Osinkosijoittaminen vai passiiviset indeksirahastot?

Jos uskot aktiiviseen sijoittamiseen ja markkinoiden ajoittamiseen, olet aivan eri veneessä kuin minä. Itse olen passiivisten indeksirahastojen ystävä ja yleensä käytän sijoittamiseen mahdollisimman vähän aikaa. Ajankäyttö olisi yksinkertaisesti aivan turhaa valtaosalle sijoittajista, koska markkinoiden ajoittaminen on mahdotonta. Jos sukunimesi ei ole Buffet, käytä aika johonkin muuhun. Itse käytän tuon ajan mieluummin rahan ansaitsemiseen ja säästöprosentin kasvattamiseen, jotta voin taas hankkia lisää sijoituksia.

Passiivisten indeksirahastojen lisäksi myös kasvaviin osinkoihin sijoittaminen on noussut suosituksi strategiaksi aikaista eläkettä tavoittelevien keskuudessa. Itse olen tähän asti vain sivuuttanut kasvavien osinkojen strategian eläkesuunnitelmistani. Kuitenkin koska niin moni on kyseiseen strategiaan päätynyt, täytyy siinä olla jotain perää. On aika laittaa kasvavien osinkojen strategian selkä seinää vasten ja katsoa kaksintaistelussa mistä se todella on tehty: Kumpi voittaa osinkosijoittaminen vai passiiviset indeksirahastot?

Mitä ovat passiiviset indeksirahastot?

Passiivisella indeksirahastolla tarkoitetaan rahastoa, joka sijoittaa rahaston varallisuuden jonkin indeksin mukaisesti. Passiivisen rahastosta tekee se, että sijoituspäätökset tehdään täysin passiivisesti sijoittamalla indeksin mukaisiin arvopapereihin indeksiä vastaavilla painoarvoilla. Näin rahasto ei ota lainkaan kantaa markkinoiden tai yksittäisten osakkeiden tulevaisuuden näkymiin. Kaupankäynti rahastossa sen sijaan voi olla suhteellisen aktiivista ja indeksejäkin on moneen lähtöön. Esimerkiksi Rahalla vapaaksi on kirjoittanut mielenkiintoista pohdintaa artikkelissaan Indeksisijoittaminen vai passiivinen indeksisijoittaminen.

Mitä tarkoitetaan kasvaviin osinkoihin sijoittamisella?

Kasvavien osinkojen strategia perustuu pitkälti siihen, että valitaan osakesalkkuun vakaita ja yleensä vanhempia yhtiöitä, joilla on pitkä historia osinkojen maksua taustalla. Pelkkä osinkojen maksaminen ei tietenkään riitä, vaan tavoitteena on sijoittaa yhtiöihin, jotka kasvattavat ulos maksettavaa osinkoa vuosi vuodelta. Sen jälkeen nostettavat osingot uudelleen sijoitetaan ja näin kiihdytetään korkoa korolle ilmiötä. Tarkoitus ei siis suinkaan ole jahdata parhaita osingonmaksajia vuosittain, vaan keskittyä nimenomaan osinkoja kasvattaviin yrityksiin. Muutamia esimerkkejä kasvavien osinkojen yrityksistä ovat esimerkiksi Coca Cola, Johnson & Johnson ja Colgate-Palmolive.

Kustannukset ja sijoitussummat

Merkintäpalkkiot Passiivisten indeksirahastojen yhtenä suurimpana vahvuutena pidetään kustannustehokkuutta. Merkintäkustannukset ovat hyvin pienet, jos sellaisia on ollenkaan, mikä mahdollistaa säännöllisen sijoittamisen pienilläkin summilla. Esimerkiksi Selgisonin passiivisten rahastojen merkintäpalkkiot vaihtelevat 0,1 % ja 0,0% välillä. Nordnetin Superrahastoissa ei ole kuluja lainkaan.

Kasvavien osinkojen strategiassa sijoitetaan suoraan yksittäisiin osakkeisiin, joten merkintäpalkkoiden suuruus riippuu pitkälti valitusta välittäjästä. Hintojen puolesta perinteiset pankit taitavat olla kaikkein kalleimpia. Esimerkiksi Danskebank veloittaa hinnaston mukaan kotimaan ostoista 0,25 % min 8 € ja USA 0,35% min 20 $. Nordnet on hinnaston mukaan hieman edullisempi jo alimmalla tasolla: kotimaa 0,2 % min 9 € ja USA 0,3 % 15 €. Välittäjän valintaan vaikuttaa suuresti myös sijoituskohde. Esimerkiksi Yhdysvaltoihin sijoittavan kannattaa edellä mainittujen sijasta tai lisäksi valita välittäjäksi Interactive Brokers tai Lynx, jolloin kustannukset putoavat merkittävästi.

Lisää välittäjistä * Opiskelijan sijoitukset – Lynx * Tarina vaurastumisesta – IB, Nordnet * Osinkotulot – IB * Wyatt Earp – IB

Merkintäpalkkioiden suhteen vaakakuppi kääntyy aavistuksen verran passiivisten indeksirahastojen puolelle. Esimerkiksi 20K vuodessa sijoittavalle kertyy 20 € säästöä palkkion ollessa 0,2 % sijasta 0,1%. Ei huikea summa, mutta kyllä tuolla voi jo yhtenä perjantaina häipyä töistä tunnin aikaisemmin. Suurempi etu rahastoissa on se, että niihin voi sijoittaa pienemmillä summilla. Seligsonilla minimisijoitus on muistaakseni 10 euroa, kun 0,3 % ja 15 € minimiveloituksella ensimmäinen järkevä sijoitussumma on 5000 euroa. Näin merkintäpalkkio vaikuttaa myös siihen kuinka tiheästi ostoja pystyy tekemään.

Hallinnointi ja säilytyspalkkiot Valitsemallani allokaatiolla Seligsonin rahastojeni hallinnointikuluksi muodostuu 0,56 %. Mainittakoon, että Kehittyvien markkinoiden rahasto on aivan sikahintainen (n.1 % ) ja ei omilla kriteereilläni täytä toiveita alhaisten kulujen rahastosta. Kiitos Rahaneuvoksen olen harkinnut vaihtoehdoksi Nordnetin kautta IS3N-ETF:ää, mutta toistaiseksi muutoksia en ole tehnyt. Luku 0,56 % voi kuulostaa pieneltä, mutta esimerkiksi 300K salkulla 0,56 % tarkoittaisi 1680 euroa vuodessa. SIIS KAHDEN KUUKAUDEN ELINKUSTANNUKSIANI!

Hallinnointi ja säilytyspalkkiossa yksittäiset osakkeet ja kasvavien osinkojen strategia on aivan ylivoimainen. Käytännössä kulut loppuvat siihen kun ostot loppuvat. Nordnetilla ja Lynxillä säilytys on ilmaista, Interactive Brokerssillakin korkeintaan 10 $ per kuukausi (vähennettynä kaupankäyntipalkkioilla), kun indeksirahastoissa kulut rullaavat joka vuosi hamaan tappiin saakka.

Hajautus ja riski

Passiivisissa Indeksirahastoissa hajautus tulee todella helpolla ja todella laajalle. Kasvavien osinkojen strategialla hajautusta voi lisätä jokaisella kaupalla, mutta indeksirahastojen kaltaista hajautusta voi olla vaikea saavuttaa. Siitä voidaan olla montaa mieltä onko hallittu hajauttaminen yksittäisiin osakkeisiin parempi vaihtoehto kuin vaikkapa markkinaindeksien mukaan satoihin osakkeisiin. Usein vakavaraisilla kasvavien osinkojen maksajilla beta voi jäädä keskimääräistä alemmaksi. Silti omassa filosofiassani 50 ei pärjää 500:lle yhtiölle, vaikka eri markkinat suhteellisen voimakkaasti keskenään korreloivatkin.

Verot ja tulot

Verot Ostamalla passiivisten indeksirahastojen kasvuosuuksia, voi verotusta siirtää aina osuuksien myyntiin asti. Kun veroja voi välttää vuosikymmeniä, ehtivät muutoin veroihin kuluvat rahat kerryttää korkoa korolle todella tehokkaasti. Rahastoista on toki olemassa myös tuotto-osuuksia, joissa veroja pääsee maksamaan vuosittain, mutta niihin tuskin ikinä sekaannun.

Osinkoja verotetaan vuosittain ja tällä hetkellä niistä joutuu maksamaan vähintään 25,5 % (30% * 85%) veroa. Lisäksi vähän väliä otsikoissa on liikkunut jonkinnäköistä keskustelua pääomatuloveron tulevista korotuksista, mutta nähtäväksi jää miten lopulta käy. Veroriski on kuitenkin olemassa.

Tulot En pysty sanomaan tuottavatko kasvavien osinkojen osakkeet keskimäärin paremmin kuin markkinoiden mukaiset indeksirahastot, joten oletan osinko-osakkeiden tuoton olevan tasoissa rahastojen tuottojen kanssa. Luonnollisesti kasvavien osinkojen osakkeissa tuotot jakautuvat osinkoon ja arvonnousuun, kun indeksirahastojen kasvuosuuksissa kyse on vain arvonnoususta. (Lue aihetta sivuava mielenkiintoinen Forbesin artikkeli.)

Tuottojen kannalta merkittävimmät erot passiivisten indeksirahastojen ja kasvavien osinkojen osakkeiden välillä syntyvät verotuksesta ja osinkojen kasvusta. Tehdään yksinkertaistettu simulaatio, jolla kuvataan pääoman kertymistä varojen kasvattamisvaiheessa:

Osinkosijoitukset * Vuotuinen arvonnousu 4,5 % * Osingot lähtötilanteessa 3,5 % * Osinkojen kasvu 8 % * Osinkoverot 25,5%

Indeksirahastot * Vuotuinen arvonnousu 8 % * Verot 0 % * Hallinnointipalkkio 0,56 %

Molemmissa salkun lähtöarvo on 100, kaupankäyntikuluja ei ole lainkaan ja osingot lisätään pääomaan arvonnousun tahdissa, jolloin saadaan alla olevat salkun arvon kuvaajat. Vihreä viiva kuvastaa kasvavia osinkoja, sininen indeksirahastoja ja katkoviiva kuvaa sitä, kuinka paljon suurempi indeksisalkun pääoma on kasvavien osinkojen salkun pääomaan nähden:

Käytännössä indeksirahastojen ja kasvavien osinkojen tuotot kulkevat oheisilla oletuksilla hyvin pitkään käsikädessä. Osinkojen osuus tuotoista ratkaisee hyvin pitkälti miltä kuvaaja näyttää: 1,5 % osingolla lähtötilanteessa päädyttäisiin täydelliseen tasapeliin, kuten myös 3,5 % osingolla ja 10 % osingon kasvulla. Viiden prosentin lähtötason osingolla indeksirahastot puolestaan kurovan vielä oheista kuvaajaa enemmän eroa.

Tämä köyhän miehen simulaatio on myös erittäin herkkä tuoton vaihtelulle. Jos kuvitellaan, että osinko-osakkeiden vuotuinen tuotto jääkin yhteensä vain 7 prosenttiin (osinko 3,5 %), niin kuvaaja muuttuu heti eri näköiseksi.

Yhtä lailla jos osinko-osakkeista olisikin saatavilla hienoista esimerkiksi 1 % ylituottoa indeksirahastojen 8 % nähden, pompahtaisi vihreä kuvaaja hieman indeksirahastojen yläpuolelle.

Tulopuolella osinkojen verorasitus on todella merkittävä ja käyttämilläni oletuksilla tulokamppailu kääntyy passiivisen indeksirahaston voitoksi. Mutta kuten todettua, oletukset ovat kovin herkkiä pienille muutoksille ja ei vaadita kovin paljoa, että kasvavien osinkojen strategia päätyy indeksirahaston lukemiin tai sen yläpuolelle.

Hauskuus, osaaminen ja ajankäyttö

Passiiviset indeksirahastot eivät käytännössä vaadi mitään muuta osaamista kuin tilisiirtojen tekoa. Jos osaa maksaa laskun, osaa myös sijoittaa indeksirahastoihin. Tästä johtuen myös ajankäyttövaatimus on hyvin minimaalinen ja onneksi näin, koska indeksirahastoihin sijoittaminen on myös kovin tylsää puuhaa.

Kasvaviin osinkoihin sijoittaminen vaatii selvästi enemmän sijoitustietämystä, koska sijoittajan täytyy ymmärtää minkälaisia yhtiöitä ostaa ja osata tulkita tunnuslukuja. Osinkosijoittaminen ei onnistu ilman ajankäyttöä, koska uusien sijoituskohteiden etsiminen ja vanhojen seuraaminen ovat aikaa vievää touhua. Toisaalta kaikki aika kasvavien osinkojen yhtiöiden parissa on selvästi mielenkiintoisempaa verrattuna kuolettavan tylsään passiiviseen indeksisijoittamiseen. Tullessaan tilille osingot saavat aikaan riemunkiljahduksia, mutta veroilmoituksen täytön aikoihin ne saattavat aiheuttaa välittäjästä riippuen lähinnä harmaita hiuksia.

Eläkkeen kannalta

Eläkkeen kannalta osinkosijoitukset ja indeksirahastot ovat hyvin erilaisia. Osinko-Ossi otti asiakseen sivistää minua artikkelin Kuinka paljon rahaa vaaditaan, jotta voi jäädä eläkkeelle kommenteissa tästä. Ja toden totta olen keskittynyt aikaisemmin liian paljon eläkekassan määrään. Koolla ei kuitenkaan tässä(kään) tapauksessa ole merkitystä, vaan merkitsevää on kassavirta eli kuukausittaiset tulot.

Indeksirahastoissa kuukausittaisia tuloja ei ole, vaan käyttörahaa saa ainoastaan myymällä osuuksia. Lypsylehmän teurastamisesta ei sentään ole kyse, mutta pieni pala pötsistä irtoaa joka kuukausi. Merkitsevää on se, että ehtiikö indeksirahastokassa toipua ennen seuraava leikkausta. Esimerkiksi 4 % säännön mukaan todennäköisesti kyllä. Ongelmia voi kuitenkin koitua, jos indeksirahastoista koostuvasta eläkekassasta joutuu tekemään myyntejä silloin, kun kurssit ovat alhaalla. Jos kassa ei ole aivan pohjaton vaaditaan todennäköisesti lisäjoustoa tai muuta puskuria tasoittamaan kurssilaskuja.

Osinkosijoituksissa kassavirta on suhteellisen tasaista. Kotimaiset yhtiöt maksavat osinkoja kerran vuodessa, mutta maailmalla huomattavasti useammin, jopa kuukausittain. Näin pääomaan ei tarvitse koskaan koskea, joten sen arvolla ei myöskään ole merkitystä. Hyvissä kasvavien osinkojen yhtiöissä laskevat kurssit eivät juurikaan vaikuta osinkoon. Kun kassavirta on osinkojen kautta lähes taattua, voi osinkosijoittaja vihellellä huoletta laskukausien yli.

Kassavirtaa verrattaessa on kuitenkin muistettava, että pääoman ja osinkojen verokohtelu ei ole tasapuolista. Ainakin omalla kohdalla indeksirahastot tulevat olemaan yli 10 vuotta omistettuja, jolloin maksimi veroprosentiksi muodostuu hankintameno-olettamalla 18 % (60%x30%=18%). Pörssiosingoissa vero on tällä hetkellä aina  25,5% (85%x30%=25,5%). Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että saadakseen 1000 euroa kuussa käteen, osinkokassan on tuotettava tuloja 1342 euroa, kun indeksikassaa täytyy myydä vain 1220 euron edestä. Kasvavien osinkojen strategialla tuloja tarvitaan siis 10,1 % enemmän.

Tunnetuista eläkeläisistä Mr Money Mustache ja JL Collins ovat vahvoja indeksirahastojen kannattajia, kun taas Dividend Mantra on keskittynyt pelkästään kasvaviin osinkoihin.

Lopuksi

Indeksirahastojen hyveitä ovat helppous ja verojen siirtäminen. Heikkouksia ikuiset hallinnointipalkkiot ja epävarma kassavirta.

Osinkosijoittamisen hyveitä ovat varma kassavirta ja mielenkiintoisuus. Heikkouksia puolestaan verojen maksaminen, osakkeiden valinnan vaikeus ja pienemmän hajautuksen kautta syntyvä riski.

Ainakin toistaiseksi pitäydyn itse pääosin passiivisissa indeksirahastoissa, vaikka hieman kasvavien osinkojen yhtiöitä tulikin viime kuussa hankittua. Uskon, että pitkässä juoksussa indeksirahastot tulevat menestymään kasvavia osinkoja paremmin. En kuitenkaan ole yhtään niin varma kannastani kuin ennen tämän artikkelin kirjoittamista ja selvästikin kasvavien osinkojen strategialla on paikkansa eläkekassavirran tavoittelussa.

Molemmissa strategioissa on puolensa ja onneksi mikään ei estä tekemästä ostoksia vaikka kummallakin. Selvästi strategian valintaa tärkeämpää on se kuinka paljon pystyy säästämään ja sijoittamaan kuukausittain. Itselleni kasvavien osinkojen yhtiöt edustavat toistaiseksi pelisalkkua eli vauhtia ja vaarallisia tilanteita, kun pääosa eläkevastuusta on passiivisilla indeksirahastoilla.

Kaikki kritiikki, kommentointi ja keskustelu on erittäin tervetullutta. Ehkäpä lopullinen voittaja ei vielä ole selvillä. Kummassa leirissä sinä olet?

EDIT: Käyttämääni taulukkoa on viilattu artikkelin kirjoittamisen jälkeen useampaankin otteeseen ja lopputulos oli hyvin mielenkiintoinen. Taulukon saat ladattua itsellesi liittymällä sisäpiiriini.