Kanarialla aurinko paistaa aina — Juuson tarina

Lähes aina tarinani heijastavat omaa narsismiani ja toistavat sanaa minä artikkelin alusta loppuun. Nyt luvassa on muutos tähän. En ole muiden tarinoita kertonut sitten Lauran tarinan. Tällä kertaa on Juuson vuoro. Itse nautin Juuson kanssa käymästäni keskustelusta suunnattomasti. Toivon, että niin myös sinä.

Kaikki alkoi siitä, kun kerroin artikkelissa Työpaikkojen välissä irtisanoutuneeni ja etsiväni apuja matkalla kohti ohjelmoinnin ihmeellistä maailmaa. Ei mennyt montaakaan hetkeä, kun sähköpostiini kilahti ensimmäinen vastaus. Tiivistettynä vastaus kuului näin:

”Hei! Teen töitä samojen teknologioiden kanssa mistä kyselit. Tosin ohjelmointia teen vain 10 tuntia viikossa. Ja itseasiassa asun Kanarialla, jossa minun on tarkoitus laittaa pystyyn SUP-lautavuokraamo. Olen Suomessa vielä muutaman päivän käymässä.”

Siis mitä?? Miten joku on voinut paeta piinaavaa talvea ja päätynyt ainaisen auringon alle? Jos kerran Juuso, niin ehkä minäkin voisin? Mielessäni heräsi heti noin ziljoona muutakin kysymystä. Minun oli yksinkertaisesti pakko saada tietää lisää, joten sovimme treffit.

Kuka on Juuso?

Saavuin paikalle itselleni tyypillisesti muutaman minuutin myöhässä. Onneksi Juuso ei vielä ollut löytänyt perille. Hetken kuluttua paikalle tuli stereotyyppisen surffarin näköinen kaveri vaalea tukka tuulessa hulmuten ja leveä hymy kasvoillaan. ”Moi, minä olen Juuso.”

Tämän artikkelin kirjoitushetkellä Juuso on 29-vuotias. Koulutukseltaan hän on kauppatieteiden kandi. Töitä Juuso on tehnyt hyvin monipuolisesti, mutta tällä hetkellä hän on ohjelmoijana. Lapsuuden Juuso asui ulkomailla ja sieltä asti mielessä on ollut haave etelän lämpöön muuttamisesta. Unelma pysyi piilossa vuosikausia, koska Juusolla ei oikein ollut selkeää ajatusta mitä tekisi ja missä. Viime vuoden loppupuolella unelma otti ison askeleen kohti konkretiaa Juuson muuttaessa Kanarialle.

Mutta ennen kuin päästään tähän päivään, on paras hypätä ajassa takaisin päin ja siihen, miten unelman konkretisoituminen sai alkunsa. Miten piilossa lymyilevästä unelmasta voi tehdä totta?

Miten kaikki sai alkunsa?

Elettiin kesän 2018 alkua. Lomakausi oli alkamaisillaan ja purjelautailu oli ainoa asia mikä Juusolla oli mielessä. Kokemusta lajista oli entuudestaan, mutta kesällä 2018 Juuso halusi panostaa siihen oikein kunnolla. Olisi mukava saada vaihtelua ohjelmoinnin parissa vietettyjen tuntien jälkeen.

Tavoitteena Juusolla oli (ja on yhä) säästöjen kartuttaminen, joten haasteeksi muodostui sopivan harrastuskohteen löytäminen ja välinevuokrien maksaminen. Kesän harrastukset piti pystyä kattamaan mahdollisimman edullisesti.

Onneksi Juusolla oli hyvä ystävä kiipeilyharrastuksesta, jonka kanssa hän saattoi vaihtaa ajatuksia. Sattui vielä olemaan niin, että ystävän harrastus oli viettää puolet vuodesta reissussa tehden erilaisia töitä lomakohteessa. Juuso sai ajatuksen, että ehkä myös hän voisi tehdä töitä ja saisi vastineeksi rajattomasti aikaa aallon harjalla — kirjaimellisesti.

Juuso kävi tuumasta toimeen ja ryhtyi tutkimaan kohteita, joissa purjelautailu olisi mahdollista. Hän harkitsi kohteita ensin ulkomailta, mutta päätyi lopulta Suomen purjelautailun mekkaan eli Yyteriin. Ei ollut taloudellisesti järkevää lähteä merta edemmäs kalaan. Juuso oli yhteydessä paikalliseen purjelautailukouluun, selitti tilanteensa ja tiedusteli mahdollisuuksia tulla heille ohjaajaksi.

Vastaus tuli nopeasti, mutta oli kaikkea muuta kuin varma nakki: ”Tule käymään, kun olet täällä. Katsotaan sitten mitä tehdään.”

Kovin moni ei moiseen oljenkorteen tarttuisi, mutta Juusolle tämä riitti. Loma koitti ja Juuso suuntasi kohti Yyteriä.

Yyterin aurinkorannnat

Kello löi neljän tuntumassa iltapäivällä, kun Juuso saapui kohteeseen. Hän istahti pöytään muiden ohjaajia ja purjelautakoulun vetäjän kanssa. Viisi tuntia myöhemmin läppä oli lentänyt, puolin ja toisin oli syntynyt hyvä fiilis ja Juuso sai tietää viettävänsä tulevan kesän töissä ohjaten purjelautailutunteja.

Juuso oli itse keskitasoinen purjelautailija, mutta ohjauksia hän tekisi ensimmäistä kertaa elämässään. Miten voi oppia nopeasti jotain mitä ei ole tehnyt koskaan aikaisemmin? Helpoin tapa on ottaa mallia niiltä, jotka tekevät jo sitä, mitä itsekin haluaisi tehdä. Niin kävi myös Juuson tapauksessa. Ensin hän seurasi vierestä muiden vetäjien pitämiä tunteja, sitten hänellä oli kokeneempi ohjaaja apuna itse pitämillään tunneilla ja lopulta Juuso pystyi pitämään tunnit täysin itsenäisesti. Ohjaajan työn oppimista nopeutti se, että Juuso tenttasi kokeneemmilta ohjaajilta kaikki mahdolliset vinkit.

Kesä eteni ja Juuso viihtyi paremmin kuin hyvin. Purjelautailukeskus tarjosi juuri sen mitä Juuso etsi. Asuntoa Juusolla ei ollut, mutta keskuksen mukavuudet ja luotettava teltta tarjosivat kaiken mitä ihminen voi toivoa. Keskuksessa viihtyvät ihmiset alkoivat vähitellen tuntua kuin perheeltä. Samoin työt tuntuivat enemmän lomalta kuin oikeilta töiltä.

Mikään ei ollut Juuson mielestä sen parempaa, kuin auttaa ihmisiä purjelautailun pariin ja nähdä kuinka he nauttivat uusista elämyksistä. Kaikki olivat Yyterissä lomalla ja fiilis sen mukaisesti korkealla.

”Siinä paikassa on jotain maagista. Sitä paitsi aika arvassa työssä päivystyksen voi hoitaa lojumalla rannalla arskat päässä ja speedot jalassa siemaillen kylmää virvoitusjuomaa. Se vasta oli elämää!” Juuso sanoo.

Valaistuminen

Juuso koki viettävänsä elämänsä parasta kesää. Valitettavasti vähitellen myös varsinaiset työasiat alkoivat pyöriä mielessä. Silloin Juuso teki laskelman. Hän vertasi osa-aikaisen ohjelmointityön ja täysipäiväisen purjelautailun ohjaajan palkkoja. Olisiko ehkä mahdollista toimia vain ohjaajana ja unohtaa ohjelmointi?

Tarkan laskennan jälkeen Juuso päätyi siihen, että osa-aikainen ohjelmointityö olisi rahallisesti noin muutaman sata euroa kannattavampi valinta kuin täysipäiväinen ( = 7 päiväinen) purjelautailunohjaajan työ. Iso ero töiden välillä oli myös se, että päivän ohjelmoinnin jälkeen kaikki energiat oli käytetty, tulospaineet stressasivat ja ilta kului lähinnä lepäämällä. Sen sijaan rannalla vietetyn päivän jälkeen energia vain lisääntyi iltaa kohden.

Laskuharjoituksen tuloksena Juuso koki suuren ahaa -elämyksen. Ei ollut mitään mieltä menettää järkeään muutaman sadan kuukausittaisen euron tähden. Hän ajatteli, että ehkä kannattaisi siirtyä tuntipalkan optimoinnista tekemään niitä asioita, joita oikeasti haluaa tehdä. Ajatuksen virtaa ei yhtään hidastanut se, että Juuso oli jo kerran polttanut itsensä loppuun toisella alalla.

Takaisin töihin

Kesä tuli ja kesä meni. Tai ainakin kesäloma jäi taakse ja Juuson oli aika palata takaisin tietokoneen ääreen. Ulkona aurinko paistoi ja iski flirttaillen Juusolle silmää. Juuso sen sijaan istui allapäin tietokoneen ruudun edessä. Pari päivää hän jaksoi istua toimiston uumenissa, mutta sitten Juuso laittoi pomolleen viestiä pyytäen pari viikkoa palkatonta vapaata.

Pomolta tuli myöntävä vastaus ja jopa kannusti Juusoa seuraamaan sydäntään. Sähköpostissa luki: ”Kerran sitä tässä vain eletään ja nyt kannattaa kyllä nauttia, kun on kaikkien aikojen kesä.”

Juuso suuntasi takaisin Yyteriin ja unelma sai jatkua vielä kahden viikon ajan.

Kaksi viikkoa kului kuin siivillä ja pian Juuso oli taas saman haasteen äärellä. Työ toimistossa ei maistunut ja jotenkin piti saada pyydettyä lisää lomaa. Tällä kertaa pomo ei ollut niin innokas. Neuvotteluiden jälkeen Juuso sai jatkaa vapaataan osittain, mutta ainoastaan sillä ehdolla, että hän tekisi myös jonkun verran etätöitä ohjelmoinnin parissa.

Purjehduslautailukausi päättyi ja Juuso palasi toimistolle. Kesä oli ollut niin upea, että sitä olisi voinut jatkaa pidempäänkin. Ja niin suunnitelma ulkomaille muutosta alkoi pikkuhiljaa muotoutumaan takaraivossa.

Suunnitelmissa ainainen aurinko

Ensimmäinen vaihe suunnitelmasta oli sopivan kohteen löytäminen. Vannoutuneelle purjelautailun harrastajalle Suomen kesä on harmittavan lyhyt, joten tällä kertaa olisi oikeasti suunnattava kauemmas. Kokonaisuudessaan kohteen kriteereiksi valikoituivat seuraavat:

  • Hyvä puitteet purjelautailulle ja muulle vesiurheilulle
  • Riittävän lämmintä
  • Edullisempi kustannustaso elämisessä ja asumisessa
  • Edulliset lennot Suomesta
  • Kohtuullinen lentoaika
  • EU:n sisällä

Pohdinnan jälkeen Juuso päätyi Kanariaan. Kanarian saaret täyttivät kaikki kriteerit. Haaste oli enää keskustella työnantajan kanssa jatkosta. Tyhjän päälle heittäytyminen olisi ollut liian suuri riski, mutta onneksi Juuso sai työnantajan kanssa sovittua sopivasta etätyöstä. Hän antaa isosti kiitosta työnantajalle: ”Aivan mahtavaa, että tällaista joustavuutta löytyi. Muutenkin työporukka on kyllä ollut huikean hyvä.”

Osa-aikaisen päivätyön ansiosta Juuso pystyi pienentämään riskejä sen verran, että hän päätti toteuttaa Kanarialla myös toisen oman unelmansa ja ryhtyi yrittäjäksi. Sivutoimisesti hän oli pyöritellyt bisneksiä jo kotimaan kamaralla, mutta ulkomailla yrittäminen vaati tarkempaa valmistautumista. Samoin muutto piti pystyä suorittamaan sujuvasti.

Valmistautuminen lähtöön

Perheelliselle tai muuten sitovia valintoja tehneelle henkilölle muutto ulkomaille voi kuulostaa mahdottomalta. Sen sijaan suhteellisen sinkulle, muutto ulkomaille ei vaadi kovinkaan paljon. Ainoa homma oli kotimaan asumisjärjestelyiden hoitaminen. Käytännössä Juuso myi tai muuten luopui tavaroistaan ja otti alivuokralaisen asuntoonsa. Ensin Juuso harkitsi kokonaan vuokra-asunnosta luopumista, mutta vuokrasuhteen säilyttäminen vähensi stressiä. Jos kaikki ei sujukaan kuin unelmissa, niin olisi helppo palata takaisin tuttuun ja turvalliseen asuntoon.

Muut valmistelut liittyivät liiketoiminnan käynnistämiseen. Ensin Juuson piti tehdä päätös liiketoiminnasta. Hän kartoitti paikallisia yrityksiä. Kanarialla purjelautavuokraamoita ja erilaisia surffikioskeja on pilvin pimein. Ei olisi järkeä rynnätä jo valmiiksi täysille markkinoille, vaan kannattaisi mieluummin valita jotain erilaista. Onneksi SUP-lautoja vuokraavia paikkoja oli paljon vähemmän.

Liiketoiminnasta päätettyään siirtyi Juuson huomio muihin tarvittaviin välineisiin. Hän selvitti, minkälaiset laudat olisivat parhaat liiketoiminnan näkökulmasta ja hankki sellaiset. Lisäksi tarvittiin pelastusliivit ja melat. Koko EU:n alueella voimassa olevat vakuutukset oli mahdollista ostaa jo Suomessa. Samoin kuittivihko ja muuta lisätarviketta. Myös maksupäätteen Juuso hankki jo kotimaassa (tosin myöhemmin selvisi, että laite toimii vain siinä maassa, mistä se on ostettu).

Kun järjestelyt kotimaassa oli hoidettu ja valmistautuminen suoritettu, Juuso käänsi suunnan kohti Kanariaa. Saarista hän valitsi sen, mihin edullisimmalla sai lennot. Tarvittaessa saarta voisi vaihtaa laivalla.

”Se oli oikeastaan vain nokka kohti Kanariaa. Ei siinä sen kummempia.”

Kanarian aurinkorannat

Laskeuduttuaan Gran Canarialle Juuso käytti ensimmäiset kaksi viikkoa kiertäen ja etsien sopivia rantoja suppailuun. Liikkuminen hoitui joko julkisilla tai liftaamalla. Majoittuminen puolestaan kätevästi teltassa, kavereilla tai hostelleissa. Sopivia rantoja löytyi onneksi useita, mutta kierrellessä löytyi myös paljon muuta.

Juuso majoittui yhdellä saaren leirintäalueista ja mennessään käymään alueen päärakennuksen yleisissä tiloissa, hän kuuli radiosta Metallican kappaleen Nothing Else Matters. Seuraavaan huoneeseen astuessaan Juuso huomasi, että kappale ei tullutkaan radiosta. Huoneessa joku soitti ja lauloi kappaletta aivan tajuttoman hyvin. Juuso jäi kuuntelemaan esitystä ällistyneenä ja päätyi myöhemmin juttusille laulajan kanssa.

Kävi ilmi, että muusikko oli Saksan maalta kotoisin oleva myyntityön ammattilainen, joka oli ottanut normaalista poikkeavan lähestymisen ammattiinsa. Hän kierteli ympäri maailmaa. Välillä soittaen kitaraa ja välillä soittaen myyntipuheluita. Juuso ja muusikko ystävystyivät. Muusikko alkoi sparramaan Juusoa myyntityöhön liittyen.

”Nyt bromance on jo edennyt sille tasolle, että harkitsemme yhteen muuttamista. Ikävä on kova, kun on paljon kilometrejä välissä.” Juuso kertoo kieli poskella.

Uusi koti

Saarella kiertelyn jälkeen Juuso päätyi siihen, että vuokraamo kannattaisi laittaa pystyyn yhdelle pääkaupungin rannoista. Paperityöt joutuisi joka tapauksessa hoitamaan kaupungissa sijaitsevassa virastossa, joten kätevintä se olisi sijoittumalla itse lähistölle.

Seuraava haaste oli pysyvän asunnon löytäminen. Englannin kielisiltä sivustoilta ja Facebookista löytyi vain turisteille hinnoiteltuja asuntoja. Sen sijaan saarelta löytyi oma Digital Nomads yhteisö. Yhteisön tapahtumassa (Speed Networking) Juuso tutustui henkilöön, joka ohjasi hänet paikallisten käyttämälle sivustolle.

Asuntojen vuokrataso oli positiivinen yllätys. Käytännössä Juuso huomasi, että yhden kuukauden vuokralla kotimaassa olisi mahdollista sekä lentää että majoittua Kanarialle. Teoriassa hän voisi siis käydä vaikka joka kuukausi kotona Suomessa eikä se tulisi yhtään kalliimmaksi kuin pysyvästi Suomessa asuminen.

Bisnes käyntiin

EU lainsäädäntö sallii liiketoiminnan kokeilemisen ilman virallisia lupia toisessa EU maassa ainakin teorian tasolla. Juuson suunnittelemaan vakituiseen liiketoiminnan harjoittamiseen Kanarialla vaaditaan tarkat luvat kaupungilta. Tätä artikkelia kirjoittaessa lupaprosessi on vielä kesken. Se ei kuitenkaan ole estänyt Juusoa kokeilemasta minkälaista homma olisi käytännössä.

Ehkä paras termi kuvaamaan Juuson kokeiluja on pop-up vuokraamo. Käytännössä hän otti laudat, varusteet ja muut tilpehöörit mukaan rannalle ja ryhtyi tekemään kauppaa. Olisi voinut kuvitella, että laudat rannalla ja peilityyni kirkas vesi riittäisivät houkuttelemaan asiakkaat paikalle. Todellisuus oli täysin toista ja käytännössä kyse on puhtaasti myyntityöstä. Juuson kova työ ei kuitenkaan ole jäänyt palkinnotta.

”Tuloja on tällä hetkellä kertynyt ehkä 50 euroa. Ei huonosti noin 5000 euron sijoituksella.”

Lupaprosessi liiketoimintaa varten voi vielä kääntyä suuntaan tai toiseen. Juuso ei kuitenkaan ole erityisen huolestunut. Hänellä on jo pari muuta ideaa valmiina, jos ensimmäinen yritys kaatuu byrokratiaan. Robotti Juuso ei sentään ole, vaan aina välillä epävarmuuksia on noussut pinnalle. Niitä hän on onneksi pystynyt perkaamaan niin vanhojen kuin uusienkin tuttujen kanssa. Yleensä asioilla on tapana lähteä rullaamaan.

”Mitä tässä oikeasti voi hävitä? Aina voi palata takaisin Suomeen ja perinteisen työelämän pariin, jos mikään suunnitelmista ei onnistu.”

Tavallaan on harmillista, että lopputulos ei vielä ole selvillä. Toisaalta tulos on tässä asiassa enemmän sivuosassa. Ehkä Juuso myöntää jatkohaastattelun ja raottaa elämäänsä meille uudestaan, kun asia on ratkennut. Jännittävää nähdä miten käy!

Esimerkkejä lomatöistä

Ajatus töiden tekemisestä lomalla voi kuulostaa hullulta. Toisaalta, jos tekee jotain mistä tykkää, niin työ ei välttämättä tunnu työltä. On täysin henkilöstä riippuvaista, että onko lomatyö vaihtokaupan arvoista. Alla muutamia Juuson vinkkaamia esimerkkejä:

  • Puutyömies leirintäalueella
  • Vastaanottohenkilö / siivooja / kokki hostellissa
  • Kiipeilyohjaaja
  • Vesiurheiluohjaaja
  • Esittelijä autotapahtumissa
  • Muu tapahtuma esittelijä (esim. liittyen mielenkiintoiseen harrastukseen)

Juuson vinkit haaveilijoille

Kysyin Juusolta, että minkälaisia vinkkejä hän antaisi sellaiselle henkilölle, joka haluaa toteuttaa oman unelmansa. Juuso vastasi näin:

”Olen huomannut, että kannattaa rohkeasti aloittaa keskusteluita tuntemattomienkin kanssa ja jakaa omia ajatuksia mahdollisimman monelle. Koskaan ei tiedä kehen törmää. Itse olen saanut paljon apua tyypeiltä, joihin olen törmännyt aivan sattumalta. Lisäksi isommat kokonaisuudet kannattaa jakaa osiin ja toteuttaa pala kerrallaan.”

Toteuttamalla omaa neuvoon Juuso tapasi pariskunnan, jonka unelmana oli ollut perustaa SUP-lautavuokraamo Kanarialle. Pariskunnan aika ei kuitenkaan ollut riittänyt unelman toteuttamiseen, joten he jakoivat tietotaitonsa Juuson kanssa. ”Sain mielettömän määrän vinkkejä ja apua toiminnan perustamiseen.” kertoo Juuso.

P.Ohatan poiminnat

Juuson tarinaan sisältyy useampikin opetus, mutta tässä kolme tärkeää pointtia, jotka itse poimin ylös:

  1. Testaa unelmasi mahdollisimman tehokkaasti ja edullisesti
  2. Opi niiltä, jotka taitavat jo sen mihin itse tähtäät
  3. Jaa ajatuksesi. Ihmiset eivät ole ajatusten lukijoita. Ei voi tietää mistä ja millaista apua matkan varrelta löytyy.

Lopuksi

Istuskelin haastattelua tehdessä Juuson kanssa ravintolassa useamman tunnin. Tarinaa tuntui riittävän. Näin ei kuitenkaan ole aina ollut. Juuso kertoi, että oli opiskeluaikoinaan luokan hiljaisin tyyppi ja lisäksi introvertti. Minä olin todella hämmästynyt, koska en voinut uskoa todeksi muutoksen suuruutta. Juuso kertoi, että aikaisemmin tuntui siltä, että muut saavat elämästä enemmän irti.

”Ihan kuin muut olisivat ymmärtäneet jotain mitä minä en. Olin usein allapäin. Viimein kyllästyin siihen ja aloin systemaattisesti opettelemaan keskustelutaitoja. Ensin toimin konemaisesti ja opettelin ulkomuistiin sopivia kysymyksiä. Liityin myös puhekerhoon. Vähitellen pystyin käymään small talkin lisäksi oikeitakin keskusteluita. Sittemmin opettelin myös laulamaan.”

Tässä kohtaa Juuso päätti demonstroida omat laulutaitonsa ravintolassa, jossa olimme nauttimassa ateriaa. Kannattaa huomata, että ravintola ei suinkaan ollut tyhjillään. Laulutaitojen arviointiin ammattitaitoni ei riitä, mutta tuota rohkeutta osaan arvostaa. Siitä syystä suuni loksahti hämmästyksestä auki — en todellakaan odottanut, että päräyttäisi balladin ihan vain muuten vain. Hämmästystä seurasi sekava olotila, missä kikatin kippurassa ja yritin ymmärtää mitä oli juuri tapahtunut.

Myöhemmin Juuso kommentoi, että hänellä on usein tapana lauleskella julkisilla paikoilla esimerkiksi junaa odotellessa.

”Jos on jotain mistä nauttii ja missä on hyvä, sitä ei kannata piilotella, vaan se kannattaa jakaa muiden kanssa. Itselle tulee hyvä olo ja toivottavasti piristää myös muiden päivää.”

Loppujen lopuksi

Ihmiset voi luokitella kahteen kategoriaan: niihin, jotka suunnittelevat elämistä ja niihin, jotka oikeasti elävät. Minä olen keskittynyt elämään lähinnä mielikuvitukseni sopukoissa oman pääni sisällä. Voin vain olla iloinen Juuson kaltaisten ihmisten puolesta, jotka uskaltavat toimia oikeassa maailmassa ja kohdata elämän sekä muut ihmiset hymy suun pielistä pilkottaen ja yksikertaisesti nauttien. Toisaalta oli mukava huomata, että Juusonkaan kohdalla muutos ei tapahtunut itsestään tai tullut luonnostaan, vaan kyse on opitusta taidosta. Ehkä myös minä voin oppia elämään enemmän.

Tärkein asia mihin sain Juusolta vahvistuksen on se, että elämässä voi siirtyä matkustajan paikalta kuskiksi, jos vain on valmis tekemään töitä ja laittamaan itsensä likoon. On mahdollista valita mitä tekee, mutta voi myös vaikuttaa siihen minkälainen on. Entäpä sinä? Löysitkö artikkelista inspiraatiota tai jotain muuta uutta ja hyödyllistä?

Kuulisin mielelläni mielipiteesi artikkelista esimerkiksi kommenttien kautta. Mikäli koit artikkelin hyödylliseksi, ilahtuisin jos autat jakamalla sen eteenpäin. Paras tapa saada tieto uusista artikkeleista on liittyä sisäpiiriin. Voit tykätä sivustani P.Ohatta myös Facebookissa ja Twitteristä löydät minut nimimerkillä @RahaPohatta.

9 Replies to “Kanarialla aurinko paistaa aina — Juuson tarina”

  1. Mutta oothan säkin tehnyt jo paljon konkreettisia muutoksia elämässäsi 🙂 Ei sen aina tarvitse olla mitään näyttävää tai paperilla hienon kuuloista kuten Juusolla.

    Harva meistä on päässyt suomiareenaan tai iltapäivälehtiin 🙂

    1. Juu onhan sitä tullut tehtyä vaikka ja mitä. Mutta silti pystyn samaistumaan tunteeseen, että ”muut saavat enemmän irti elämästä”. Ei se suinkaan tarkoita, että nykyinen tilanne olisi huono, vaan lähinnä, että haluaisin kehittyä ja pystyä löytämään samanlaista iloa muiden ihmisten kohtaamisesta.

  2. Hyvin kirjoitettu. Ekaa pohatta kirjaa odottaen. Ois hauska nähdä Juuso. Veikkaan että näkisin hänet eri kulmasta. Pääasia että hän on tyytyväinen. Tuntuu että oma ongelma ei ole ollut uskaltaminen. Enemmänkin puutteellinen ymmärrys itsestä on luonut unelmia mitä en lopulta halua.

    1. Kirjaa saattaakin hetken joutua odottelemaan. Mutta eihän sitä koskaan tiedä!

      Mielenkiintoinen pointti. Aina ei ole helppo tunnistaa sitä minkälainen on, mitä haluaa ja vielä kun soppaan lisätään se, mitä ehkä haluaisi olla, niin alkaa keitto olla valmis. Ja sitten vielä päälle ihminen tuppaa muuttumaan. Taitaa selvittelyssä riittää tekemistä pidemmäksikin aikaa…

  3. Kirjoitanpa jo eka kappaleen ensimmäisistä lauseista kommenttia ennenkuin luen pitemmälle.

    Miksi ihmiset syyttävät itseään narsistiksi? Siksikö että he puhuvat minä muodosta tai siittä mitä he tekevät. Hommelihan menee niin että ihminen voi vain kertoa faktoja itsestään ei muista. Ja toisaalta jos toiset ei avaa itseään niin on hyvin vaikea olla puhumatta muusta kuin itsestään. Jos haluaa tehdä tuttavuutta ja olla kiinostunut muista ihmisistä se vaatii että muut avaavat itseään. Miksi siis tuntea syyllisyyttä ja uskoa muiden uskomuksiin narsismista? En tiedä itse yhtään hyvää syytä…Kysehän on suurimaksi osaksi muiden epäluuloista ja passiivisuudesta. Ainakin itse koen ettei ihmiset osallistu ja ei löydy sielunkumppaneita jotka kiinostuisivat samoista asioista tai samoista asioista yhtä intohimoisesti. Onko muiden luulema narsisti vain intohimoinen asioita kohtaan? Ei se väärin ole. Olkaamme ylpeitä narsististamme koska ainakin tiedämme olevamme elossa niin henkisesti kuin fyysisesti. 🙂

  4. Nyt tuli luettua kaksi kirjaa. Erilainen ote omaan talouteen ja alkemisti kun nuita on suositeltu täälläkin joten pitihän katsoa miten alkemisti liittyy meidän aiheisiin.

    Ilmeisesti tietokirjallisuus ei aina sytytä niin paljon kuin luulisi tai aihe on kaluttu jo niin puhki ettei kirjana jälkikäteen enää jaksa. Mutta onneksi erilaisessa otteella kuitenkin teksti oli myös filosfista sillä erolla että sisältyi reaalimaailman asioita. Alkemisti taas romaanina tai tarinana varsin oivallisesti kijroitettu vaikka olenkin luullut olevani fakta ja tietoihminen niin varmaan suurin ongelma on ollut ettei lukemani kirjat ole oikeasti olleet hyviä tai minua viihdyttäviä. Näitä kahta kirjaa ei voi verrata keskenään faktapohjalta tai tietopohjalta. Mutta kummassakin piilee saman opetuksen piirteitä. Toinen fiktion ja toinen faktan kautta. Mutta voi olla että Paulon kirjat vois kaikki olla luettavia ja niitä tuntus löytyvän mutiakin. Alkemistissa hyvää on myös kirjan sopiva lyhyys. Uskonnollispohjaisia kirjoja en mielelläni lue saan näppyjä mutta näköjään voin tehdä poikkeuksia.

    1. Hups, piti laittaa tuohon työpaikkojen välissä kirjoitukseen kommentiksi jonka olit linkannut myös tähän

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.