Kuukausikatsaus 07 2018 – 309K

kuukausikatsaus-tulot-menot-varallisuus-tunnusluvut-min2Eläke on jälleen yhden kuunkierron lähempänä ja on aika tehdä katsaus kuukauden tapahtumiin. Jotta löydän perille ja tiedän mitä olen matkalla tehnyt, kerään joka kuukausi mustaa valkoiselle tuloista, menoista, varallisuudesta ja muista tapahtumista. Kuukausikatsauksen alussa on kerrottu tarkemmin ilmoittamistani luvuista. Tällä hetkellä kuukausikatsaukset sisältävät henkilökohtaiset lukuni yhden hengen taloudessa.

Tulot, menot ja säästöprosentti:

  • Nettotulot 3 056 €
  • Kustannukset 1 977 €
  • Säästöprosentti  35 %

TULOT & MENOT

Kuukauden aikana ansiotuloja kertyi 2 902 euroa ja osinkotuloja tai ETF:ien jakamia tuottoja kilahti tilille 155 euroa. Siirryin toukokuun alusta tekemään 50 % työaikaa, mutta tuloissa on vielä vanhoja lomarahoja yms, joten pudotus näkyy vasta elokuussa. Pääomatulot ovat joko ennakonpidätysten jälkeisiä, lähdeverojen jälkeisiä tai sellaisia joista Suomen verottaja ei vielä ole vienyt osuuttaan.

Menoissa suurin erä oli viime kuun tapaan remontit. Kirjoitan tuosta mahdollisesti tarkemmin myöhemmin. Nyt remppa on onneksi loppusuoralla. Seuraavina listalla ovat totutusti asuminen, syöminen ja liikkuminen. Kategoriaan itsensä kehittäminen kuului muutama Amazonista ostettu kirja.

kuukausikatsaus-menot-2018-07_v2

Kuukauden kulutuksen lisäksi seuraan edellisten 12 kuukauden kulujen liukuvaa keskiarvoa. Näin muistan kiinnittää siihen huomiota muutenkin kuin kerran vuodessa. Keskimääräinen kulutus antaa parhaan kuvan siitä, että kuinka suuren eläkekassan tarvitsen.

kuukausikatsaus-menot-12kk-2018-07v2

Muuta:

  • Asuntolainasta lasken kuluksi sekä lyhennyksen että korot
  • Töissä nautin joka päivä lounaan, mikä näkyy ravintolakuluissa
  • Autoa minun on mahdollista käyttää polttoaineen hinnalla, mutta omaa en omista

VARALLISUUS & TUNNUSLUVUT

Alla nykyinen varallisuustilanne ja vertailu edelliseen kuukauteen.

kuukausikatsaus-varat-ja-velat-2018-07

Kuukauden aikana tein ylimääräisen lyhennyksen asuntolainaan, mutta muuten muutokset johtuivat markkinoista. Syitä velan pienentämisen taustoista voi lukea artikkelista Minimalismi ja paskavuoren vanki. Velkaa jäi vielä, mutta olo on merkittävästi kevyempi kuin aikaisemmin.

Nettovarallisuuteen huomioin kaiken omaisuuden, jonka arvon oletan vähintäänkin säilyvän. Sijoitusvarallisuudesta olen vähentänyt käteisen, oman asunnon ja asuntooni liittyvän velan. Sijoituksissa ei ole lainkaan velkavipua käytössä.

Eläkekassa vuosina on laskettu jakamalla sijoitusvarallisuus edellisen 12 kuukauden kulujen keskiarvolla. Se kuvaa hyvin yksinkertaistettuna sitä, kuinka monta vuotta pystyisin elämään nykyisellä eläkekassallani.

kuukausikatsaus-tunnusluvut-2018-07_v2

Edelliseen kuukauteen verrattuna on nähtävissä pieni muutos eläkekassan riittoisuudessa ja hieman isommat muutokset positiiviseen suuntaan sijoitus- ja nettovarallisuudessa.

LOPUKSI

Menoni ovat turvonneet kiitettävää tahtia ja vähitellen voisi olla syytä ottaa pykälä alas päin. Lainan kohdalla tehdyt muutokset näkyvät elokuun kuukausikatsauksessa ja maksuerä putoaa lähiaikoina. Remontista ei enää pitäisi tulla lisäkuluja ja ylimääräinen vastike loppui myös. Kulujen pitäisi olla jatkossa aivan eri tasolla. Riippuu tosin siitä, että mitä projekteja keksin tulevaisuudessa.

Kuulisin mielelläni mielipiteesi artikkelista esimerkiksi kommenttien kautta. Mikäli koit artikkelin hyödylliseksi, ilahtuisin jos autat jakamalla sen eteenpäin ja tykkäät sivustani P.Ohatta myös Facebookissa. Twitteristä löydät minut kätevästi nimimerkillä @RahaPohatta. Voit myös tilata tulevat artikkelit sähköpostiisi liittymällä sisäpiiriin.

17 vastausta artikkeliin “Kuukausikatsaus 07 2018 – 309K”

  1. Eikös toi lainan ylimääräinen lyhennys pitäisi mennä kuluihin, jos kerta merkitset lyhennykset kuluihin?

    1. Logiikka tässä on se, että normaali lyhennys vaikuttaa kuukausittaiseen kassavirtaan, mikä taas vaikuttaa eläkekassan tarvittavaan määrään. Ylimääräinen lyhennys ei varsinaisesti itsessään vaikuta mihinkään. Kulu on ehkä väärä sana, mutta paremman puutteessa olen sitä käyttänyt. Tällä logiikalla pysyn lähimpänä totuutta.

  2. Tuo onkin motivoiva tapa ottaa mukaan myös seuranta ”eläkekassasta”, tosiaankin kauanko voin elää kerryttämäni omaisuuden avulla! Kunnioitettavan ylimääräisen lyhennyksen olet kyllä tehnyt asuntolainaasi 🙂

  3. Velattomuus on kyllä mukava olotila. Yksi asia mitä monet eivät välttämättä tajua velattomuudessa, on se että pystyy ottamaan rennosti sijoitusten kanssa. Olen maksanut jo asuntolainani ja tykitän joka kuukausi rahaa rahastoihin. Minua ei niinkään stressaa kauppasodat tai romahdus pelottelut. Pystyn jatkamaan sijoitussuunnitelmaani, koska mahdollinen romahdus ei repisi persettäni. Kun muut panikoivat, otan rennosti ja teen tulevaisuuden tuotot. Hieno homma, että Pohatta on mukana meiningissä!

  4. ”Kyllä, tulen jatkossa tuhlaamaan enemmän rahaa ruokaan, mutta en nyt sentään mihinkään 200 € / kk sikailuihin ryhdy!” 😉 Ryhtiliikkeen aika. No eipä vaineskaan. Hyvä ruoka on elämän pieniä iloja.

  5. Voisit ottaa myös menojen osalta seurantaan 12 kk:n liukuvan keskiarvon. Tällöin hahmottaisi paremmin myös sellaiset kulut, joita tulee harvemmin kuin kuukausittain (esim. vakuutukset, vaatteet, kesäloma).

    1. Tarkoitan siis eri menokategorioiden osalta, kokonaismenoistahan seuraat jo liukuvaa keskiarvoa.

  6. Yhtä juttua en nyt ymmärrä kohdasta ”sijoitukset”: ”Lisäksi passiivisten indeksirahastojen hyviin puoliin lukeutuvat alhaiset hallinnointikulut sekä se että voin siirtää verotusta hamaan tulevaisuuteen suosimalla rahastojen kasvuosuuksia, jossa osinko- ja korkotuotot lisätään rahastopääomaan sen sijaan, että ne jaettaisiin ulos. Näin verotus siirtyy siihen hetkeen, kun päätän joskus myydä rahastoja ja korkoa korolle -efekti ehtii jylläämään tuottoa tehokkaasti.” Erityisesti kohtaa ”suosimalla rahastojen kasvuosuuksia, jossa osinko- ja korkotuotot lisätään rahastopääomaan sen sijaan, että ne jaettaisiin ulos”. Minulla on Nordnetin Superrahasto Suomi ollut muutaman vuoden. Hankinta-arvo pysyy koko ajan samana. Salkun arvo nousee ja laskee kurssivaihtelujen mukaan. Ei mulle vuoden lopussa ilmaannu sinne ”voittorahoja”, joilla olisi hankittu lisää osakkeita. Miten se ”korkoa korolle” -ilmiö näissä toteutuu? Onko se leivottu sisään tavalla, jota en tajua?

    1. Kun tuo omistamasi rahasto saa osinkoa joltain yhtiöltä, osinkoa ei makseta sinulle vaan sen sijaan sillä ostetaan lisää osakkeita rahastoon. Näin ollen rahaston arvo kasvaa osingon verran ja osingot alkavat täysimääräisesti kasvaa korkoa korolle. Et siis saa lisää osuuksia, vaan omistamiesi osuuksien arvo kasvaa osinkojen verran. Rahaston arvo lasketaan pankkipäivittäin ja osingot näkyvät siinä samana päivän arvolla, kun ne maksetaan rahastolle. Kun joskus myyt rahasto-osuutesi, niiden arvo on siis kasvanut kurssinousun ja osinkojen verran ja maksat veroja vasta myydessäsi.

      1. Juurikin näin. Korkoa korolle ilmiö toteutuu siis voimakkaammin kuin sellaisissa rahastoissa missä osingot maksetaan ulos, koska veroja ei tarvitse maksaa kasvuosuuksissa ennen kuin niistä aikanaan luopuu.

        Ehdottomasti tämä on negatiivinen asia, että tuottoja ja koronkorkoa ei pysty selkeästi seuraamaan. No ehkä, jos samalle rahastolle on tuotto-osuus vastine, mutta silloinkin vaaditaan omatoimista laskentaa.

  7. Kiitos ”Vakituinen vierailija” ja P.Ohatta. Eli tavallaan rahasto säästää minulta ostamisen vaivan, kun ostaa puolestani osingoilla osakkeita rahastoon.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.