. Kulujen puolesta ei mitään suurempia yllätyksiä ja tulot olivat mainiolla tasolla. Ansiotulojen taustalla on omaan sietokykyyni nähden vähän turhan suuri työkuorma, joten kestävällä tasolla ei olla. Huhtikuun tavoitteena järkevöittää omaa tekemistä.

Kuulisin mielelläni mielipiteesi artikkelista esimerkiksi kommenttien kautta. Mikäli koit artikkelin hyödylliseksi, ilahtuisin jos autat jakamalla sen eteenpäin ja tykkäät sivustani P.Ohatta myös Facebookissa. Twitteristä löydät minut kätevästi nimimerkillä @RahaPohatta. Voit myös tilata tulevat artikkelit sähköpostiisi liittymällä sisäpiiriin.

Talousremontin tulokset – vuoden tuhkimotarina?

tuhkimotarina-pohatta-2

tuhkimotarina-pohattaReilu vuosi sitten ilmoitin mahdollisuudesta hakea mukaan talousremonttiin. Projektin tarkoituksena oli auttaa tekemään muutos tai jopa täyskäännös omassa taloudessa. Hakemuksia tuli runsaasti ja lopulta valitsin kaksi henkilöä mukaan projektiin.

Yritin valita koekaniinit huolella, mutta silti ensimmäisen kohdalla tulos oli sysimusta. Kyse ei ole oikeastaan minkäänlaisesta tuloksesta, koska hän luovutti jo ennen kuin pääsi edes kunnolla alkuun.

Toisen kohdalla lopputulos on lähellä vuoden tuhkimotarinaa. En olisi ikinä uskonut, että niin suuren muutoksen voi tehdä näin lyhyessä ajassa. Iso plussa oli myös koekaniinin puolison mukaantulo (tästä lisää myöhemmin).

Talousremontin sisältö muovautui matkan varrella, mutta lopulta tämän artikkelin lisäksi nämä tupsahtivat tuutista ulos:

Yksi selkeä puute remontissa vielä on. Sijoittamisesta en ole puhunut sanallakaan. Toistaiseksi näyttää siltä, että tuota osuutta saa odotella vielä pitkään. Kesäloma voisi olla sopivaa aikaa tuon projektin edistämiseen.

Ennen kuin voi sijoittaa, pitää jostain saada siihen pääomaa. Nyt onkin oikein sopiva hetki sukeltaa suoraan koekaniinin ja hänen puolisonsa numeroiden kimppuun.

Koekaniinin (nro 2.) talouden tulokset numeroina

Vuosina 2013 – 2016 koekaniinin taloudessa mentiin perinteisellä jojo -menetelmällä. Välillä säästöön kertyi jotain, mutta myöhemmin säästöjä jouduttiin käyttämään. Kädestä suuhun on ehkä lievää liioittelua, mutta säästöön saattoi kertyä arviolta 5 – 10 %:n osuus tuloista.

Aikaisemmilta vuosilta ei löytynyt valmiiksi mustaa valkoisella, joten vertailu ennen ja jälkeen remontin on mututuntuma. Vuodelta 2016 tein koekaniinin tilitapahtumien perusteella seurantataulukon, joka on jo hyvin lähellä totuutta. Sen mukaan koekaniinin vuosi 2016 päätyi muutaman satasen miinukselle. Puoliso ei vielä tässä kohtaa ollut remontissa mukana, joten häneltä ei ole olemassa vertailulukuja.

Jotain johtopäätöksiä voidaan tehdä myös lähtötilanteen nettovarallisuudesta, joka oli sekä koekaniinilla että hänen puolisollaan 25K nurkilla. Tämä ei ole ollenkaan huonosti ja varsinkin pienellä säästöprosentilla kyse on pitkästä urakasta. Itseasiassa ennen remonttia 5 – 10 % ei tuntunut heistä pieneltä vaan ihan sopivalta säästöprosentilta ottaen huomioon talouden tulot, jotka ovat yhteensä noin 4200 euroa nettona kuukaudessa.

Miten sitten kävi vuonna 2017?

Vuonna 2017 koekaniinin taloudessa säästöön jäi 21 761 euroa. Omasta mielestäni tämä on aivan käsittämättömän hyvä tulos. Prosentteina tuo tarkoittaa 43 % säästöastetta ja myös aikaisempaan nettovarallisuuteen (50K) verrattuna kyse on melkoisesta loikasta. En voisi olla enempää innoissani moisesta tuloksesta.

Lisää arvoa koekaniinin ja hänen puolisonsa suoritukselle antaa se, että talouteen putkahti uunituore sinappikone kesken remontin. Aivan huikeata!

Jos suuria suunnitelmia miettiessä taloudellinen turva oli yksi koekaniinin huolenaiheista, niin tällä vauhdilla rohkeuden kerryttämiseen tuskin menee kovin pitkään.

Alla on yhteenveto koekaniinin talouden vuoden 2017 tuloista ja menoista.

koekaniini-2-tulokset

Vaikka vuoden 2017 tulos oli loistava, niin koekaniinin tavoitteet tälle vuodelle ovat vielä kovemmat. Aikomus on pudottaa menot 2000 euroon per kuukausi. Tällä hetkellä syynissä kulujen kuningas eli kategoria syömiset ja taloustavarat. Kun kuitit on kerätty talteen, niin varmasti tuolta löytyy kohteita mistä voi nipistää elämänlaatua unohtamatta.

Olen aina ollut sitä mieltä, että melkein jokainen pystyy tekemään muutoksen omassa taloudessaan. En vain koskaan ole nähnyt moista muutosta näin läheltä. Juuri siitä syystä tuntuu erittäin hyvältä nähdä tällaiset lukemat ihan oikeassa elämässä.

Lopputulos on yksi osa tarinasta, mutta vielä mielenkiintoisempaa on se, että mitä tapahtui ja miksi.

Tekijät tuloksen taustalla

Jos tästä keissistä pitäisi poimia vain yksi asia, että mikä on ollut merkittävin tekijä tuloksen taustalla, niin sanoisin, että se on talouden seurannan aloittaminen. Kun taloutta ei seuraa millään tasolla, niin yleensä se mikä tulee, myös menee. Kun luvut laittaa ylös kuukauden päätteeksi, joutuu käymään oikeasti läpi, että mitä on tullut tehtyä. Jos olet tehnyt virheen, joudut kohtaamaan sen kuukauden päätteeksi. Isommat lipsahdukset jäävät kummittelemaan sopivasti mieleen ja tuovat mukavasti näkökulmaa uusia hankintoja harkitessa. Kysyin myös koekaniinilta, että mikä hänen mielestään oli tärkein asia.

”Selkeästi suurin hyöty projektista oli se, että luvut heitetään naamalle. Saksalaisvalmisteiset aivoni pitävät siitä, kun on selkeästi mustaa valkoisella. Hölmöilyt ja impulsiiviset ostopäätökset pistävät hikoiluttamaan, kun tietää, että ne joutuu myöhemmin kohtaamaan.”

Kaikille ei ehkä tunnu mielekkäältä taulukkojen täyttäminen, mutta parempaa tapaa odotellessa se on yksi hyödyllisimmistä lähestymisistä mitä voi olla. Prosessista voi myös oppia nauttimaan. Nämä sanat ovat koekaniinin puolison suusta.

”Pelkkä seuraaminen on tuonut ”kiksejä”. Mielenkiinnolla aina odottaa, miten kuukausi on mennyt. Positiivisia yllätyksiä on tullut. Tulee jätettyä ”ei-niin-kriittisiä” juttuja ostamatta, koska haluaa, että taulukkoon tulee vähemmän merkintöjä, joka taas automaattisesti tarkoittaa parempaa säästöprosenttia.”

Talouden seurannan ei tarvitse olla yksin pimeässä puurtamista, vaan se voi myös olla miellyttävä yhteinen asia.

Kaksin aina kaunihimpi

Koekaniini haki talousremonttiin yksin. Projektin alkaessa hänen puolisonsa oli kiinnostunut taloudesta, mutta ei ehkä ihan samalla tasolla kuin koekaniini itse. Koekaniini lähti projektiin siitä huolimatta. Jotenkin kummassa myös puolison lukuja alkoi ilmestyä seurantaan melko pian projektin alkamisen jälkeen ja lopulta takautuvasti koko ajalta. Mutta miten puolison saisi ”huijattua” mukaan projektiin?

Ensimmäinen asia on varmasti se, että lähtee tekemään seurantaa riippumatta puolison mielipiteestä. Talous on yhteinen asia ja lopulta seuranta on molempien etu – kun nyt ei ihan riitaa lähde haastamaan. On aivan mahtavaa, jos parempi puolisko on heti mukana juonessa, mutta se ei kelpaa aloittamatta jättämisen tekosyyksi, että toinen ei ole kiinnostunut. Sooloilu ei ole parisuhteessa hyvä asia, mutta esimerkin voima sitäkin tehokkaampi. Seuraava vaihe on tehdä projektista niin mielenkiintoinen, että puoliso ei voi sitä vastustaa.

Koekaniini ei millään tavalla lähtenyt pakottamaan puolisoaan mukaan, vaan vaivihkaa alkoi kirjaamaan lukuja ylös. Molemmat heistä pitävät säästäväisyyttä ja jonkinlaista kohtuullisuutta eri elämän osa-alueilla tärkeänä, joten mitään konfliktia ei ollut luvassa. He eivät ole koskaan laskeneet, että molemmat maksaisivat tasan 50 % menoista, vaan menoja on jaettu vähän sinne päin. Raha ei ole niin suuressa merkityksessä parisuhteen kannalta.

Menojen jakaminen korostui siinä kohtaa, kun koekaniinin puoliso jäi pois töistä huolehtimaan lapsesta. Koekaniinin taloudessa menot jaettiin niin, että molemmilla oli yhä mahdollista säästää. Onnistuminen saa aikaan innostumista.

Toinen merkittävä tekijä oli varmasti lapsen syntymän ennakointi. Jos ei tiedä missä on menossa, ei voi varautua muutokseen. Myös muutos voi tuoda mukanaan mielenkiintoa. Koekaniinin puoliso sanoikin, että kun on seurannut taloutta ja nähnyt tuloksen, niin voi kohtuullisen hyvillä mielin jäädä kotihoidon tuelle.

Talouden hallinta on yhteinen asia ja kaikkien etu.

Mistä koekaniinin taloudessa on säästetty?

Yritin useamman kerran projektin aikana kysyä, että mistä koekaniinin taloudessa on oikeasti säästetty. Tuntuu ihan hullulta, että voisi yhtäkkiä säästää merkittävästi enemmän kuin aikaisemmin tietämättä tarkkaan mistä on tingitty.

Valitettavasti koska historiasta ei ole kuin ylätason seuranta, niin en saanut mitään kovin konkreettista kaivettua esille tästä aiheesta. Koekaniini ja hänen puolisonsa olivat sitä mieltä, että mistään ei ole varsinaisesti tingitty, kaikki turha on vain jätetty pois.

”Kun on tehnyt tätä seurantaa, niin huomaamatta on jäänyt säästöön rahaa, mutta hulluinta on se, että tuntuu siltä, että mistään ei ole tarvinnut luopua!”

”Kulujen karsiminen on tapahtunut huomaamatta. Olen oikeastaan aika ihmeissäni, että miksi tällä hetkellä jää säästöön enemmän kuin aiemmin, vaikka edelleen käytän rahaa minulle tärkeisiin asioihin ja perheen pääluku on kasvanut yhdellä.”

Molemmat koekaniinin taloudessa korostivat laadukkaiden tavaroiden hankkimista ja esimerkiksi lapsen kohdalla mitään tärkeätä ei ole jätetty pois.

Merkittävintä säästämisen kannalta on varmasti ollut ajattelutavan muutos tai jopa sen syntyminen. Jos ennen koekaniinin taloudessa ei ollut taloudella juuri merkitystä, niin tämän projektin myötä löytyi pitkän aikavälin visio siitä, että mitä hyvään elämään tarvitaan. Näin turhuuksia on jäänyt pois lähes itsestään.

Joitain konkreettisia esimerkkejäkin sain sentään kaivettua:

  • Televisiosta luopuminen
  • Laadukkaan käytetyn tavaran ostaminen uuden sijasta
  • Järkevöitystä lisäravinteihin ja ”superfoodeihin”
  • e- ja äänikirjojen tilalle kirjastopalveluita
  • Vähemmän teknologisten härpäkkeiden hankintoja
  • Sähkösopimuksen kilpailuttaminen
  • Vakuutusten kilpailuttaminen
  • Ylimääräisistä tavaroista luopuminen
  • Kohtuullisuus lapsen lelujen määrässä

Yksi silmiinpistävä asia menoraportissa on harrastusmenojen puuttuminen. Mitä voi ihmettä voi harrastaa 110 eurolla vuodessa? Kyse on varmasti aika poikkeuksellista tilanteesta kolmekymppisten taloudessa, mutta itseasiassa terveyden kannalta riittävä liikunta on mahdollistaa saavuttaa hyvinkin edullisesti.

Koekaniinin taloudessa harrastuksiin kuuluu lenkkeily, puistotreenit, työpaikan sählyvuoro, tuettu virkistysetu, koiran kanssa harrastaminen ja mahdollisuus kuntosalin käyttöön. Esimerkiksi lenkkarit, koiran palkintonamit ja muut harrastusvälineet ovat kohdistuneet muihin kategorioihin. Ulkomaanmatkailu ei ole ollut agendalla, kun kotimaassakin on vielä niin paljon nähtävää.

P.Ohatta – pelastava enkeli?

Jos minulla nousisi kusi yhtään helpommin päähän, niin voisin kuvitella taloushädässä olevan lukijani turvautuvan blogini yhteydenottolomakkeeseen, jonka jälkeen näkisin itseni laskeutumassa enkelin tavoin kirkkaan valokeilan saattelemana läpi vaaleiden poutapilvien ja vain yhden käden heilautuksen myötä korjaisin kaikki hänen taloudelliset haasteensa.

Totuus on kuitenkin se, että minä en käytännössä tehnyt paskan vertaa, vaan koekaniini saa kiittää onnistumisesta itseään. Valitsemani koekaniini on ollut hyvin oma-aloitteinen ja tehnyt hommia niskalimassa. Hän on tutkinut asioita itsenäisesti, opiskellut koko ajan lisää ja täyttänyt itse taulukkonsa.

Hyvä puoli asiassa on se, että jos koekaniini pystyy tähän itse, niin samoin pystyt sinä!

Oma roolini oli ehkä aiheuttaa pieni alkusysäys ja sen jälkeen riitti, että koekaniini tiesi olevansa vastuussa kuukauden luvuista myös minulle. Jos pitkäjänteisyys oli aikaisemmin haaste, niin sparrauskaveri tuo kummasti lisää jatkuvuutta tekemiseen. Usein sparratessa syntyy myös muutama hyvä idea, mikä ei olisi yksin itselle tullut mieleen.

Nyt kuulin, että koekaniini ja hänen puolisonsa löysivät tuttavaperheistään yhden sellaisen, keiden kanssa he voivat kimpassa miettiä talousasioita.

Hyvä kiertää eteenpäin!

Lopuksi

Aina jää jotain hampaankoloon. Tällä kertaa se on koekaniinin 1 kohtalo. Olisi niin hienoa katsoa läpi kristallipallon ja nähdä, että mitä jos hän olisi jatkanut valmennuksessa. Ehkä hän olisi nyt velaton ja elämä näyttäisi taloudellisissa merkeissä paljon valoissammalta. Kuitenkin sydämeni itkee verta pelätessäni pahinta. (Jos satut koekaniini 1 lukemaan tämän tarinan, niin mielelläni julkaisen jatko-osan, missä todistat pelkoni turhiksi).

Myös koekaniinin 2 kohdalla täytyy muistaa, että yksi vuosi on vain yksi vuosi. Uskon, että nykyisellä systemaattisuudella tulos on hyvä myös jatkossa, mutta romahtaminen on aina mahdollista. Ehkäpä koekaniini ja hänen puolisonsa suovat meille katsauksen heidän talouteensa parin-kolmen vuoden kuluttua.

Jos sinä vielä mietit, että mitähän sitä taloudellaan tekisi, niin laita talousremontti harkintaan. Tai älä vain harkitse, vaan ryhdy töihin. Se ei ole helppoa eivätkä asiat muutu itsestään. Vain tekemällä voit vaikuttaa.

Loppuun vielä oma henkilökohtainen suosikkini koekaniinin lainauksista.

”Tämä on tärkein yksittäinen projekti mihin olen osallistunut. Älä turhaan vähättele omaa rooliasi. Jos et muita hyväntekeväisyyskohteita ole ottanut, niin tästä voit olla ainakin ylpeä. Yhden perheen talous on saatu tosi hyvin raiteilleen.”

Itseasiassa olen erittäin ylpeä ja tämä on yksi niistä hetkistä, joita tulen muistelemaan vielä pitkään.

Kuulisin mielelläni mielipiteesi artikkelista esimerkiksi kommenttien kautta. Mikäli koit artikkelin hyödylliseksi, ilahtuisin jos autat jakamalla sen eteenpäin ja tykkäät sivustaniP.Ohatta myös Facebookissa. Twitteristä löydät minut kätevästi nimimerkillä@RahaPohatta. Voit myös tilata tulevat artikkelit sähköpostiisi liittymällä sisäpiiriin.

Kuukausikatsaus 02 2018 – 287K

kuukausikatsaus-Pohatta-uus

kuukausikatsaus-tulot-menot-varallisuus-tunnusluvut-min2Eläke on jälleen yhden kuunkierron lähempänä ja on aika tehdä katsaus kuukauden tapahtumiin. Jotta löydän perille ja tiedän mitä olen matkalla tehnyt, kerään joka kuukausi mustaa valkoiselle tuloista, menoista, varallisuudesta ja muista tapahtumista. Kuukausikatsauksen alussa on kerrottu tarkemmin ilmoittamistani luvuista. Tällä hetkellä kuukausikatsaukset sisältävät henkilökohtaiset lukuni yhden hengen taloudessa.

Tulot, menot ja säästöprosentti:

  • Nettotulot 2 652 €
  • Kustannukset 1 173 €
  • Säästöprosentti 56 %

TULOT & MENOT

Kuukauden aikana ansiotuloja kertyi 2 520 euroa ja osinkoja puolestaan kilahti tilille ennakonpidätysten jälkeen 133 euroa. Muita tuloja ei ollut, joten tulojen puolesta kuukausi jäi hieman vajavaiseksi.

Menoissa suurimmat erät olivat asuminen, syöminen ja liikkuminen.kulut-2018-2

Kuukauden aikana menot olivat nykyiseen tilanteeseen nähden ihanteelliset. Ei juurikaan ylimääräistä tai suurempia hölmöilyjä.

Kuukauden kulutuksen lisäksi seuraan edellisten 12 kuukauden kulujen liukuvaa keskiarvoa. Näin muistan kiinnittää siihen huomiota muutenkin kuin kerran vuodessa. Keskimääräinen kulutus antaa parhaan kuvan siitä, että kuinka suuren eläkekassan tarvitsen.

Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan kulujen kasvu näyttäisi pysähtyneen ja sain lähes 100 euroa viilattua pois verrattuna tammikuuhun.

kulut-12ka-2018-2

Muuta:

  • Asuntolainasta lasken kuluksi sekä lyhennyksen että korot
  • Töissä nautin joka päivä lounaan, mikä näkyy ravintolakuluissa
  • Autoa minun on mahdollista käyttää polttoaineen hinnalla, mutta omaa en omista

VARALLISUUS & TUNNUSLUVUT

Alla nykyinen varallisuustilanne ja vertailu edelliseen kuukauteen.

varat-ja-velat-2018-2

Kuukauden aikana en tehnyt ostoksia ja arvon muutokset johtuivat markkinoista. Kovin merkittäviä muutoksia ei nähty, mutta vähän kohennusta tammikuun pienen dipin jäljiltä.

Nettovarallisuuteen huomioin kaiken omaisuuden, jonka arvon oletan vähintäänkin säilyvän. Sijoitusvarallisuudesta olen vähentänyt käteisen, oman asunnon ja asuntooni liittyvän velan. Sijoituksissa ei ole lainkaan velkavipua käytössä.

Eläkekassa vuosina on laskettu jakamalla sijoitusvarallisuus edellisen 12 kuukauden kulujen keskiarvolla. Se kuvaa hyvin yksinkertaistettuna sitä, kuinka monta vuotta pystyisin elämään nykyisellä eläkekassallani.

tunnusluvut-2018-2_

Edelliseen kuukauteen verrattuna nähtävissä pientä muutosta sijoitus- ja nettovarallisuudessa. Eläkekassa vuosina sen sijaan hyppäsi yli vuoden ylöspäin. Se korostaa sitä, että kuinka suuri merkitys on vain 100 euron pudotuksella kuluissa.

MUUT TUNNUSLUVUT

Tunnusluvut ovat lähtöisin muuttuvista tavoitteistani ja lisään ne mukaan, jotta tiedän tekeväni oikeita asioita suhteessa siihen mitä haluan. Tai ainakin minkä kuvittelen olevan oikeita asioita. Luvuissa ensimmäinen numero on aikaansaannos ja jälkimmäinen tavoite. Lisää lukujen taustoista voit lukea täältä.

Muiden tunnuslukujen osalta mittaus meni ihan pipariksi ja en lähtenyt arpomaan mitään, mikä olisi vähän sinne päin.

  • Terveys – xx
  • Itsensä kehittäminen – xx
  • Työ – xx

LOPUKSI

Kulujen puolesta kuukausi oli oikein mainio. Ei yllätyksiä vaan hyvää perustekemistä. Tulot jäivät alle sen mitä tavoittelen niiden olevan. Maaliskuu tulee sitten olemaan taas parempi tulojen näkökulmasta.

Tulojen toinen puoli on sitten työn tekemiseen käytetty aika. Huomaan, että omassa ajanhallinnassani on vielä paljon tehtävää. Energia meinaa loppua jo vuoden toisen kuukauden kohdalla – ei hyvä. Samasta syystä muiden tavoitteiden mittaus jäi tällä kertaa haaveeksi.

Ei auta kuin yrittää kovemmin ja keksiä keinot jonkinlaisen tasapainon saavuttamiseksi. Tai tasapaino on huono sana, koska sitä en kaipaa, mutta jos nyt edes välillä malttaisi hetken levätä.

Kuulisin mielelläni mielipiteesi artikkelista esimerkiksi kommenttien kautta. Mikäli koit artikkelin hyödylliseksi, ilahtuisin jos autat jakamalla sen eteenpäin ja tykkäät sivustani P.Ohatta myös Facebookissa. Twitteristä löydät minut kätevästi nimimerkillä @RahaPohatta. Voit myös tilata tulevat artikkelit sähköpostiisi liittymällä sisäpiiriin.

Kuukausikatsaus 01 2018 – 282 892

kuukausikatsaus-Pohatta-uus

kuukausikatsaus-tulot-menot-varallisuus-tunnusluvut-min2Eläke on jälleen yhden kuunkierron lähempänä ja on aika tehdä katsaus kuukauden tapahtumiin. Jotta löydän perille ja tiedän mitä olen matkalla tehnyt, kerään joka kuukausi mustaa valkoiselle tuloista, menoista, varallisuudesta ja muista tapahtumista. Kuukausikatsauksen alussa on kerrottu tarkemmin ilmoittamistani luvuista. Tällä hetkellä kuukausikatsaukset sisältävät henkilökohtaiset lukuni yhden hengen taloudessa.

Tulot, menot ja säästöprosentti:

  • Nettotulot 4 472 €
  • Kustannukset 1 119 €
  • Säästöprosentti 75 %

TULOT & MENOT

Kuukauden aikana ansiotuloja kertyi 3 618 euroa ja osinkoja puolestaan kilahti tilille ennakonpidätysten jälkeen 183 euroa. Lisäksi muita tuloja sain 671 euroa. Muut tulot olivat päivärahoja, kulukorvauksia sekä synttärilahja.

Menoissa suurimmat erät olivat asuntolaina, vastikkeet ja ravintoloissa syöminen.

Kulut_2018_01

Kuukauden aikana menot olivat nykyiseen tilanteeseen nähden ihanteelliset. Ei juurikaan ylimääräistä tai suurempia hölmöilyjä.

Lisäksi vuoden ensimmäiseen katsaukseen täytyy aina tuoda jotain uutta. Tällä kertaa päätin lisätä edellisen 12 kuukauden kulutuksen keskiarvon näkyviin. Ajatuksena luonnollisesti se, että näin muistan kiinnittää siihen huomiota muutenkin kuin kerran vuodessa. Ei tule sitten elintasoinflaatio yllätyksenä vuoden lopussa. Samalla päivittelin vähän taulukoiden ulkonäköä. Näihin täytyy tehdä pikku viilausta vielä ennen seuraavaa kuun vaihdetta (pahoittelut esimerkiksi jenkkiformaateista).

Kulut_KA_2018_01

Muuta:

  • Asuntolainasta lasken kuluksi sekä lyhennyksen että korot
  • Töissä nautin joka päivä lounaan, mikä näkyy ravintolakuluissa
  • Autoa minun on mahdollista käyttää polttoaineen hinnalla, mutta omaa en omista

VARALLISUUS & TUNNUSLUVUT

Alla nykyinen varallisuustilanne ja vertailu edelliseen kuukauteen.

Kuukauden aikana nähtiin pitkästä aikaa hieman mollivoittoisempaa markkinaa. Joissakin lehdissä puhuttiin jo pörssiromahduksesta, vaikka siitä oltiin vielä kaukana. Ei tietenkään ole kiva nähdä salkun sulavan edes lyhyellä aikavälillä, mutta prosentin tai parin heilahdus on vielä hyvin kaukana romahduksesta. En silti pistäisi pahakseni, vaikka vähän edullisemmallakin saisi ostoksia tehtyä. Tässä kuussa niitä en harrastanut.

Nettovarallisuuteen huomioin kaiken omaisuuden, jonka arvon oletan vähintäänkin säilyvän. Sijoitusvarallisuudesta olen vähentänyt käteisen, oman asunnon ja asuntooni liittyvän velan. Sijoituksissa ei ole lainkaan velkavipua käytössä. Eläkekassa vuosina on laskettu jakamalla sijoitusvarallisuus edellisen 12 kuukauden kulujen keskiarvolla. Se kuvaa hyvin yksinkertaistettuna sitä, kuinka monta vuotta pystyisin elämään nykyisellä eläkekassallani.

Tunnusluvut_2018_01

Edelliseen kuukauteen verrattuna nähtävissä pientä muutosta sijoitus- ja nettovarallisuudessa.

MUUT TUNNUSLUVUT

Tunnusluvut ovat lähtöisin muuttuvista tavoitteistani ja lisään ne mukaan, jotta tiedän tekeväni oikeita asioita suhteessa siihen mitä haluan. Tai ainakin minkä kuvittelen olevan oikeita asioita. Luvuissa ensimmäinen numero on aikaansaannos ja jälkimmäinen tavoite. Lisää lukujen taustoista voit lukea täältä.

  • Terveys – 4/12
  • Itsensä kehittäminen – 3420/3420
  • Työ – 20 / 20

LOPUKSI

Kuukausi oli ihanan upea ja säästämisen näkökulmasta täyttä timanttia. Ei yllätyksiä vaan hyvää perustekemistä. Tulot olivat poikkeuksellisen hyvät ja niissä on varmasti suurta vaihtelua ainakin lähitulevaisuudessa. Tulojen taustoista kirjoitin tarkemmin edellisessä artikkelissa – Puhelinmyyjä vai toimitusjohtaja.

Toivottavasti oma kuukautesi oli vähintään yhtä maistuva!

Kuulisin mielelläni mielipiteesi artikkelista esimerkiksi kommenttien kautta. Mikäli koit artikkelin hyödylliseksi, ilahtuisin jos autat jakamalla sen eteenpäin ja tykkäät sivustani P.Ohatta myös Facebookissa. Twitteristä löydät minut kätevästi nimimerkillä @RahaPohatta. Voit myös tilata tulevat artikkelit sähköpostiisi liittymällä sisäpiiriin.

Puhelinmyyjä vai toimitusjohtaja

toimari

toimariOlipa kerran puhelinmyyjä, toimitusjohtaja ja eläkeläinen. He kaikki elivät symbioosissa omien korvieni välissä. Yleensä yhteiselo sujui rauhassa ja ilman ongelmia. Jokaisella oli oma vuoronsa loistaa. Sitten saapui tiistai ja toi mukanaan identiteettikriisin.

Siitä on nyt kaksi vuotta, kun otin ison harppauksen ja jätin taakseni työn, joka ei ollut itselleni se oikea. Siitä lähtien olen pyrkinyt järjestämään asioita kohdalleen pala kerrallaan. Nyt koen, että olen ottanut seuraavan askeleen eteenpäin – suuntana vapaus.

Samaan lopputulokseen tai oikeastaan välivaiheeseen olisi ollut paljon lyhempiäkin reittejä. Vaihtoehtoja on lukuisia ja välillä harkitsin yhtä niistä – puhelinmyyjän ammattia.

Puhelinmyyjä

Mikä erottaa puhelinmyyjän niin monesta muusta työstä?

Toimistorotat ja monet muut voivat nauttia kerran saavutetusta edusta kuukausipalkan muodossa, vaikka suoritus ei aina olisikaan palkan edellyttämällä tasolla. Puhelinmyyjä sen sijaan saa palkkansa kuten paha – juuri sellaisena kuin sen ansaitsee. Sama pätee ylipäänsä suureen osaan myyntityöstä. En tarkoita, että myyjät olisivat pahoja pirulaisia. Tarkoitan, että heidän palkkauksensa on aina oikeudenmukainen. Mitä parempi olet, sen paremmin ansaitset.

Oma pulmani on se, että inhoan myyntiä. Tai ainakin inhoan myyntiin liittyviä stereotypioita. Toisaalta rakastan ratkoa ongelmia ja parhaimmillaan myynti taitaa olla juuri oikeiden ratkaisujen löytämistä asiakkaan ongelmiin. Silti pidän enemmän juuri ongelman ratkaisusta ja toteuttamisesta, kuin itse kaupan teosta.

Kuukausipalkka paras palkka

Myös kuukausipalkka perustuu yleensä suoritustasoon vähintäänkin aseman tai työn vaativuuden kautta. Yhteys ei kuitenkaan ole niin selkeä, kuin esimerkiksi provisiopalkassa. Lisäksi kuukausipalkka saattaa perustua täysiin älyttömyyksiin, kuten työssäolovuosiin tai yleisiin asetuksiin.

Toisaalta, jos hoitajien palkka perustuisi esimerkiksi jaettujen lääkkeiden määrään, niin aika nopeasti jouduttaisiin erittäin epämiellyttäviin tilanteisiin. Monissa paikoissa haasteeksi tulee mitattavuus ja ymmärrän, että kaikki eivät edes halua tulla mitatuksi. Tai minkälainen arvo laitetaan esimerkiksi ihmishengen pelastamiselle. Käytännössä tätäkin toteutetaan monen eri ammatin kautta, joissa palkkaus on hyvin erilainen. Jos kaikki palkat perustuisivat vain ja ainoastaan jonkin mittarin seurantaan, olisimme pian katastrofin partaalla.

Ei ole yllätys, että vääränlainen kannustin väärässä paikassa ja väärälle ihmiselle annettuna johtaa vääryyksiin.

En varmasti ymmärrä kaikkien alojen palkkoihin liittyviä haasteita ja kommenteissa saa minua sivistää tältä osalta. Sen kuitenkin ymmärrän, mihin voin itse vaikuttaa. En mahda mitään yleiselle palkkatasolle tai edes eri ammattien palkoille. Minulla on kuitenkin vapaus valita, että mistä työstä ansaitsen oman palkkani.

Valinta ei sitten aina ole niin yksinkertainen prosessi. Omalla kohdallani kyse on enemmän vahingosta ja hyvästä tuurista, kuin katalasta vuosia sitten punotusta juonesta. Sinä voit kuitenkin muuttaa minun onnenpotkuni omaksi suunnitelmaksesi.

Mikä sinusta tulee isona?

Olin viime viikolla asiakkaalla käymässä ja kuulin tarinan suhteellisen tehokkaasta keinosta ”oikean” ammatin valintaan. Tarinan henkilö oli ollut opintojen alussa ja ensimmäinen asia mitä hänelle oli annettu käteen, oli eri suuntautumisvaihtoehtojen palkkataulukot valmistumisen jälkeen.

Lähestymistapa on melko raadollinen, mutta varmasti hyvin silmiä avaava. Joskus raha ratkaisee, mutta ei aina. Hyvä puoli tässä lähestymisessä on se, että ainakin ihmisellä on ollut tieto tulevasta palkkatasosta eikä se tule työelämän kynnyksellä yllätyksenä.

Oma palkkani ei ole missään kohtaa tullut yllätyksenä ja olen pyrkinyt aina siihen vaikuttamaan. Työ tai oikeastaan rooli, jonka jätin taakseni pari vuotta sitten, liittyi yrityksen sisäisiin tehtäviin. Sisäiset tehtävät saattavat olla mielenkiintoisia ja yleensä pakollisia, mutta yrityksen näkökulmasta ne ovat vain pakollinen kulu. Tämän tyyppisessä tehtävässä vaikuttamisen mahdollisuudet ovat rajalliset.

Oppitunti 1: Jos haluaa hyvä mahdollisuudet vaikuttaa omaan palkkaansa, on se kaikkein helpointa tekemällä tuottavaa työtä, jonka arvo voidaan mitata valuutassa.

Ensimmäinen oppitunti tuli vähän kuin vahingossa. Se sai kuitenkin minut miettimään, että mitä muuta olen tehnyt päivätöihin liittyen, millä on ollut merkittävä vaikutus omaan tulotasooni.

Tarkoituksella kohti parempaa huomista

Jos ensimmäinen oppitunti ja työpaikan vaihto tulivat vähän kuin vahingossa, niin sen jälkeen olen ottanut enemmän tietoisia askeleita.

Minut palkattiin nykyiseen työpaikkaani täysin toiseen tehtävään, kuin missä olen nyt. Ensimmäinen tehtäväni oli toimia ERP-konsulttina. Muutama kuukausi aloittamiseni jälkeen huomasin, että toinen liiketoiminta-alue on vahvassa nousussa. Liiketoiminta tai oikeastaan tuote oli melko uusi.  Kyse oli yhtä lailla IT- ja talouskonsultoinnista. Työpaikassani kaivattiin lisää henkilöitä, jotka keskittyisivät konsultointiin tämän uuden tuotteen parissa. Ilmoittauduin vapaaehtoiseksi.

Tein ensin töitä 50/50 eli sekä sitä työtä mihin minut palkattiin että töitä uudemman tuotteen parissa. Mielessäni aloin kuitenkin hyvin nopeasti keskittymään vain uuteen tuotteeseen. Yritin kaikkeni ja tiesin mihin panostan. Ei mennyt kovinkaan kauan, kun työpainoni siirtyi 100 %:sti uuden tuotteen pariin.

Oppitunti 2: Uudella tai suhteellisen tuoreella liiketoiminta-alueella eteneminen uralla on nopeampaa, kuin yrittää ohittaa kokeneempia kollegoita vakiintuneemmassa yritystoiminnassa.

Tuote johon aloin keskittyä, ei ollut aivan uunituore. Työnantajallani oli historiaa sen parissa, mutta aikaisempi lähestyminen oli ollut enemmän insinööri- tai kehittäjämäinen. Tulosten sijaan keskityttiin vain kehittämiseen. Oma lähestymiseni oli tuloskeskeisempi, vaikka teknisessä osaamisessa oli vielä paljon tekemistä.

Työpaikassani pidettiin tuomastani hyvästä draivista ja minulle tarjottiin jonkinlaista epävirallista koordinaattorin roolia tuotteen parissa. Tartuin tilaisuuteen välittömästi, vaikka ei ollut selvää, miten tuote tulisi menestymään.

Oppitunti 3: Oikein kommunikoituna ahkeruus palkitaan. Täytyy uskaltaa yrittää ja tarttua tilaisuuksiin, vaikka lopputulos ei ole ennalta tiedossa.

Pidemmän aikaa tilanne pysyi suhteellisen staattisena. Tein joka päivä kovasti hommia oman kehittymiseni eteen. Halusin paremmaksi ja hyväksyin sen, että tietoni olivat vajavaiset. Toisilla tiedon puute saattaa johtaa valittamiseen ja ongelmiin keskittymiseen. Itse pyrin suuntautumaan tiedon hankkimiseen ja ratkaisujen löytämiseen.

Oppitunti 4: Ratkaisujen etsiminen ja ehdottaminen on aina parempi mielentila, kuin asioiden tekeminen vain valituksen vuoksi.

Vähitellen vastuu lähti siirtymään enemmän minulle. Työpaikassani on tapana muuttaa organisaatiota suhteellisen usein. Tai enemmän kuin tavasta, kyse on siitä, että sopeudutaan markkinaan. Tunnetusti IT-alalla asioilla on tapana muuttua paljon lyhyelläkin aikataululla.  Kun seuraava organisaatiomuutos tuli ajankohtaiseksi, minusta tehtiin tiiminvetäjä.

Nykyisessä työpaikassa ensimmäisen ja viimeisimmän palkkakuittini välinen ero on noin 700 euroa. Summa ei ole päätä huimaava, mutta se on kuitenkin iso raha täysin samalla ajankäytöllä. Olen neuvotellut palkasta puolen vuoden välein ja puhtaasti omasta aloitteestani. Pidemmällä aikavälillä 350 euron korotus joka vuosi ei kuulosta ollenkaan huonolta diililtä.

Oppitunti 5: Jos olet sen arvoinen, työnantajasi maksaa sinulle mielellään enemmän. Sinun täytyy vain kysyä.

Toimitusjohtaja

Samaa tahtia työnkuvani kanssa on muuttunut myös tekstien sävy täällä blogin puolella. Jos aikaisemmin olin mohitojen ja aurinkorannan kannalla, niin nykyään olen ollut jopa niin tyytyväinen arkeeni, että en haluaisi muuttaa siinä mitään.

Aikaisemmin kävin töissä, jotta sain laskut maksettua. Nykyisin käyn siellä, koska nautin työn tuottamista elämyksistä.

Suurin osa nautinnosta tulee siitä, että olen saanut poistettua työstäni sellaisia elementtejä mistä en pidä. Poistettujen tilalle on tullut asioita, joita pidän mielenkiintoisina. Saan ratkoa päivästä toiseen ongelmia. Ratkaisujen löytäminen tarjoaa yllättävän mukavia tunteita. Jo blogin kautta on ollut nähtävissä, että pidän siitä, kun saan auttaa muita. Samaa pätee myös töissä, vaikka silloin kohteena on yksityishenkilön sijaan yritys.

Toinen osa nautinnosta tulee siitä, että koen oppivani joka viikko todella paljon. Mitä enemmän ehdin tutkimaan ja opiskelemaan, sitä enemmän löytyy kaikkea uutta ja mielenkiintoista. Oppiminen puolestaan ruokkii kykyäni auttaa.

Jälkikäteen muistellessa asioista tulee helposti annettua liian ruusuinen kuva. Kyllä välillä on ihan oikeasti vituttanut vääntää projektia valmiiksi aamuyön tunteina. Toistaiseksi reilu 80 tuntinen työviikko on ennätys, vaikka kyse ei varsinaisesti ole saavutuksesta. Turhautuminenkaan ei ole jäänyt vieraaksi – joskus ratkaisuja ongelmiin ei vain meinaa löytyä ja päätä saa hakata seinään oikein urakalla.

Hetkellinen harmitus ei ole suurin epäkohta työssäni.

Aina ei voi olla hauskaa, joten tyydyn siihen, että näin on melkein koko ajan. Työnkuva on juuri sitä mitä haluan, mutta päivätöihin liittyy vielä asioita, jotka saavat työn tuntumaan liikaa työltä. Oma unelmani on ollut, että ei olisi erikseen työ ja vapaa-aikaa. Haluan omistaa vain aikaa, jolle voin itse valita käyttötarkoituksen. Samalla ajatuksella koko eläketarina lähti liikkeelle.

Mikä sitten tekee työstä työtä, jos ei kerran itse sen tekeminen?

Suurin asia itselleni on se, että koen olevani työni vanki. Joka viikko on pakko saada keskimäärin 37,5 työtuntia aikaiseksi, koska olen työsopimuksen myötä myynyt aikani työnantajalleni. Koska olen myynyt aikaa, voi työnantajani valita mihin sen käytän. Tuntimäärä ei ole ongelma, koska saldo lipsuu ennemmin plussan kuin miinuksen puolelle. Ei myöskään se, että olisin työnantajan kanssa eri mieltä työtehtävistäni. Ainoa häiritsevä tekijä on se, mitä koen oman pääni sisällä.

Aloin miettimään, että miten voisin tehdä työstäni enemmän vapaaehtoista. Käytännössä haluan olla oman itseni toimitusjohtaja.

Uusi palkkamalli

Ensimmäisen kerran suunnittelin erilaista palkkamallia jo noin vuosi sitten. Malli on edennyt verkkaisesti. En ole tiennyt, mitä haluan. Välillä keskustelu on mennyt pahastikin sivuraiteille. Ei ole helppoa selittää, että olet täysin tyytyväinen, mutta silti oman pääsi sisällä kummittelee. Ihmisille syntyy helposti vääränlainen käsitys – vieläpä molemmista ääripäistä.

”Hei P.Ohatta, voit ihan rohkeasti sanoa, jos juonesi on siirtyä lyhempään työaikaan”

tai

”Hei P.Ohatta, arvaan kyllä, että haluat tehdä ihan älyttömän paljon töitä ja tienata enemmän”. 

Molemmat ovat ihan yhtä kaukana todellisuudesta. Haluan vain selvittää, että mikä on minulle sopiva työaika ja haluan saada siitä oikeudenmukaisen korvauksen. Juuri sen, minkä ansaisen.

Loppu vuodesta 2017 sain asiat kakistettua ulos suurin piirtein niin kuin olin ne ajatellut ja tämän vuoden alusta olen tehnyt töitä uudella sopimuksella. Omasta näkökulmastani lähtökohtina uudelle sopimukselle toimivat oikeudenmukaisuus sekä stressivapaa elämä. Stressivapaus toteutuu sillä, että uudessa palkassani on perusosa, joka on 50 % entisestä palkastani. Loppu palkasta muodostuu tuottavuuden perusteella.

Saavutetuista eduista luopuminen on yllättävän vaikeata. Säästöprosenttini takaa sen, että pysyn hengissä, vaikka en tuottaisi työnantajalleni mitään. Kyse oli tavallaan riskittömästä riskistä. Silti 50 % alennus varmasta palkasta oli mietinnän paikka.

Oppitunti 6: Reilu säästöprosentti antaa mahdollisuuden tehdä rohkeampia valintoja, vaikka olisi itse kuinka pehmo.

Alaspäin riskini on tarkkaan rajattu. Teoriassa voisin jopa jättää kokonaan menemättä töihin ja palkka rullaisi itsestään. Käytännössä saisin varmasti monon takamukseen. Silti edes teoreettinen vapaus tuntuu hyvältä.

Luonnollisesti palkassa on myös se positiivisempi puoli. Oikein hyvänä kuukautena on mahdollista mennä jopa pari tonnia yli aikaisemman tason. Minulla ei ole vielä aavistustakaan, miten lopulta tulee käymään. Paljon on varmasti kiinni siitä, että kuinka tiukka pystyn olemaan omassa ajankäytössäni.

Eläkeläinen

Merkittävin muutos aikaisempaan on se, että en enää myy aikaani työnantajalle, vaan tuloksia. Minulla on sovittu yhteinen tavoite työnantajani kanssa. Jos keskityn väärin asioihin, kärsin siitä myös itse. Jos teen oikeita asioita, niin molemmat voittavat.

Oppitunti 7: Tuntipalkka voi nousta vain tiettyyn pisteeseen. Tulospalkassa ei ole rajoja, ainakaan teoriassa.

Sopimukseni ei muuttunut niin merkittävästi, että olisin päässyt kokonaan eroon työajasta. Aika on vielä olemassa, mutta se ei vain enää kiinnosta ketään. Tilanteessa on monia positiivisia asioita, mutta siihen kuuluu myös monia, joita emmin. Useimmissa asioissa on kaksi puolta.

Uuden mallin myötä koen olevani paljon vapaampi, kuin aikaisemmin. Arkipäivät tuntuvat paljon miellyttävämmiltä. Toisaalta viikonloppujen ja arkipyhien merkitys katoaa tyystin. Jos en tee töitä, en saa palkkaa. Jos teen liikaa töitä, päädyn pian varhaiseläkkeelle. Toisaalta luulen, että ajan kanssa saan uuden mallin sopimaan omaan vuosirytmiini.

Tasapainon löytäminen ei tule olemaan helppoa.

Esimerkiksi tammikuussa väänsin tunteja reilusti enemmän, kuin mitä normaaliin työviikkoon kuuluu. Siitä huolimatta helmikuussa näkyvä bonus osuus tulee olemaan olematon. Uskon silti keskittyneeni oikeisiin asioihin ja että palkan myötä tuleva palaute on virheellinen. Pitkäjänteisyys voittaa tässäkin asiassa. Se on silti selvää, että hölmöilemällä tulen jatkossa tekemään enemmän töitä ja aikaisempaa pienemmällä palkalla.

On huolestuttavaa, että lähes joka ilta löydän itseni työkoneen äärestä aivan sopimattomaan aikaan. Toisaalta en koe sitä enää niinkään työnä, vaan omana valintana. Ehkä tämä kannattaisi tulkita eräänlaiseksi eläkesimulaatioksi. Vähitellen alan myös ymmärtää, miltä yrittäjistä tuntuu, vaikka oma versioni on aika miniatyyri verrattuna koko yrityksen pyörittämiseen.

Töitä tarjolla

Yksi syy pitkiin päiviin on se, että töitä on tällä hetkellä enemmän kuin tekijöitä.

Jos sinä olet harkitsemassa työpaikanvaihtoa, syystä tai toisesta sopivaa ei ole löytynyt tai muuten vain haluat nähdä lähempää, miksi viihdyn niin hyvin, niin nyt siihen on tarjolla loistava tilaisuus. Mahdollisuutesi ovat hyvät, jos olet kehittäjä- tai businesshenkinen. Vielä paremmin menee, jos SQL, SSAS, SSIS, Azure tai Power BI ovat tuttuja käsitteitä. Nimikkeenä on Business Intelligence -konsultti.

Työpaikkailmoitus löytyy tästä.

Palautetta saa laittaa vapaasti tulemaan eikä kaverille vinkkaaminenkaan ole kiellettyä. Toivon paljon, mutta vaadin ainoastaan sen, että olet hyvä tyyppi ja pystyt löytämään työstä intohimoa. Plussaa myös, jos jaksat kuunnella juttujani, jotka eivät oikeassa elämässä poikkea merkittävästi blogin sävystä.

Lopuksi

Oppitunnit olivat sellaisia, mitkä itse huomasin omasta toiminnastani. Oletko sinä huomannut jotain vastaavaa tai ehkä jotain täysin päinvastaista?

Teoriassa en enää näe eroa eläkkeeni ja nykyisen tilanteeni välillä. Jos oikein positiivisesti asian tulkitsen, niin olen ollut eläkeläinen jo tämän vuoden alusta. Saan tehdä sitä mistä pidän ja sellaisella aikataululla kuin haluan. Bonuksena saan vielä oikeudenmukaisen kiitoksen.

Kaikki ei ole täydellistä ja monessa kohdassa jouduin käyttämään sanaa teoriassa. Toisaalta tämä jättää hyvin tilaa seuraavalle työelämän iteraatiolle. Uskon, että tuloksiin liittyvä palkka tarjoaa tässä kohtaa sen mitä kaipaan ja näissä raameissa on tilaa kasvaa. Seuraava askel on luultavasti sitten vielä mielenkiintoisempi ja keskittyminen siirtyy johonkin omaa napaani laajempaan.

Kuulisin mielelläni mielipiteesi artikkelista esimerkiksi kommenttien kautta. Mikäli koit artikkelin hyödylliseksi, ilahtuisin jos autat jakamalla sen eteenpäin ja tykkäät sivustani P.Ohatta myös Facebookissa. Twitteristä löydät minut kätevästi nimimerkillä @RahaPohatta. Voit myös tilata tulevat artikkelit sähköpostiisi liittymällä sisäpiiriin.

Paksun possun ponnistus – tilinpäätös 2017

tilinpäätös

tilinpäätösPonnistus. Otsikosta voisi kuvitella, että tällainen olisi tapahtunut vuonna 2017. Toisin kuitenkin kävi. Itseasiassa ponnistus oli juuri se ainoa, mikä jäi uupumaan. Turpoamista sen sijaan tapahtui enemmän kuin tarpeeksi. Jos 2016 oli säästämisen valossa timanttia, niin viime vuosi ei pääse ihan samalle tasolle. En sano häpeäväni lukuja, mutta melko pitkään piti harkita, että minkälaiset kootut selitykset asetan numeroiden kylkiäisiksi.

Kaikki on tietysti suhteellista, mutta osaan olla itseäni kohtaan riittävän vaativa. Moni muu olisi varmasti tyytyväinen. Ehkä minäkin saavutan tyytyväisyyden, kun ensin saan riittävästi asiaa sulatella. Se on varma, että märehtiminen ei tilannetta muuta.

P.Ohatan vuosi 2017

Vuonna 2017 tuloja kertyi nettona 41 939 euroa ja kuluja 16 863 euroa. Sopivan perspektiivin luvuille saa, kun ottaa pari aikaisempaa vuotta vertailuksi. Vertailuvuosien luvut on muutettu vertailukelpoisiksi suhteessa vuoteen 2017. Olen noudattanut tiettyjä taiteilijan vapauksia.

Esimerkiksi osingot olen joskus laskenut nettona, kun 2017 vuonna otin huomioon vain ennakonpidätykset. Lisäksi vuokratulot on muutettu vastaamaan aiheutunutta kassavirtaa ja oman yrityksen tuloksesta on vähennetty itselleni jakamat osingot. Veronpalautukset tai mätkyt näkyvät maksuperusteisesti eli sinä vuonna, kun ne pankkitililtä lähtevät tai sinne saapuvat. Näistä johtuen vertailu vuosien luvut saattavat heittää jonkun euron verrattuna aikaisempiin tilinpäätöksiin.

tilinpäätös-tulot-ja-menot-2017

 

Lukujen tarkastelu aiheuttaa lievää pahoinvointia, koska hyvin nopeasti pistää silmään se, että menot kasvoivat vuonna 2017 noin 56 %:lla verrattuna edelliseen vuoteen. Siis 56%:lla. Auts! Tästä hyvästä ansaitsisin nyrkin vasten kasvojani. Kehitystä tapahtui myös tuloissa, mutta valitettavan negatiivisissa merkeissä.

Säästöjen näkökulmasta tilanne ei näytä niin huolestuttavalta. Huolimatta tulojen laskusta ja menojen huimasta noususta, jäi säästöönkin vielä ihan mukavasti. Prosenttiyksiköinä 16 vähemmän kuin viime vuonna, mutta euroina silti yli 25K. Reilusti yli puolet säästöön on aina positiivinen asia. Hieman lukua saisi kaunisteltua, jos laskisin asuntolainan lyhennyksen säästämiseksi.

tilinpäätös-säästöt-2017

 

Tulot

Tuloista ylivoimaisesti suurin osa on vielä ansiotuloa. Varsinkin nyt, kun oman yrityksen tulot ovat jääneet käytännössä kokonaan pois. Yritykseen ei kertynyt juuri muuta, kuin blogin mainosten kautta muutamia satasia ja sivutöistä tonnin verran. Yritystulojen pois jääminen merkittävin syy tulojen laskuun. Vuonna 2017 yritykseni tulos oli noin 600 euroa. Kun tästä vähennetään itselleni jakamani osingot, päädytään noin 1 500 euroa pakkasen puolelle. Tuloiksi tulkitseminen ei ehkä ole ihan oikein, mutta riittävän lähellä totuutta.

tilinpäätös-tulot-2017_u3

Yksi mielenkiintoinen huomio tuloistani on se, että julkisista yhtiöistä saamani osingot kattaisivat tällä hetkellä noin 20 % menoistani. Matkaa pelkillä osingoilla elämiseen on vielä aika tavalla. Jos mukaan huomioitaisiin rahastojen osinkopotentiaali ja omasta yrityksestä nostamani osingot, niin saisin katettua kuluista noin puolet.

Tulojen laskuun olin varautunut. Niiden kohdalla kyse oli tietoisesta valinnasta. Tänä vuonna tavoite on taas ylöspäin.

Kulut

Menojeni rakenne on koko lailla normaali. Suurimmat menoerät ovat asuminen, syöminen ja liikkuminen. Perässä tulevat harrastukset, lemmikit ja muut menot.

tilinpäätös-menot-2017

Iso kysymys menoissa on se, että mitä oikeasti tapahtui? Miksi vuonna 2017 rahaa paloi kuin Trumpin vaalikampanjassa? Vastaus löytyy, kun katsotaan menoja suhteessa edelliseen vuoteen. Kuten yksi tutuistani aina sanoo, raportti ei ole raportti ilman vertailua.

tilinpäätös-menot-2-2017

Ensimmäinen iso menoerä oli sairastaminen. Suomessa tuo on vielä kohtuullisen edullista, mutta silti siihen meni 1 300 euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Asuntolainan korkoihin ja lyhennyksiin meni reilu tonni enemmän kuin edellisenä vuonna, koska vuonna 2016 pidin lyhennysvapaata. Kyse on enemmän paluusta normaali tasolle, kuin kulujen noususta.

Samanlainen tonnin lisäys tuli harrastusmenoihin. Lisääntynyt vapaa-aika ja golf ovat säästämisen kannalta huono yhdistelmä. Asunnossani on ylimääräinen vastike kesään asti, mikä on nostanut asumismenoja ja matkallekin oli pakko päästä. Ravitsemukseen käytettyjen eurojen lisäys oli tietoinen valinta.

Suuri osa menojen lisäyksestä johtuu vain ja ainoastaan siitä, että olen laiskistunut ja pulskistunut. Ennen noudatin sääntöä, että alle 10 euron ostosta ei tarvitse miettiä. Yhtäkkiä tuo summa on turvonnut 100 euroon. Muutenkin menojen syynäys on jäänyt vähemmälle huomiolle. Tätä on kuuluisa elämäntapainflaatio käytännössä.

Rahan tuhlaamisella on onneksi myös se toinen puoli. Ilman sairaalakuluja en olisi hengissä, harrastuksien kautta on löytynyt uusia elämyksiä ja aurinko sekä lämpö ovat yllättävän mukavia asioita näin talven keskellä.

Mitä enemmän olen tutustunut rahan käytön pimeään puoleen, sitä voimakkaammin se on kietonut minut pauloihinsa.

En usko, että 2018 menoni tulevat merkittävästi laskemaan. Itseni ruoskimisesta huolimatta olen oikeastaan jopa tyytyväinen, että sain ylenpalttisen tuhlauksen jälkeen säästöön 60 % tuloistani. Nautin tämän hetken tilanteesta ja se tuntuu sopivalta tasapainolta tuhlaamisen ja säästämisen välillä.

Mitä jos?

Epäilen, että samankaltaisella tuhlauksella koen säästämisestä kirjoittamisen lähinnä tekopyhäksi. Ainakaan penninviilaus ei tule kyseeseen. Silti mieleen hiipii ajatus, että mitä jos. Mitä tekisin, jos olisin edes aavistuksen verran vähemmän rahanössö?

Jatkossa ei ole tarkoitus sairastua vuosittain ainakaan yhtä rajusti. Lääkärikuluihin on suhteellisen vaikea vaikuttaa, mutta aina voi toivoa parempaa tuuria. Lääkärikulut ja sairastelut pitää laittaa tarkemmin mietintämyssyyn, kun alan keskittyä enemmän eläkkeen jälkimmäiseen puoliskoon. Potentiaalinen säästö vuodessa 1000 €.

Harrastuksista en ole valmis tinkimään, mutta niiden kustannuksista kyllä. Yksi asia on se, että olen jemmannut virike-etua tulevalle kesälle. Toinen asia mikä itselleni tuli mieleen, on sponsori. Otan tämän työn alle, kun saan itseäni niskasta kiinni. Ehkä joku innostuisi yhteistyöstä. Ei siis kannata ihmetellä, jos blogiin ilmestyy erittäin asiallisen golf baanan mainos. Näin ainakin parhaassa tapauksessa. Potentiaalinen säästö 500 €.

Syöminen on myös lempiharrastuksiani. Tällä hetkellä syön joka päivä töissä lounaan työpaikkaruokalassa. Samasta paikasta olisi juuri ennen sulkemista mahdollista ostaa kilohinnalla ruokaa mukaan. Mukaan otettuna saisin nykyisellä hinnalla tuplamäärän. Käytännössä vuosin syödä kaksi ateriaa nykyisen yhden sijasta samalla rahalla. Potentiaalinen säästö 750 €.

Liikkuminen koostuu pääsääntöisesti työpaikan ja kodin välisestä sahaamisesta. Tähän olisi tarjolla useampikin ratkaisu. Ensimmäinen vaihtoehto olisi pistää kämppä myyntiin ja muuttaa lähemmäksi töitä. Toinen vaihtoehto olisi muuttaa työpaikka kotiini. Jälkimmäinen tuntuu tällä hetkellä todennäköisemmältä ja helposti toteutettavalta vaihtoehdolta. Yksi etäpäivä lisää viikossa tuntuisi jo merkittävästi liikkumisen menoissa. Potentiaalinen säästö 250 €.

Minulla on ollut auto käytössä, vaikka en sitä ole omistanut. Kyse on ollut oikein mieluisasta bonuksesta. Harmillista tässä on se, että kaikki hyvä loppuu aikanaan ja tänä vuonna saatan joutua lunastamaan auton itselleni. Se tuokin sitten taas oman haasteen säästämiseen. Potentiaalinen kertapommi – 3000 € ja vuotuiset kulut päälle.

Yksi täysin ylimääräinen kulu on oma puhelinliittymä. Jotenkin en ole osannut siitä luopua, vaikka kaikki aktiviteetit suuntautuvat työpuhelimeen. Siitä huolimatta kannan kahta luuria mukanani päivästä toiseen. Säästö joitain kymppejä.

Viimeinen keino säästöjen kasvattamiseen olisi tulojen nostaminen, jonka koen jopa mielekkäämmäksi kuin säästämisen. Tästä on luvassa juttua myöhemmin – toivottavasti mahdollisimman pian. Potentiaali: lähes rajaton.

Varat, velat ja tunnusluvut

Alla vuoden 2017 lopun varallisuus ja vertailu edelliseen vuoteen.

tilinpäätös-tase-2017

Varallisuus kasvoi vuoden aikana lähes 50 000 eurolla eli tuplasti sen, mitä pystyin itse säästämään. Velat puolestaan pienentyivät 3 500 eurolla.  Perstuntumalla oman asunnon hinta on hyvin lähellä samaa, kuin millä olen sen aikanaan ostanut. Tosin omaan asuntojen omistamishistoriaan perustuen varmasti joku katastrofi yllättää, ennen kuin asunnosta luovun.

tilinpäätös-tunnusluvut-2017

Jos tarkastelisin varallisuuttani vain nettovarallisuuden ja sijoitusvarallisuuden silmin, vuosi 2017 näyttäisi oikein mainiolta. Varallisuus kehittyi reilulla 20 %:lla. Valitettavasti eläkekassan riittoisuus kertoo todellisemman kuvan, koska se huomioi myös menot. Tällä hetkellä eläkekassa riittäisi yksinkertaistettuna 14,5 vuodeksi eli lähes neljä vuotta hukkui bittiavaruuteen.

Tunnuslukujen selitykset:

  • Nettovarallisuus = varat – velat
  • Sijoitusvarallisuus = huomioidaan vain sijoitukset eli oma asunto ja käteinen jäävät pois
  • Eläkekassa vuosina = sijoitusvarallisuus jaettuna nykyisten kulujeni määrällä

Eläketavoite

Kaiken tämän lätinän ja jossittelun jälkeen päästään vihdoin siihen mielenkiintoisimpaan. Missä mennään suhteessa eläketavoitteeseeni?

Viimeviikkoisen Taloussanomien artikkelin kommenttien perusteella en tule onnistumaan, koska kyse on sulasta mahdottomuudesta – ainakin, jos ei ole syntynyt kultalusikka suussa. Nyt kun nuoruuttani muistelen, niin luulen meillä olleen käytössä hopeiset. Epäonnistuminen on tässä valossa siis täysin varmaa.

Numeroihin peilaten tilanne mielenkiintoisempi, joten lähdin spekuloimaan tilannetta muutamalta eri kantilta. Alkuperäiseen aikatauluun nähden olen saanut kirittyä lähes kiinni aikoinani sijoitusasuntojen parissa tekemäni virheet. Olen vielä 10K alkuperäistä aikataulua perässä, mutta tuo on paljon vähemmän kuin pahimmillaan (54K).

Pystyn säästämään merkittävästi enemmän, kuin olin alun perin suunnitellut. Jos aletaan spekuloimaan oikein urakalla ja markkinoiden reaalituotto pysyy 5,5 %:ssa aina eläkepäivämäärään 31.12.2022 asti, niin nykyisellä tahdilla tulen ylittämään alkuperäisen tavoitteeni (440K eur) reilusti. Tavoite on laskettu 4% säännön mukaan, mutta niin että kassanostosta maksetaan ensin verot.

Nykyisen ennusteen mukaan eläkekassan pitäisi 4 % säännön mukaan kestää 1 150 – 1 300 euron kulutus vuonna 31.12.2022. Vaihteluväli tulee veroista. Jos maksan enemmän veroja, jää tuhlattavaksi vähemmän euroja. Korkeampi riittoisuus on laskettu 20 % verotuksella ja matalampi 30 % verotuksella.

Merkittävä tekijä laskelmassa on se, että en osannut arvioida tarkkaan oman eläkekassani koostumusta. Toisaalta lakimuutoksetkin ovat todennäköisiä. Yritin ottaa huomioon hankintameno-olettaman ja toisaalta sen, että myös osinkotulojen verotukseen pystyy tällä hetkellä vaikuttamaan luovutustappioiden kautta. Mahdollista olisi siis selvitä vieläkin alemmilla veroilla, kuin arvioissani käytin.

Alkuperäinen tavoite on laskettu 1 000 euron kuukausittaisella kulutuksella, mutta vuoden 2017 aikana kuukausittaisen kulutuksen keskiarvo pompsahti 1 405 euroon.

tilinpäätös-kulujen-liukuva-keskiarvo

Tästä johtuen laskin pari uutta ennustetta eläkekassan määrälle ja aikataululle. Nykyisen kulutuksen perusteella eläkekassan pitäisi olla jotain 520K ja 600K euron välillä eläkkeen koittaessa. Alla olevassa graafissa musta viiva kuvaa tavoitetta 20 % verotuksella ja punainen 30 % verotuksella.

Nykyisellä kulutuksella olen 0,5 – 3 vuotta myöhässä alkuperäisestä aikataulusta. Tosin pieni kulujen viilaus saisi aikaan ihmeitä ja vain 100 euron pudotus kuukausittaisissa kuluissa tarkoittaisi, että olisin optimistisemman arvauksen mukaan aikataulussa.

tilinpäätös-eläkeaikataulu-2017-pohatta

Tulkinnasta riippuen en ole kovin pahasti aikataulua jäljessä. En ainakaan niin paljon, että ottaisin siitä stressiä. Oikeassa elämässä on ihan se ja sama, olenko 35- vai 38-vuotias, kun saavutan eläkkeen. Varsinkin, kun tällä hetkellä arki ei muuttuisi, vaikka eläke olisi mahdollinen tässä ja nyt.

En myöskään jaksa uskoa, että ennuste pitää lähellekään paikkansa. Ennen eläkettäni nähdään hyvin todennäköisesti roima pudotus osakkeiden arvostustasoissa. Oikeastaan luotan romahdukseen, koska olisi mielenkiintoista päästä tekemään ostoksia alennetuilla hinnoilla. Ei tarvitse sitten heti eläkkeen alussa odotella kusisukassa kurssiromahdusta. Laskumarkkinassa pitää vain toivoa, että tulot säilyvät, vaikka muuten romahtaisi.

Yhteenveto

Vuosi 2017 lipsahti vähän sikailun puolelle. Toisaalta, jos roolihahmona on possu, niin pieni sikailu eli possuilu sopii kuin nenä päähän.

Matkalla eläkkeelle riittää vielä monta mutkaa ja kommellusta. Luottamus ei silti ole järkkynyt. Katsoi asiaa mistä perspektiivistä tahansa, niin eläke on vain ajan kysymys.

Kuulisin mielelläni mielipiteesi artikkelista esimerkiksi kommenttien kautta. Mikäli koit artikkelin hyödylliseksi, ilahtuisin jos autat jakamalla sen eteenpäin ja tykkäät sivustani P.Ohatta myös Facebookissa. Twitteristä löydät minut kätevästi nimimerkillä @RahaPohatta. Voit myös tilata tulevat artikkelit sähköpostiisi liittymällä sisäpiiriin.

Kulugiljotiini

kulugiljotiini

kulugiljotiiniTämä artikkeli on yksi osa blogisarjasta Talousremontti. Sarjan tarkoituksena on auttaa sinua tekemään muutos tai jopa täyskäännös omassa taloudessasi. Tarkemmin sarjan taustoista voit lukea sen ensimmäisestä osasta. Artikkelit eivät ilmesty peräkkäin, mutta löydät ne tunnisteella talousremontti. Sarja etenee loogisesti ja aikaisempaa osaamista ei vaadita. Voit siis lähteä liikkeelle täysin ilman taloustaitoja. Jokaisessa artikkelissa saat ohjeet, tehtävät ja työkalut, joiden avulla saat kehitettyä omia taloustaitojasi. Jos jumiudut jossain kohtaa, niin älä epäröi jättää kysymystä kommentteihin. Apua kyllä löytyy!

Talousremontti alkaa lähestyä loppuaan. Itseasiassa tiedän jo koekaniinin tulokset vuodelta 2017. Sinulla pitäisi myös olla tiedossa lähtötilanteesi, suunta ja se minne haluat päästä. Ainoa keino päästä kohti taloudellista tavoitetta, on säästäminen. Luonnollisesti säästetyt rahat kannattaa laittaa töihin, mutta se on sitten toinen tarina.

Säästäminen on loppupeleissä erittäin yksinkertaista. Voit joko ansaita enemmän tai kuluttaa vähemmän. Yleensä säästäminen on helpompaa ja tehokkaampaa, koska saat pitää nettona kaikki eurot mitkä onnistut säästämään. Menoja ymmärtämällä pystyt säästämään tehokkaammin.

Menoista tinkiminen

Artikkelin tarkoituksena on tutkia menoja tarkemmin ja ymmärtää niiden luonne. Jos tarkempi menoihin tutustuminen ei ole lähellä sydäntäsi, niin voit myös valita oikotien onneen. Käytännössä se löytyy yleensä, kun valitset 3 suurinta menoasi ja huolehdit, että ne ovat niin pienet kuin on mahdollista. Usein kolmen joukosta löytyvät esimerkiksi asuminen, liikkuminen ja syöminen.

Tarkemmin katsottuna menot voi jakaa karkeasti kahteen kategoriaryhmään; pakolliset ja paheet sekä kiinteät ja muuttuvat. Esimerkiksi pakollinen kiinteä kulu voisi olla vuokra. On pakko asua jossain ja vuokra on kiinteäsummainen ainakin tietyn ajanjakson. Muuttuva pahe voisi puolestaan olla lähikaupan irtokarkkiosasto, josta tulee otettua aina reissusta riippuen enemmän tai vähemmän sokeroituja herkkuja mukaan. Menon kategorioiminen voi auttaa löytämään oikean suhtautumisen.

Pakollinen on nimensä mukaisesti jotain sellaista mitä ilman ei voi olla. Pakollisessa menossa tarkastelun ajatus on aina, että jos meno on oikeasti pakollinen, niin miten sen voisi toteuttaa edullisemmin. Paheissa (tai hyveissä) kriittinen tarkastelu alkaa siitä, että voisiko paheesta luopua kokonaan. Vasta sen jälkeen kannattaa miettiä, että voisiko sen toteuttaa jotenkin edullisemmin.

Kiinteissä kuluissa hinta pysyy samana käytöstä riippumatta, mutta muuttuvat kulut määräytyvät käytön mukaan. Kiinteisiin voi vaikuttaa esimerkiksi kilpailuttamalla tai jakamalla kustannuksia. Muuttuviin taas puolestaan vähentämällä käyttöä. Suuremmista menoista saa yleensä parhaat säästöt ja suhteessa pienimmällä vaivalla.

Jos olet tehnyt seurantaa, tiedät omat menosi. Nyt sinun täytyy vain valita, että mitkä niistä laitat giljotiiniin. Vain sinä voit tietää, mitkä menoista ovat täysin turhia ja miten ne vaikuttavat elämänlaatuusi. Omien menojen karsimisesta tuorein esimerkki on asuntolainan kilpailutus. Toinen esimerkki on tulossa koekaniinin lukujen yhteydessä Talousremontin seuraavassa osassa.

Yksi kategoria on kuitenkin meille kaikille täysin tarpeeton – heräteostokset.

Impulsiiviset ostokset ja himojen hallinta

Kaupan hyllyllä kiiltelee uusi hilavitkutin. Huomaat miten kätevä se olisi. Kuola alkaa valua ja silmät alkavat kiilua. Himot valtaavat mielesi ja Visa vingahtaa riemusta. Muutamaa kuukautta myöhemmin varaston nurkassa lojuu uusi tilan täyte.

Impulsiiviset ostokset ovat muuttuva kulu. Ne ovat yksi vaikeimmin havaittavista, koska ne saattavat kuulua niin moneen kategoriaan; apparaatteja, vaatteita, herkkuja tai mitä nyt milloinkin. Tässä on muutama hyväksi havaittu vinkki himojen hallintaan.

  • Hetkellisen huuman hankaloittaminen
  • Vielä yksi päivä
  • Kuka tahansa voisi ostaa tuon
  • Automaattinen säästäminen

Hetkellisen huuman hankaloittamisesta kuulin viime viikolla tutultani mainion esimerkin. Valitettavasti en muista alkuperäistä lähdettä, mutta saa täydentää kommentteihin. Esimerkin päähenkilöllä oli töissä haaste. Työtehtäviä olisi ollut enemmän kuin tarpeeksi, mutta henkilö oli jäänyt koukkuun Miinaharavaan. Ratkaisu löytyi siitä, että hän poisti työkoneen pikavalikoista Miinaharavan käynnistyskuvakkeet ja piilotti ohjelman käynnistyksen niin monen kansion alle, että sen starttaamiseen kuluisi aikaa yli 20 sekuntia. Lisääntynyt vaiva auttoi hillitsemään käyttöä, mutta hänen ei tarvinnut luopua siitä kokonaan.

Esimerkki on oletettavasti muutaman vuoden takaa, mutta ajatuksena kiehtova. Ehkä samaa voisi soveltaa esimerkiksi impulsiivisten nettiostosten tekemiseen laittamalla luottokortin tai pankkitunnukset jemmaan sen verran hankalaan paikkaan, että niiden esiin ottaminen muuttuisi vaivalloiseksi. Luonnollisesti luottokortti ei saisi olla tallennettuna valmiiksi sivustoille.

Vielä yksi päivä -menetelmä perustuu siihen, että heti tapahuvan ostamisen sijaan päätät tuhlata rahat vasta seuraavana päivänä. Tosin seuraavana päivänä tarkoitus on taas yrittää selvitä huomiseen. Jos temppu onnistuu riittävän monta kertaa, niin himo haihtuu ja raha säästyy. Verrattuna ostamisen hankaloittamiseen, vaaditaan tässä menetelmässä enemmän itsekuria.

Kuka tahansa voisi ostaa tuon on lainattu Budgets Are $exy blogista. Jokaisen meistä tekee aina välillä mieli ostaa jotain vähän parempaa tai isompaa. Oli kyse sitten autosta, talosta tai sisustamisesta, niin tämä menetelmä on oiva apukeino. Ainakin kun mielesi tekee ostaa jotain ja varsinkin jos heräte on saanut inspiraatiota naapurikateudesta, kannattaa muista, että nykymaailmassa kuka tahansa voi ostaa lähes mitä tahansa – vähintäänkin lainarahalla. Jos jokainen voisi halutessaan tehdä saman ostoksen, niin ei ole mitään järkeä tuntea kateutta. Sen sijaan ostamatta jättäminen ja velan välttäminen tuovat vapautta.

Automaattisesta säästämisestä olen kirjoittanut moneen kertaan aikaisemminkin. Käytännössä palkan tullessa tilille, otetaan palkasta vain pieni osa käyttöön. Kun käyttötilillä on vain vähän rahaa, yleensä kulutus sopeutuu käytettävissä oleviin varoihin. Tieteellisin termein kyse on Parkinsonin laista.

Lopuksi

Valitettavasti en tiedä mitkä menoistasi ovat täysin turhia. Hyvin todennäköisesti löydät ne itse, kun vain kriittisesti tarkastelet menojasi. Valitettavasti menot eivät kuitenkaan pienene itsestään. Sinun täytyy tehdä asialle jotain. Nyt kun käyt tuumasta toimeen, niin kerro kommenteissa mistä luovuit ja miksi!

Kuulisin mielelläni mielipiteesi artikkelista esimerkiksi kommenttien kautta. Mikäli koit artikkelin hyödylliseksi, ilahtuisin jos autat jakamalla sen eteenpäin ja tykkäät sivustani P.Ohatta myös Facebookissa. Twitteristä löydät minut kätevästi nimimerkillä @RahaPohatta. Voit myös tilata tulevat artikkelit sähköpostiisi liittymällä sisäpiiriin.