Uusi strategia osa 1 – kohti osinkosijoittamista

uusi-strategia-pohatta

uusi-strategia-pohattaTalousremonttin jatkoa odotellessa tehdään pieni katsaus omaan talouteeni. Sijoitusstrategiani on muuttunut aikojen saatossa ja vähitellen muovautunut kohti minulle parhaiten sopivaa tyyliä. Ensimmäiset sijoitukseni olen tehtyt ”analysoimalla” yhtiöitä kotimaan pörssissä eli menetelmä on ollut hyvin lähellä silmät kiinni tehtävää arvontaa. Siihen mennessä, kun aloitin kirjoittamaan sijoittamiseen ja säästämiseen liittyvää blogia olin jo löytäntyt passiivisten indeksirahastojen ihana autuuden. Yhdessä blogin vaiheessa tutkin sitä minkälainen olisin asuntosijoittajana ja olen jopa kokeillut sijoittamista virtuaalikiinteistöihin (=nettisivuihin). Osinko-osakkeisiin liittyvät kokeilut aloitin toukokuussa 2015. Koska en tiedä mikä on minulle paras tapa sijoittaa, olen tehnyt vähän kaikkea.

Kokeilemisen huono puoli on se, että epäonnistuessaan kokeilut maksavat rahaa. Toisaalta onnistuessa käy päin vastoin. Oli lopputulos mikä tahansa, niin vaihtokaupassa saan paljon arvokasta tietoa siitä minkälainen olen itse sijoittajana. Se mikä sopii minulle, ei välttämättä sovi muille.

Epäilyksiä passiivisista indeksirahastoista

Olen ollut passiivisen indeksisijoittamisen suuri fani ja olen sitä yhtä, koska se on niin ihanan yksinkertaista – ei tarvitse kuin kaataa rahaa säkistä rahastoon ja unohtaa sinne ikiajoiksi. Viime aikoina en kuitenkaan enää ole saanut passivisista indeksirahastoista yhtä suurta nautintoa kuin aikaisemmin. Se on tappavan tehokas, mutta myös tappavan tylsä sijoitusmuoto. Valitettavasti tylsyys ei tehokkuudesta huolimatta aina innosta sijoittamaan.

Passiivisiin indeksirahastoihin perustuva eläkekassa nojaa usein neljän prosentin sääntöön (MMM: 4 % rule). Sääntö tarkoittaa sitä, että historiaan perustuen kassan pitäisi kestää vuotuinen 4 % kassanosto ilman, että rahat pääsevat koskaan loppumaan. Haaste on siinä, että vaikka tiedän säännön olevan paras arvaus tulevasta, en voi täysin luottaa siihen. Se tarkoittaa sitä, että romahduksen koittaessa olisin kuitenkin kuset housussa ja saattaisin jopa kokea viiltävää tunnetta rinnassa.

Toinen asia mikä passiivisissa indeksirahastoissa on alkanut ärsyttämään, on se että en suoraan ja helposti näe, että kuinka paljon osinkoa ansaitsen rahasto-osuudellani. Olen keskittänyt omat rahastoni pääasiassa Seligsonin passiivisiin indeksirahastoihin. Rahastoista on olemassa kahta eri arvoista osuutta. Kasvu ja tuotto-osuus, joista kasvuosuus sijoittaa osingot uudelleen ilman veroseuraamuksia ja tuotto-osuus jakaa osingot ulos. Omistan vain kasvuosuuksia eli oma verotukseni siirtyy siihen hetkeen, kun päätän myydä rahastoja. Vaan koska en helposti näe, että kuinka paljon omat osuuteni ovat saaneet osinkoa, niin en myöskään tiedä mikä on se veroetu on. Nyt täytyy vain luottaa siihen, että kyllä minä varmaan jotain veroetua saan.

Ehkä veroedun voisi selvittää jostain rahaston vuosikatsauksesta ja tehdä jonkinlaisen laskelman, mutta en todellakaan halua nähdä sitä vaivaa. Nyt kasvuosuuksissa näen kyllä, että sen arvo kehittyy ja että yhden osuuden hinta on suurempi kuin tuotto-osuudella. Paljon mielenkiintoisempaa olisi, jos järjestelmän voisi rakentaa niin, että näkisin kuinka paljon saan osuudelleni osinkoa ja kun tuo uudelleen sijoitetaan, niin näkisin kuinka monta uutta osuutta olen saanut sillä rahalla. Vähän hämyisen arvon nousun sijaan näkisin siis konkreettisesti kuinka monta kappaletta jokaista osuutta olen saanut lisää osingon johdosta. En tunne asiaa niin hyvin, että tietäisin mikä on mahdollista ja mikä ei, mutta ainakin itseni täytyy nähdä, jotta voin uskoa.

Kolmas asia on se, että kun kaukomaiden markkinoille sijoitettaessa huomioidaan se, että rahastot ja niiden verovapaus ei ole ihan niin yksinkertaista, niin veroetu jää merkittävästi pienemmäksi. Pitää siis muistaa se, että vaikka sinä et maksa veroja passiviisessa indeksirahastossa ennen myyntejä, saattaa rahasto silti maksaa niitä.

Edellä mainituista syistä johtuen laitoin tämän vuoden alusta automaattiset rahastosijoitukset toistaiseksi tuntemattoman pituiselle tauolle. En todellakaan ole lopettamassa sijoittamista passiivisiin indeksirahastoihin, mutta tuon niiden rinnalle toisen taloudellista riippumattomuutta tavoittelevien toimivaksi toteaman suosikin eli sijoittamisen kasvaviin osinkoihin. En pysty enkä halua tehdä valintaa, että osinkosijoittaminen vai passiiviset indeksirahastot. Luotan siihen että molempi parempi.

Miksi kasvavat osingot?

Suurin syy miksi haluan täydentää indeksirahastoja on jatkuva ja suhteellisen tasainen kassavirta. Osingot eivät tunnetusti putoa yhtä jyrkästi kuin osakekurssit sitten kun romahdus meidät yllättää. Eivät ainakaan niillä yhtiöillä, jotka ovat profiloituneet kasvattamaan osinkoa vuosi toisensa perään. Koska tiedän, että kurssien romahdus aiheuttaa minussa negatiivisia tunteita, tarvitsen niiden rinnalle jotain tasoittavaa.

Nimimerkki SeligSonni sivisti minua tilinpäätöksen kommenteissa asialla, jonka olin missannut täysin. Nimittäin Selgsonin rahastot saa vaihdettua kasvuosuuksista tuotto-osuuksiin ja päinvastoin ilman veroseuraamuksia. Halutessani saan siis myös nykyiset passiiviset rahastot vaihdettua kassavirtaa tuottaviksi!

Toinen asia on sitten se, että kannattaako se. Inhoan ajatusta siitä, että joudun teurastamaan koko lehmän, jos haluan maitoa. Näin tilanne on rahastojen kasvuosuuksissa. Toisaalta tuotto-osuuksien osingoissa verotus saattaa olla korkeampi kuin kasvuosuuksissa. Osingoista veronalaista tuottoa on tällä hetkellä 85 %, mutta kasvuosuuksien verotus riippuu suoraan arvonkehityksestä (Edit. tuotto-osuus ei ole osinkoa eli verotetaan 100 %, kiitos kommentista!). Ikääkin rahastoille ehtii kertyä eli jopa hankintameno-olettaman käyttö voi olla mahdollista. Toistaiseksi pidän kiinni kasvuosuuksista, mutta eläkkeen lähetyessä kaivan laskimen käteen ja mietin uudelleen.

Lisäksi enemmän kuin koko markkinoiden osinkoon, luotan niiden yhtiöiden osinkoihin, jotka ovat profiloituneet kasvattamaan osinkoaan vuosi toisensa jälkeen. Osingon kasvattajien rinnalle tulee mahtumaan myös hajautetumpia ETFiä.

Yksi suuri syy pelkän indeksirahastostrategian täydentämiselle on se, että kasvavat osingot tuovat enemmän mielenkiintoa sijoittamiseen. On erittäin koukuttavaa katsoa osinkojen kilahtelevan tilille kuukausittain tai neljännesvuosittain. Se taas johtaa siihen, että sijoittamisesta tulee mielenkiintoisempaa joka puolestaa toivottavasti vaikuttaa positiivisesti siihen, että kuinka paljon tulen sijoittaneeksi. Yhä kasvava kassavirta yksinkertaisesti innostaa sijoittamaan enemmän.

Viimeinen syy mikä vaikutti omaan päätökseeni on yksilön verosuunnittelun mahdollisuuksien parantuminen. Tämän hetkinen verotus mahdollistaa sen, että luovutustappioita voidaan vähentää osinkotuloista mikä on merkittävä ero aikaisempaan. Epäilen, että kun omaisuutta kertyy ja hajautus pysyy riittävän laajana, niin aina löytyy joku tappiollinen arvopaperi, jonka avulla voin minimoida verotusta.

Muuta huomioitavaa

Strategian tavoitteena ei ole voittaa markkinoita. Sen ainoa tarkoitus on tuoda jatkuvaa kassavirtaa passiivisten indeksirahastojen rinnalle. En sano, että yksittäisten osakkeiden analysointi ja markkinoiden päihittäminen on mahdotonta. Sen verran kuitenkin tiedän, että minä en siihen kykene.

En myöskään halua nähdä merkittävästi enempää vaivaa salkun sisällön valinnassa kuin indeksirahastoissa. Olen varmasti vielä paljon Laiskaakin sijoittajaa laiskempi yksilö. En todellakaan tule avaamaan yhdenkään yhtiön tilinpäätöstä analysoidakseni sen lukuja. Tai itseasiassa en tulee avaamaan yhtään tilinpäätöstä missään tarkoituksessa.

Kysymys kuuluukin, että miten laiskan pulskea possu voisi saavuttaa 80 % tuloksista 20 % vaivalla, kun sijoitetaan kasvavien osinkojen yhtiöihin?

To be continued…

Kuulisin mielelläni mielipiteesi artikkelista esimerkiksi kommenttien kautta. Mikäli koit artikkelin hyödylliseksi, ilahtuisin jos autat jakamalla sen eteenpäin ja tykkäät sivustani P.Ohatta myös Facebookissa. Twitteristä löydät minut kätevästi nimimerkillä @RahaPohatta. Voit myös tilata tulevat artikkelit sähköpostiisi liittymällä sisäpiiriin.

Poweria salkun seurantaan – Osa 2 – graafit

pohatta-power-bi

pohatta-power-biSarjan ensimmäisessä osassa keskityttiin enemmän datan hakemiseen ja tiedon pitämiseen reaaliaikaisena Google Sheetsin (GS) avulla. Kun data on saatu kerättyä, on aika muuttaa se kuviksi. On tietysti makuasia miten tietoa haluaa katsella, mutta itse tykkään taulukon sijaan nähdä datan siististi graafiksi muotoiltuna.

Lopputuloksen eli osinkosalkkuni löydät tästä ja mallitiedoston (pbix) saat liittymällä Mallitiedoston (pbix) saat liittymällä sisäpiiriin.

Power BI

Tämän harjoituksen toinen vaihe oli muuttaa data kuviksi ja mukavaan näpisteltävään muotoon. Tähän valitsin työkaluksi Power BI:n, vaikka toki GS:ta löytyy valmiiksi graafeja. Power BI:n etuja on, että sen avulla voidaan vielä muokata dataa, tehdä laskentaa ja julkaista dynaamisia raportteja. Dynaaminen tarkoittaa tässä kohtaa sitä, että klikkaamalla yhtä graafia, muut graafit mukautuvat tilanteeseen. Mikäs sen hauskempaa kuin paitsi katsoa kuvioita, myös leikkiä niillä.

Power BI on Microsoftin tuote, mutta siitä huolimatta kyse on maksuttomasta ohjelmasta. Toki maksullinen versio löytyy myös, mutta ilmainen riittää omassa käytössäni hyvin. Sen verran kannattaa huomioida, että kun testailet tätä itse ja rekisteröidyt Power BI:n pilveen, niin esimerkiksi gmail sähköposti ei kelpaa. Ohjelma on tarkoitettu oikeasti lähinnä yritys käyttöön. Onneksi myös Microsoftin tunnistaa laatuyritykset kuten pohatta.comin!

Power BI:stä on olemassa työpöytä versio (desktop) sekä pilvessä toimiva palvelu. Osinkosalkkua varten tein työpöytäsovelluksessa raportin ja sitten julkaisin sen pilveen. Pilven avulla raportti saadaan päivittymään automaattisesti (kerran vuorokaudessa). Periaatteessa pelkällä pilviversiolla pääsee johonkin asti, mutta jos haluat kokeilla työpöytä sovellusta, saat ladattua sen täältä.

Data kuviksi – Käyttöohjeet

Ensimmäinen vaihe on se, että dataa saadaan haettua GS taulukosta. Tätä varten täytyy taulukko julkaista Excel muotoisena. Tämä tapahtuu valitsemalla file -> publish to web ja valitsemalla oikea tiedostomuoto. Linkki kannattaa tässä vaiheessa kopioida leikepöydälle.

automaattinen-salkku-publish-to-web

 

Kun Power BI Desktop on asennettuna, voidaan GS taulukon data tuoda sinne valitsemalla valikosta ”Get Data” -> ”Web”.

power-bi-1

Tällöin Power BI avaa ikkunan, jossa se pyytää linkin datan lähteeseen. Tähän liitetään se linkki, joka viittaa julkaistuun GS-taulukkoon. Seuraavaksi navigaattorista laitetaan täppä siihen välilehteen, jonka tiedot haluat tuoda analysoitavaksi. Tämän jälkeen tulee näkyviin datan esikatselu, jolla voi varmistua siitä, että annoit oikean linkin ja välilehden. Tässä tapauksessa annoin välilehdelle Google Sheetsissä nimen ”Live”. Lopuksi klikataan oikeasta alakulmasta ”Edit” -painiketta.

power-bi-2

Edit painike avaa kyselyeditorin, jossa voidaan tehdä dataan muokkauksia. Kyselyn vaiheet tallentuvat oikealla olevaan näkymään ja ne voi nimetä haluamallaan tavalla. Omassa kyselyssäni:

  • Avasin taulukon
  • Poistin ylimääräiset rivit
  • Nostin ylimmän rivin tiedot otsikoiksi
  • Korvasin N/A ja – solut datasta numerolla 0
  • Korvaamisen jälkeen muutin sarakkeiden data tyypin desimaalinumeroiksi tai tekstiksi sisällöstä riippuen

power-bi-5

Data tyypit saa muutettua ”Transform” välilehdellä. Esimerkiksi numeroiden summaus ei onnistu, jos Power BI ei tiedä, että kyse on numeroista. Numerot numeroina ja teksti tekstinä niin homma rokkaa!

power-bi-3

Kun data on muokattu klikataan kysely editorin vasemmasta yläkulmasta paniketta ”close & apply”. Lopputulos eli siistitty data näyttää tältä:

power-bi-4

Sen jälkeen vasemmalta valikosta voidaan valita graafien näkymä ja alkaa esittämään dataa kuvina. Numerotyyppisiä kenttiä voidaan käyttää heti arvoina ja tekstityyppisiä tunnisteina. ”Visualizations” otsikon alta voit valita haluamasi graafin ja ”Fields” -valikosta ne kentät mitkä haluaa esittää.

Mallitiedoston (pbix) saat liittymällä sisäpiiriin. Tiedostosta näet miten kuviot on rakennettu ja toivottavasti se auttaa sinua tekemään oman versiosi.

power-bi-6

Entäpä koko harjoituksen hyödyt? Tässä kohtaa kyse oli ehkä enemmän huvista, kuin varsinaisesta hyödystä. Vaan eipä sitä ikinä tiedä mitä taitoja tulee myöhemmin elämässään tarvitsemaan.

Hauskaa askartelun jatkoa! (ja pahoittelut sekakielisyydestä, jos tämä sattui jotakuta häiritsemään).

Kuulisin mielelläni mielipiteesi artikkelista esimerkiksi kommenttien kautta. Mikäli koit artikkelin hyödylliseksi, ilahtuisin jos autat jakamalla sen eteenpäin ja tykkäät sivustani P.Ohatta myös Facebookissa. Twitteristä löydät minut kätevästi nimimerkillä @RahaPohatta. Voit myös tilata tulevat artikkelit sähköpostiisi liittymällä sisäpiiriin.

Poweria salkun seurantaan – Osa 1 data

poweria-salkun-seurantaan

poweria-salkun-seurantaanOlen varmasti yksi laiskimmista sijoitussalkun seuraajista maan kamaralla. Tai ainakin olisin, jos en blogia varten kävisi katsomassa kerran kuukaudessa, että mitä salkussani on tapahtunut. Monissa blogeissa on rakennettu näppärän näköinen salkun seuranta Google Sheetsin avulla. Esimerkiksi Kinskin (salkku) ja Osinkokuninkaan (salkku) portfoliot löydät kätevästi selaimella. Oma versioni on sen sijaan antanut odottaa itseään.

Toistaiseksi olen päivittänyt salkkuni arvon kuukausittain Exceliin, josta napsin kuvat kuukausikatsauksiin. Olen kerännyt tiedot käsin ja koska sijoituksia on neljässä eri paikassa, on tämä tarkoittanut kirjautumista neljälle sivustolle. Laiskan pulskeana possuna olen kuitenkin aina ajatellut, että on pakko olla olemassa helpompi ja automaattisempi tapa hoitaa seuranta.

Tämä on artikkelin ensimmäinen osa ja se keskittyy enemmän datan noutamiseen sekä siihen miten salkku on toteutettu. Yksinkertaistettuna esimerkkinä käytän omaa osinkosalkkuani. Artikkelista tuli suhteellisen pitkä ja yksityiskohtainen, mutta toivottavasti sen avulla voit halutessasi tehdä oman versiosi seurannasta. Varoituksena voin sanoa, että artikkeli sisältää paljon teknistä näpertelyä. Lisäksi jos aihe on jo entuudestaan tuttu, niin osa tarinasta menee varmasti kertauksen puolelle.

Artikkelin toisessa osassa salkku muutetaan taulukosta graafeiksi ja kolmannessa osassa on tarkoitus viedä salkun seuranta vielä askeleen pidemmälle.

Sijoitussalkkun seuranta

Kaikki löytämäni salkut oli toteutettu Google Sheetsin (jatkossa GS) avulla. GS:n kautta toteutetuissa salkuissa on muutama asia mistä en itse pidä.

  1. GS salkut ohjaavat lukijan pois blogin sivulta ja vievät linkitettyyn sivustoon, josta taulukko löytyy
  2. GS salkut on usein toteutettu pelkästään datariveinä ja itse tykkään katsoa kuvia
  3. En keksinyt kolmatta kohtaa, mutta täytyyhän jotain uusia mausteitakin tuoda mukaan joten oma toteutukseni on tästä johtuen hieman erilainen

Edellä mainitut ovat tietysti makuasioita, mutta halusin toteuttaa salkun seurannan omaan makuuni sopivaksi. Oma ratkaisuni on käyttää Google Sheetsiä vain datan lähteenä. Lisämausteena päätin muuttaa datan kuviksi Power BI:n  (ilmaisen version) avulla. Lisäksi Power BI mahdollistaa datan käsittelyn tavalla, johon GS ei ainakaan omilla taidoillani taivu.

Jos kaikkien yksityiskohtien lukeminen ei nappaa, niin alla oikopolut suoraan lopputuloksiin:

Salkun seurannan rakentaminen

Tutkimusretki salkun seurannan ihmeelliseen maailmaan eteni pääpiirteissään näin:

  1. Manuaalisesti osakkeiden tickerien ja kpl määrien syöttäminen GS-taulukkoon
  2. GoogleFinance -funktion avulla datan hakeminen
  3. GoogleFinance -funktion avulla valuuttojen muuttaminen euroiksi
  4. Datan täydentäminen import -funktioilla
  5. Power BI raportin rakentaminen käyttämällä GS -taulukkoa datalähteenä
  6. Raportin julkaiseminen ja päivityksen ajastus

Datan hakeminen GoogleFinance -funktiolla

Ensimmäisenä piti ratkaista se, että miten saan automaattisesti päivittyvää dataa Google Sheetsiin. Pienen selvittelyn jälkeen totesin, että helpointa on käyttää Googlefinance funktiota.

Googlefinance -funktio näyttää tältä:

GOOGLEFINANCE(ticker, [attribute], [start_date], [num_days|end_date], [interval]).

Tämä voi alkuun näyttää pelottavalta, mutta lopulta käyttö yksinkertaisimmillaan todella helppoa. Vaaditaan vain osakkeen tunniste ja päätetään mikä arvo/tieto halutaan tuoda. Valitaan vaikkapa Bank of Nova Scotia eli BNS. Jos tälle halutaan tuoda tämän hetkinen osakkeen kurssi, niin syntaksi näyttää tältä:

=GoogleFinance(”BNS”,”PRICE”).

Selkeyden vuoksi olen kirjoittanut kaavat auki, mutta varsinaisessa taulukossa kaikki on tehty soluviittauksilla, jotta kaavojen kopioiminen on yksinkertaisempaa.

Kenttien erotin riippuu siitä, minkä maan asetuksilla GS on käytössä. Itse totesin helpoimmaksi vaihtoehdoksi muuttaa käyttöön jenkkiasetukset (file -> spreadsheet settings -> locale : United States) jolloin erotin on kaavoissa pilkku ja numeraalisissa luvuissa piste. Kannattaa huomata, että esimerkin osakkeelle voidaan tuoda arvo myös Kanadan dollareissa (TSE:BNS).

GoogleFinance taipuu kurssin lisäksi esimerkiksi näihin:

  • EPS (osakekohtainen tulos)
  • PE (hinnan ja tuloksen suhde)
  • Täydellinen lista

Aloitin rakentamisen täyttämällä GS:n taulukkoon käsin osinkosalkkuni osakkeiden tunnisteet sekä omistamani kappale määrän. Sen jälkeen hain Googlefinance -funktiolla arvot taulukkoon, jolloin lopputulos näyttää tältä.

automaattinen-salkku-google-eival

Valuuttakurssit

Seuraava haaste oli valuuttakurssien käsittely. Onneksi GoogleFinance tukee myös valuuttoja. Koska olen kiinnostunut pääasiassa euroista, hain osakkeen tunnisteiden avulla valuutan koodin, jossa osake on listattu. Sen jälkeen muutin osakkeen kurssin kyseisen valuuttakurssin avulla euroiksi. Jaoin toiminnon kahteen osaan:

  1. Valuuttakoodin hakeminen
    =GoogleFinance(”TSE:BNS”,”Currency”) -> CAD
  2. Arvon laskeminen euroina
    =GoogleFinance(”CURRENCY:CADEUR”) -> 0,6764 (kirjoitushetkellä) * kurssi Kanadan dollareina

automaattinen-salkku-google

Datan täydentäminen

Oma tiedonnälkäni on tyydytetty siinä vaiheessa, kun saan määrät päivitettyä manuaalisesti ja tuotua kurssit automaattisesti taulukkoon. Tiedän, että monille tämä ei riitä alkuunkaan. Onneksi tietoja on mahdollista täydentää mistä tahansa verkkosivulta. Vaikkapa osinkotuottoprosentti voi olla mielenkiintoinen lisä ja esimerkiksi alla luetelluilla funktioilla voit hakea dataa täydentämään GoogleFinance -funktion puutteita:

  • IMPORTHTML
    (=INDEX(IMPORTHTML(”https://finance.yahoo.com/q/ks?s=BNS+Key+Statistics”, ”table”, 32),3,2))
  • IMPORTDATA
    =importData(concatenate(”http://finance.yahoo.com/d/quotes.csv?s=BNS&f=y”))
  • IMPORTXML
    ( =ImportXML(concatenate(”http://finance.google.com/finance?q=”,”BNS”), ”//td[@data-snapfield=’latest_dividend-dividend_yield’]/following-sibling::*”) )

IMPORTHTML:n avulla voidaan tuoda GS -taulukkoon kokonaisia taulukoita tai yksittäisiä tietueita. Tietue saadaan eriteltyä taulukosta index -funktion avulla kertomalla, että mikä rivi ja sarake on kyseessä. Esimerkiksi täältä löytyi lista Yahoo Financen taulukoista, joista tietoa voi hakea. Yahoon sivut ovat muuttuneet sen jälkeen, kun Quoran artikkeli taulukoista on kirjoitettu, mutta myös vanhat linkit näyttivät vielä toimivan datan haussa.

Toinen vaihtoehto tietojen hakuun Yahoosta on IMPORTDATA. Täältä löytyi lista tageista, joita sen kautta voi hakea. Käytännössä viimeisen merkin tilalle (esimerkissä y) vaihdetaan toinen kirjain esimerkiksi e, jolloin lopputuloksena on osingon sijaan osakekohtainen tulos.

En valitettavasti löytänyt tietoa siitä miten Yahoon data päivittyy, mutta jos joku on näitä enemmän käyttänyt, niin saa täydentää. Tämän testauksen perusteella en ihan täysin uskaltaisi dataan luottaa ja epävarmuutta lisäsi se, että Google Financen ja Yahoon luvuissa on pieniä heittoja. Jotain viitteitä oli siitä, että tiedoissa saattaa olla epätarkkuuksia.

IMPORTXML:n avulla voidaan hakea suoraan yksittäinen tietue. Funktiolle pitää kertoa, että miltä sivulta haetaan ja mistä kohdasta sivua. Itselleni funktion käyttö tuotti ensin hieman harmaita hiuksia, koska funktion käyttämä xpath_query ei ollut lainkaan tuttu.

Google Financen sivuilta voidaan tarkistaa, että mikä kohta sivua on kyseessä viemällä hiiri halutun kohdan päälle, klikkaamalla hiiren oikealla ja valitsemalla tarkista. Esimerkiksi osakekohtainen tulos näyttäisi löytyvän tunnisteella eps.

automaattinen-salkku-snapfield-eps

Näin Bank of Nova Scotian osakekohtainen tulos voitaisiin hakea Google Financesta (arvo löytyy tunnistetta seuraavasta kentästä):

=ImportXML(concatenate(”http://finance.google.com/finance?q=”,”NYSE:BNS”)”//td[@data-snapfield=’eps’]/following-sibling::*”)

Myös IMPORTXML:stä löytyy netistä mukavasti artikkeleita ja tässä yksi, missä oli rakennettu GS-taulukko osinko-osakkeiden seurantaan. 

Yhteenveto

Kaiken tämän jumpan jälkeen lopputulos näyttää tältä (+sarakkeet, jotka eivät mahtuneet kuvaan). Taulukon saat itsellesi liittymällä sisäpiiriin.

automaattinen-salkku-lopputulos2

En ole vielä täysin sinut kaikkien kaavojen kanssa ja jokainen import -funktio tuotti jossain vaiheessa päänvaivaa. Sama kaava saattoi tuottaa virheen yhtenä hetkenä, mutta toisena se toimi moitteettomasti. GoogleFinance -funktio oli ainoa, joka toimi koko ajan ilman virheitä. Tutkimus jatkuu ja tässä kohtaa lopputulemana on perusta jolle rakentaa – Ei Roomakaan rakennettu päivässä.

Salkun sisältö saattaa herättää intohimoja ja voin jo nyt myöntää, että valintametodit menevät kategoriaan ”ÄLÄ TEE NÄIN”. NOV ei ole enää lähelläkään osinko-osaketta eikä RDS-A myöskään vakuuta. Näistä ja muusta sijoittamisessa enemmän joskus tulevaisuudessa, mutta seuraava osa salkun seurannasta ja ohjeet graafien tekemiseen tulossa ensi viikolla.

Antoisia hetkiä askartelun parissa!

Kuulisin mielelläni mielipiteesi artikkelista esimerkiksi kommenttien kautta. Mikäli koit artikkelin hyödylliseksi, ilahtuisin jos autat jakamalla sen eteenpäin ja tykkäät sivustani P.Ohatta myös Facebookissa. Twitteristä löydät minut kätevästi nimimerkillä @RahaPohatta. Voit myös tilata tulevat artikkelit sähköpostiisi liittymällä sisäpiiriin.

Nollaveroteoria – Sijoitusyhtiö ja eroon tuloveroista

Sijoitusyhtiö-nollaveroteoria

Sijoitusyhtiö-nollaveroteoriaSijoitusyhtiö ja eroon tuloveroista? On asioita joihin ei voi vaikuttaa. Niihin asioihin, mihin ei voi vaikuttaa, täytyy sopeutua. Verot ovat Suomessa asia, joihin yksilöillä ei ole mahdollisuuksia vaikuttaa – ei ainakaan ensivaikutelman perusteella. Olisiko kuitenkin niin, että pirullisen kieroa verotusta suunnitellessa päättäjämme olisivat unohtaneet mukaan porsaanreiän?

Taloudellisen riippumattomuuden tavoittelu on ainaista asioiden optimointia, jotta riippumattomuuden voisi saavuttaa vieläkin nopeammin. Syyniin joutuvat yksi kerrallaan tulot, menot, elämäntavat, normit, säännöt sekä luonnollisesti verot.

Kuinka paljon aikaisemmin voisi jäädä eläkkeelle, jos ei tarvitse maksaa tuloveroja?

Kuvitellaan tässä kohtaa, että eläkkeelle jäävä henkilö elää elämää, jossa onnellisuutta ei yritetä ostaa vaan sen pohjana ovat hyvin pitkälti muut asiat. Kun rahaa ei tarvita suuria määriä, helpottuu myös eläkkeen tavoittelu.

Käytetyt oletukset:

  • Rahan tarve 1000 euroa kuukaudessa eli 12000 euroa vuodessa.
  • Puolet tuloista tulevat osingoista ja puolet luovutusvoittoina, jolloin veroprosentti olisi 27,75 %.
  • Salkun tuotto 6,5 % ja se voidaan nostaa kokonaan ulos vuosittain

Verot mukana: Salkun tavoitekoko olisi 255 523 euroa (12 000 / 0,7225 = 16 609 bruttona / 6,5 %).

Ilman veroja: Salkun tavoitekoko olisi 184 615 euroa (12 000 / 6,5 %)

Jos veroista voisi päästä eroon, tarvittaisiin tässä tapauksessa eläkkeelle siirtymiseen noin 71 000 euroa vähemmän. Siinä ei tietenkään ole mitään uutta, että ilman veroja myös taloudellinen riippumattomuus olisi paljon helpompi saavuttaa. Mielenkiintoisempi kysymys onkin, että miten niistä veroista päästään eroon?

Verojen poistaminen Suomesta

Olen vähitellen lämmennyt yhä enemmän Nordnetin rahapodille sekä Miikka Luukkosen että Martin Paasin tapaan puuttua talouden kinkkisiin kysymyksiin. Martinilla on hyvin mielenkiintoinen teoria siitä, miten verot voitaisiin poistaa Suomesta kokonaan käyttämällä osa valtion budjetista sijoitusomaisuuden hankintaan. Voit näistä lukea tarkemmin siitä miten Suomesta voisi poistaa sukupolvessa verot kokonaan ja lisäperusteluista teorian takana.

Mutta kuka jaksaa odottaa kokonaisen sukupolven? Minä haluan veroista eroon tässä ja nyt!

Menopuolella voimme omalla kulutuksellamme vaikuttaa siihen kuinka paljon maksamme haitta- ja arvonlisäveroja. Kokonaan näistä ei eroon päästä perinteisellä elämisenmallilla, mutta ainakin jonkin asteinen vaikuttamisen mahdollisuus on olemassa. Omavaraistalous on sitten asia erikseen.

Periaatteessa tulopuolellakin yksittäisen ihmisen veroihin vaikuttamisen keinot ovat melko vähissä. Ansiotuloista saa tehdä vähennyksiä, mutta mahdollisuudet ovat hyvin rajalliset. Pääomatulojen puolella veroja voidaan lykätä tulevaisuuteen valitsemalla sijoitusstrategiaksi osingot uudelleen sijoittava indeksirahasto, mutta siitä huolimatta verot tulevat joskus maksettavaksi.

Kulutukseen liittyvistä veroista ei päästä eroon, mutta tulopuolen verotus ansaitsee tarkastelun suurennuslasin alla.

Nollaveroteoria

Nollaveroteorian ajatuksena on, että perustetaan sijoitusyhtiö. Omistajasta tehdään yrityksen avulla palkansaajan ja yrittäjän välimuoto, joka jää osittain verotuksen ulkopuolelle. Sijoitusyhtiöllä hallitaan sijoitussalkkua, josta saadaan tuottoja yritykselle. Yritys puolestaan maksaa kaikki tuotot omistajalle palkkana, jotta vältytään yritysverolta. Samalla muutetaan tulot, jotka luonnolliselle henkilölle olisivat pääomatuloja, ansiotuloiksi. Kun palkkaa maksetaan riittävän vähän, ei siitäkään tarvitse maksaa lainkaan veroja.

Hulppeasta elämästä nollaveroilla ei siis kannata haaveilla, mutta suosittelen lukemista artikkelin loppuun asti – on mahdollista, että teorian avulla voisi pienentää omaa verotustaan suuremmillakin tuloilla.

Tuloverot ja veronkaltaiset maksut

Suomessa tulojen hankkimista verotetaan sekä varsinaisilla tuloveroilla että veron kaltaisilla maksuilla. Verotukseen vaikuttaa ennen kaikkea se miten tulot ansaitaan ja kuka tai mikä ne ansaitsee. Palkansaajalla, yrittäjällä ja yrityksellä on kaikilla omanlaisensa verotus. Aloitetaan teoria listaamalla kaikki tuloihin liittyvät verot ja maksut, jotta ne voidaan myöhemmin eliminoida.

Palkansaajan maksut:

  • Ennakonpidätys (tuloveroasteikon mukaan, sis. sairasvakuutusmaksun)
  • Tyel (5,7 %)
  • Työttömyysvakuutus (1,5 %)
  • Pääomatulovero (n. 30%)

Yrittäjän maksut:

  • Ennakonpidätys
  • Yel (23,6 %)

Työnantajan / Oy:n maksut:

  • Sotu (2,12 %)
  • Tyel työnantajan osuus (24,6 % – 5,7 %)
  • Tapaturmavakuutus ja ryhmähenkivakuutus (1,07 %)
  • Työttömyysvakuutus (1 %)
  • Yrityksen tulovero (20 %)

Sijoitusyhtiö ja eroon veroista

Ensisilmäyksellä voi tuntua mahdottomalta päästä eroon kaikista näistä maksuista, mutta lopulta ratkaisu on perin yksinkertainen. Rakennuspalikaksi tarvitaan sijoitusyhtiö, jonka avulla yhtiön perustajasta tehdään väliinputoaja. Väliinputoaja on tässä tapauksessa henkilö, joka ei ole yrittäjä eikä palkansaaja.

Sijoitusyhtiön avulla eroon veroista Klikkaa ja Twiittaa

Palkansaajan statuksesta sekä palkansaajan maksuista pääsee eroon irtisanoutumalla päivätyöstä ja perustamalla yrityksen. Onneksi pelkkä yrityksen perustaminen ei vielä tee kenestäkään yrittäjää ainakaan yrittäjän eläkevakuutuksen silmin. Käytännössä Yel yrittäjäksi joutumisen voi välttää sillä, että työtulo ei ylitä Yel:n asettamia rajoja (työtuloraja 2016 on 7557,19 €). Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että ei voisi saada palkkaa enempää kuin tuon reilut 7,5K, koska työtulo on osakeyhtiössä täysin laskennallinen luku.

Yrittäjän eläkelaki (9:112 §) määrittelee työtulon näin: ”Työtulo on se palkka, joka kohtuudella olisi maksettava, jos hänen tässä laissa tarkoitettua yrittäjätoimintaansa suorittamaan olisi palkattava vastaavan ammattitaidon omaava henkilö, tai se korvaus, jonka muutoin voidaan katsoa keskimäärin vastaavan sanottua työtä.”

Mitä edellä mainitun perusteella pitäisi maksaa henkilölle, joka istuu sijoitusyhtiön alussa kuvitellun 184 615 euron arvoisen salkun päällä, mutta todellisuudessa käyttää työntekemiseen korkeintaan yhden tunnin kuukaudessa? Käytännössä tämän henkilön ainoa tehtävä olisi kuvitellussa tilanteessa ( 50 % osinkotuloja, 50 % luovutusvoittoja) myydä salkusta pois muutama arvopaperi silloin tällöin. Varmasti työlle löytyisi tekijä alle 7,5K vuosipalkalla, joten Yel-maksut voidaan unohtaa.

Tapaturmavakuutuslaki ja laki työttömyysetuuksien rahoituksesta määrittelevät, että kyseiset maksut eivät koske yrittäjiä. Tapaturmavakuutuslaki (1:1 §) ei kuitenkaan ota kantaa siihen, että kuka on yrittäjä eli Yel vakuutusta ei vaadita: ”Sillä, joka sopimuksen perusteella, työntekijänä, vastikkeesta tekee työtä toiselle, työnantajalle tämän johdon ja valvonnan alaisena, on oikeus saada korvausta työtapaturmasta, sen mukaan kuin tässä laissa säädetään.” Laki työttömyysetuuksien rahoituksesta (4:12 §) kertoo, että maksuja ei makseta työttömyysturvalain (6 §) mukaisesta yrittäjästä, joten tapaturmavakuutus- ja työttömyysvakuutusmaksut voidaan pyyhkiä pois. Ryhmähenkivakuutuskin koskee vain työntekijöitä.

Vain 3 jäljellä

Tämän jumpan jälkeen jäljelle jää kolme veroa tai niiden kaltaista maksua: ennakonpidätys, sotu ja yrityksen tulovero.

Helpoin ratkaistava on yrityksen tulovero, koska siltä voi välttyä yksinkertaisesti sillä, että yritys ei tee tulosta. Yrityksen verotuksen näkökulmasta ei ole merkitystä tehdäänkö tulos osingoilla vai perinteisemmällä liiketoiminnalla, koska veroa maksetaan aina tuloksen mukaan. Yrityksen omistaja voi päättää kuinka paljon maksaa itselle palkkaa, joten maksamalla tuloksen suuruisen palkan, saadaan pudotettua yrityksen tulos nollille. Matalilla tulotasoilla tulojen kierrättäminen yrityksen kautta on kannattavaa, koska pientä ansiotuloa verotetaan kevyemmin, kuin pientä pääomatuloa.

Kun perustetun yhtiön tuotot tulevat ainoastaan sijoitustoiminnasta, kuuluvat sijoitustoiminnan tuotot palkkojen kanssa samaan tulonlähteeseen. Tässä tapauksessa tuloslaskelma näyttäisi yksinkertaistetusti tältä:

  • Sijoitusten tuotot 12 000
  • Palkkamenot -12 000
  • Tulos 0

Lähtökohtaisesti yrityksen tarkoitus on tehdä voittoa ja jos tästä lähtökohdasta tingitään, aletaan lähestymään veronkierron rajoja. Toisaalta ainahan jonain vuonna voi tulla pientä tappiota ja toisena pientä voittoa.

Ennakonpidätyksen ratkaisu on samankaltainen kuin yritysveron poistaminen. Pitää saada palkkaa niin vähän, että siitä ei mene veroja. Alla on laskettu verottajan verolaskurilla ennakonpidätyksen määrä (pystysarake) eri tulotasoilla. Määrä voi hieman vaihdella, mutta esimerkissä laskuriin on täytetty kunnaksi Vantaa ja ei kirkollisverovelvollinen. Sen jälkeen ainoa muuttuja on bruttopalkka (x-akseli).

Sijoitusyhtiö-tuloverokaavio-ansiotulo

Taulukosta huomataan, että 14K euron palkan jälkeen ennakonpidätyksen määrä nousee hieman jyrkemmällä kulmakertoimella, mutta esimerkiksi 12K euron palkalla ennakonpidätyksen määrä olisi vain noin 176 euroa. Ennakonpidätyksen lisäksi yrityksen maksettavaksi jäisi sotu-maksu 2,12%, josta ei taida päästä millään eroon. Näin ollen yrityksen tuottojen pitäisi olla 12 254 euroa, että tulos menee 12 000 euron palkan jälkeen nollille. Tai hieman enemmän, jos halutaan saada 12K puhtaana käteen. Näin siksi, että 12 000 euron potista maksetaan ennakonpidätys 176 euroa jolloin käteen jää 11 824 euroa. Näin ollen maksujen osuudeksi muodostuu 3,6 % bruttosummasta.

Alla on sama asia taulukon muodossa ja vertailu normaaliin luonnollisen henkilön pääomatuloverotukseen (osinko 50 % & luovutusvoitto 50 %). Lisäksi jos on käynyt niin, että hieman alle 12K euroa ei riitä mihinkään, niin taulukossa on samalla logiikalla laskettuna miten 18 127 euroa saisi käteen. Tässä tapauksessa verojen ja maksujen määräksi muodostuu 11,5 % bruttosummasta.

Sijoitusyhtiö-salkkuvertailu

Verojen merkitys on selvästi huomattavissa tarvittavan eläkesalkun suuruudessa. En tällä kertaa käyttänyt tavanomaista 4% sääntöä, koska tarkoitus oli vain vertailla verojen merkitystä eläkekassan kokoon. Jos samaa kuviota lähdettäisiin harrastamaan pelkästään osinkoihin perustuvalla salkulla (ja hyvin yksinkertaistetulla sellaisella), muuttuisi ero tarvittavan salkun kohdalla vielä dramaattisemmaksi. Alla olevat luvut on laskettu 3,5% tuotolla ja 25,5 % osinkoverolla.

Sijoitusyhtiö-salkkuvertailu-osingot

Valitettavasti aivan nollaveroa ei edes tällä kikkailulla olisi mahdollista saavuttaa, koska sosiaaliturvamaksu jää aina maksettavaksi. Veroja ja maksuja olisi kuitenkin mahdollista pienentää merkittävästi verrattuna normaaliin – näin ainakin teoriassa.

Sijoitusyhtiön kulut

Voisi kuvitella, että yrityksen pitäminen olisi kallista puuhaa, mutta tämä ei pidä paikkaansa. Perustaminen maksaa 330 euroa, mutta juoksevia kuluja ei juurikaan ole. Pohdin jo aikaisemmin, että kannattaako sijoittaminen yrityksen kautta ja itseasiassa ainoa kulu, josta en ole päässyt eroon, ovat yrityksen pankkitilistä aiheutuvat kulut. Kirjanpito on oletettu hoidettavaksi itse, jolloin mitään muuta pakollista ei jää jäljelle.

Kannataa myös huomioida, että tällä teorialla ei ole juurikaan tekemistä oikean yrittäjyyden ja yrittäjän verosuunnittelun kanssa. Näistä lisää joskus tulevaisuudessa.

Veroja vastaan

Veroilla tehdään paljon hyvää, mutta varmasti verorahojen käytöstä löytyisi paljon tehostettavaa. Oikeastaan ainoa maksu mitä tässä kierretään on eläkevakuutusmaksu. Tuloveroahan maksetaan saman verran, kuin mitä kaikki muutkin saman palkan saavat maksaisivat. Ei ole väärin olla pienituloinen.

Eläkevakuutusmaksun on tarkoitus rahoittaa jokaisen eläke. Teoria siis ainoastaan mahdollistaisi sen, että voisi itse päättää miten sijoittaa omat eläkerahansa. Omien eläkerahojen sijoittaminen mahdollistaisi esimerkiksi sen, että osakkeet voisi laittaa selkeästi suurempaan painoon, kuin mikä niiden allokaatio on nykyisessä eläkejärjestelmässämme. Eläkejärjestelmäsä on luvassa lisää juttua jatkossa.

Yhteenveto teoriasta

  • Perustetaan sijoitusyhtiö
  • Tehdään perustajasta yrittäjän ja palkansaajan välimuoto
  • Saavutetaan yrityksellä tuottoa 12 255 euroa, joka maksetaan kokonaan palkkana, jolloin yrityksen tulos ja tulovero ovat tasan 0
  • Palkasta maksetaan 431 euroa ennakonpidätystä ja sotua, jolloin veroprosentiksi/maksuprosentiksi jää 3,5%
  • Eläke on näin mahdollista saavuttaa vieläkin aikaisemmin

Toistaiseksi kyse on vasta teoriasta, mutta mitä mieltä olet? Onko kyseessä kasa kakkaa vai voisiko tämä olla mahdollista toteuttaa?

Kuulisin mielelläni mielipiteesi artikkelista esimerkiksi kommenttien kautta. Mikäli koit artikkelin hyödylliseksi, ilahtuisin jos autat jakamalla sen eteenpäin ja tykkäät sivustani P.Ohatta myös Facebookissa. Twitteristä löydät minut kätevästi nimimerkillä @RahaPohatta. Voit myös tilata tulevat artikkelit sähköpostiisi liittymällä sisäpiiriin.

Viisi vinkkiä talouden hallintaan – P.Ohatta @ YLE

pohatta-yle

pohatta-yleJos olet tänään ensimmäistä kertaa vierailemassa blogissani, olet luultavasti löytänyt tänne YLE:n jutun kautta. Se mitä jutussa luit voi tuntua uskomattomalta, mutta on ihan yhtä todellista kuin kaikki muukin. Lyhyen tutustumisen perusteella olet todennäköisesti joko erittäin utelias tai sitten pidät minua ihan täytenä idioottina. Utopistista tai ei, toivon, että pysähdyt ajattelemaan ja tutustut blogiin ennen kuin päätät mitä mieltä asiasta olet.

Kannattaa kuitenkin olla varovainen, koska et ehkä enää tutustumisen jälkeen katso maailmaa samanlaisten linssien läpi.

YLE:n artikkelissa annoin viisi vinkkiä. Ennen kuin neuvoista on mitään hyötyä, olisi sinun hyvä tietää minkä takia haluaa säästää. Säästäminen on jokaisen oma valinta, mutta se on valinta joka on täynnä mahdollisuuksia.

1. Aloita tulojen ja menojen seuranta

Kun tiedät paljonko rahaa tulee sisään ja mihin sen käytät, olet jo pitkällä talouden hallinnassa. Jos tavoitteena on säästää tai sijoittaa, niin on suorastaan pakko tietää, että mitä rahalle tapahtuu. Monimutkaiseksi asiaa on turha tehdä ja tyyli on täysin vapaa. Itse olen tykästynyt S-pankin verkkopankissa olevaan kulujenseurantaan josta olen tallentanut luvut Exceliin. Merkittävin asia tuloissa ja menoissa on niiden erotus. Mitä enemmän rahaa jää kuukausittain ”yli”, sitä enemmän on vapautta ja säästämisen mahdollisuuksia.

2. Laita palkasta ensin rahat säästöön ja sijoituksiin

Ihmiset toimivat usein niin, että se mikä tulee, se myös menee. Ja tämä ei koske vain sinua, vaan yleisesti sitä miten meidät ihmiset on rakennettu. Ilmiötä kutsutaan myös nimellä Parkinsonin laki. Eikä kyse ole vain rahasta, vaan esimerkiksi myös ajasta. Jos sinulla on minuutti aikaa tehdä jotain, usein saat sen suoritettua minuutissa. Jos tehtävän määräaika on kuukauden kuluttua, se tulee valmiiksi kuukauden kuluttua.

Tätä periaatetta voi käyttää hyödyksi säästämisessä. Kun palkasta laittaa ensin säästöön, muuttuu kulutuksemme niin, että tulemme toimeen sillä rahalla mikä jäi käyttöön.

Ensimmäinen säästökohde voisi olla esimerkiksi pieni puskurirahasto, joka auttaa tasoittamaan elämän yllättäviä menoja ilman, että olet heti konkurssin partaalla.

3. Säästä ensimmäisenä kuukautena vaikkapa prosentti tuloistasi

Säästämisen avulla on tarkoitus saada elämältä enemmän, eikä niin että sen kokee pelkkänä luopumisena. Jos ensimmäisenä kuukautena laitat säästöön 1 % nettotuloistasi, siis vaivaisen yhden prosentin, niin tuskin edes huomaat eroa aikaisempaan. Aloita varovasti, mutta pääasia on, että aloitat.

Jos jo nyt säästät vaikka 10 % tuloistasi, niin jatka siitä ja tee yhden prosenttiyksikön korotus.

4. Seuraavassa kuussa säästä yksi prosenttiyksikkö enemmän. Jatka, kunnes sinulle sopiva säästöprosentti löytyy

Jos seuraavassa kuussa säästät taas yhden prosenttiyksikön enemmän nettotuloistasi olet oikealla tiellä. Tässä kohtaa voidaan puhua jonkinlaisesta tutkimusmatkasta. Sen tarkoituksena ei ole säästää mahdollisimman paljon, vaan ennemminkin löytää itsellesi sopiva säästöprosentti. Luonnollisesti säästöprosenttiin vaikuttaa se, mitä säästämisellä tavoittelet. Vähitellen prosenttiyksiköiden korotuksella löytyy se sopiva taso – taso, jossa et koe tinkiväsi elämästä, mutta joka kuitenkin vie sinua kohti tavoitteitasi.

Pientä epämukavuutta on hyvä sietää, katsoa tottuuko siihen ja vasta sen jälkeen tehdä muutoksia säästöprosenttiin. Kipukynnys on tässä asiassa muuttuva käsite ja vaihtelee paitsi sopeutumisen, myös elämäntilanteen mukaan.

Eikä realismikaan ole pahitteeksi. Jos tavoitteesi on kunnianhimoinen, niin tuskin muutaman prosentin säästämisellä siihen pääset.

Ehkäpä voit säästä vaikka puolet tuloistasi, mutta et vain vielä ole tullut kokeilleeksi?

5. Pidä säästöprosentistasi kiinni. Sijoita säännöllisesti joka kuukausi – markkinatilanteesta riippumatta

Se mikä menee säästöön, se myös jää säästöön. Tai näin ainakin pääasiassa. Tärkeintä on tehdä säästämisestä ja sijoittamisesta säännöllistä huolimatta siitä mitä päivän lehdissä lukee. Helpoimmalla pääsee, kun sijoittaa joka kuukausi saman summan ja tekee sijoittamisesta automaattista.

Kun tarkoituksena on säästää pidemmällä tähtäimellä, niin ainakin toistaiseksi rahat on kannattanut sijoittaa pankissa makuuttamisen sijasta. Mitä pidempi on tähtäin, sitä todennäköisemmin sijoitukset ovat tuottavia. Arvo tulee kuitenkin vaihtelemaan rajusti matkan varrella ja aiheeseen kannattaa perehtyä sen verran, että pystyy elämään sijoitusten arvon muutosten kanssa.

Uutena lukijana kannattaa blogiin tutustumista jatkaa tästä ja jos sen jälkeen jäät nälkäiseksi, niin kannattaa siirtyä arkistoon. Ja jos et halua uskoa vain minua, niin kannattaa tutustua myös kaikkiin muihin aiheen blogeihin, jotka löytyvät sivun oikeassa reunassa olevasta linkkiluettelosta.

Kuulisin mielelläni mielipiteesi artikkelista esimerkiksi kommenttien kautta. Mikäli koit artikkelin hyödylliseksi, ilahtuisin jos autat jakamalla sen eteenpäin ja tykkäät sivustani P.Ohatta myös Facebookissa. Twitteristä löydät minut kätevästi nimimerkillä @RahaPohatta. Voit myös tilata tulevat artikkelit sähköpostiisi liittymällä sisäpiiriin.

Näin häviät rahaa nettisivuilla

nettisivuihin-sijoittaminen-eiNettisivuihin sijoittaminen on helppoa ja tuottoisaa – paitsi jos sijoitat kuten minä. Ajatus on sama kuin muussakin sijoittamisessa. Ostetaan ”virtuaalikiinteistö” eli nettisivu, joka tuottaa taaloja omistajan taskuun kassavirtana ja mahdollisena arvonnousuna. Oma kokemukseni ei ollut aivan näin ruusuinen ja toivottavasti se auttaa sinua välttämään kalliita virheitä.

Aikaisemmin ajattelin, että internetissä rahan tekeminen on täyttä kusetusta. Yleensä ajatus on mallia ”Tehdään nettisivu siitä miten tehdään rahaa netissä tekemällä sivu siitä miten tehdään rahaa netissä.”  

Tämä ei kuitenkaan ole koko totuus.

Itse kiinnostuin nettisivuihin sijoittamisesta suosikki blogini Mad Fientist kautta. Blogista löytyy kaksi erittäin mielenkiintoista podcastia, joista ensimmäisessä on haastateltavana on Billy Murphy (ForeverJobless.com) ja toisessa Justin Cooke (EmpireFlippers.com). Kävi ilmi, että kyse on ihan oikeasta sijoittamisesta, joten päätin antaa nettisivuihin sijoittamiselle mahdollisuuden.

En sentään samalta istumalta singahtanut ostoksille, vaan käytin kaiken mahdollisen ylimääräisen ajan aiheeseen tutustumiseen. Suorastaan ahmin tietoa ja innostus aiheeseen lisääntyi. Ehkä parin kuukauden ajan pystyin hillitsemään itseni, mutta sen jälkeen innostus kävi vastustamattomaksi.

SIMSALABIM!

Ja pian P.Ohatan portfoliossa oli uusi tulokas, ihan aito ja oikea nettisivu. Sivusto oli hinnoiteltu 20 x kuukausittaiseen liikevaihtoon nähden, jolloin hintalappu oli 500 $.

Tyypillisesti nettisivut on hinnoiteltu 10-20 x kuukausittaiseen liikevaihtoon nähden ja hinnat vaikuttaisivat olevan nousussa samalla, kun useammat kiinnostuvat aiheesta. Osakesijoittamisessa 5% osinkotuotolla alkuperäisen sijoituksen saisi takaisin 20 vuodessa! Puhutaan siis aivan erilaisesta tuotto-odotuksesta. Luonnollisesti myös riskit ovat aivan toista luokkaa kuin osakesijoittamisessa.

Miten nettisivulla voi tehdä rahaa?

Jos täysiä huijauksia ei lasketa, niin sivustoja on oikeastaan kolmea eri tyyppiä:

  • Mainokset sivustoilla (Google Adsense yms)
  • Tuotteiden tai palveluiden myynti (Dropshipping yms)
  • Kumppaneiden palveluiden/sivustojen promoaminen (Affiliate)

Itse päädyin sivustoon, jonka liikevaihto perustui puhtaasti Adsenseen. Riskinä on tietenkin Googlen mielivalta, mutta toisaalta se on nettisivusijoittamisen yksinkertaisin muoto ja helpoin aloittelijalle. Tarvitaan vain sivusto, jossa on kävijävirtaa ja aina parempi jos kävijät löytävät sivuston hakukoneiden kautta. Sivustolle tarvitaan oikeaa sisältöä, jonka lomassa voi näyttää mainoksia ja kun kävijät klikkaavat mainoksia virtaa rahaa sivuston omistajan taskuun.

Kuvittelin hankkimani tiedon perusteella voivani ostaa nettisivun ja pienellä virityksellä moninkertaistaa kävijämäärän, vaan toisin kävi. Pari tuntia pientä tuunausta sivustolle… ja muutamassa päivässä kävijämäärä tipahti käytännössä nollaan. Kiitos ja kumarrus – se oli nopeimmin hukkaamani viisisatanen koskaan.

Mikä meni vikaan?

Eittämättä isoin virheeni oli sivuston sivujen linkkien/osoitteiden muokkaus. Jos joku sivu saavuttaa tietyn aseman netissä, ei linkkiä voi muokata. Sama kuin kääntäisi postit uuteen osoitteeseen, mutta jäisi asumaan vanhaan – vanha laatikko jää tyhjäksi ja uuden laatikon löytäminen vie pitkän aikaa, jos löytyy ollenkaan (Ei tarkoitettu kritiikiksi postilaitokselle).

Uuden sisällön lisääminen sivustolle on selvästi turvallisempaa kuin kajoaminen olemassa olevaan sisältöön. Jälkeen päin on helppo ajatella, että noviisina olisi kannattanut rauhassa lisätä sisältöä ja vähitellen testailla mikä toimii.

Mitä jäi käteen?

Oma ymmärrykseni nettimaailmasta ja nettisivustoista sekä hakukoneoptimoinnista lisääntyi merkittävästi. Paha sanoa onko uusi osaaminen oppirahojen arvoista, mutta tuskinpa tämä tutkimus jää tähän. Kun haavat on nuoltu, on aika uudelle tutkimukselle aiheen parissa.

Käteenkin sentään jäi jotain. Uusi osaaminen alueelta antoi tarvittavaa lisärohkeutta ja uskalsin avata suuni oikeassa paikassa. Päädyin lopulta tekemään pienelle yritykselle nettisivut. Lopputuloksena tyytyväinen asiakas ja itselleni uusi tulonlähde.

Yhteenveto

Aikaisemmin elämässäni olen innostunut monista asioista, mutta en koskaan toteuttanut mitään. Pöytälaatikkoajatuksia kertyi kertymistään ja liiketoimintasuunnitelmiakin useampi kappale. On hyvä pohtia asioita ja välttää hätäpäissä tehdyt virheet, mutta jos ei ikinä uskalla yrittää, ei myöskään onnistu. Yrittämällä saa joko oppia tai onnistumisia – itse olen keskittynyt toistaiseksi lähinnä oppimiseen.

Tästä seikkailusta ei koskaan tule mitään jälkeä kuukausikatsauksille, koska koko tutkimus on tehty firman piikkiin. Se, että ansaitsen sivutyöllä lisätuloja, joita en tarvitse elinkustannusten rahoittamiseen mahdollistaa oheisen kaltaiset kokeilut. Kyse on tavallaan ”leikkirahasta”. Se ei silti poista sitä tosiasiaa, että kyllähän se ottaa päähän kun hukkaa vaivalla ansaittuja rahoja.

Jos kaikesta huolimatta koet samanlaista tarvetta rahan hävittämiseksi, niin edellä mainittujen lähteiden lisäksi opintomateriaalia on tarjolla Niche Pursuits ja Smart Passive Income sivustoilla. Suosituin paikka itse kaupankäyntiin on Flippa.com.

Rahastot ja osinkojen verovapaus

vero-verovapaus-lähdeveroTaloudellista riippumattomuutta tavoitellessa tulee aina välillä hetkiä, jolloin on syytä punnita omaa strategiaansa ja sen toimivuutta. Optimoimalla löytyy oikotie onneen. Oman säästämis- ja sijoittamisinnon palautuessa on hyvä jatkaa siitä mihin aikaisemmin jäin. Olen pitkään ollut rahastosijoittamisen fani, mutta aikaisempi kirjoitukseni osinkosijoittaminen vai indeksirahastot sai aikaan mielenkiintoista keskustelua ja vähitellen oma kiinnostukseni on siirtynyt enemmän osinkosijoittamisen puoleen.

Yksi tärkeä tähän vaikuttanut tekijä on indeksirahastot ja osinkojen verovapaus. Puhuttaessa rahastojen verovapaudesta on kuitenkin syytä erottaa asioita toisistaan.

  1. Maksatko sinä veroja osingoista.
  2. Maksaako rahasto veroa saamistaan osingoista.

Kun sijoitat rahastojen kasvuosuuksiin, et itse maksa veroja osingoista jotka kerryttävät rahastoissa olevaa pottiasi. Tässä tapauksessa arvonnousu tuloutuu vasta osuuksia myytäessä. Tämä on kuitenkin vasta puolet koko totuudesta. Vaikka et itse maksa veroa osingoista, on mahdollista, että rahasto maksaa veroa sen saamista osingoista. Sillä ei ole mitään käytännön merkitystä kumpi teistä verot maksaa, yhtälailla se on pois potistasi.

Suomalainen rahasto, joka sijoittaa kotimaisiin osakkeisiin ei maksa saamistaan osingoistaan veroja. Nordnetin Superrahastojen kautta mukaan mahtuu myös Ruotsi ja tavallaan myös muut Pohjoismaat.

Kun lähdetään hieman kauemmaksi kalaan tilanne on jo toinen. Esimerkiksi Yhdysvallat, Kanada, Saksa ja Ranska perivät lähdeveroa osingoista, jolloin osinkoverovapaasta rahastosta puhuminen ei enää ole paikallaan – ei ainakaan, jos kyseessä on Suomalainen rahasto. Lähdevero on saman suuruinen myös yksityiselle sijoittajalle. Lähdeverosta huolimatta rahastojen puolelle jää pieni veroetu, koska yksityisenä sijoittajana maksat ulkomaisista osingoista vähintään saman verran pääomatuloveroa, kuin kotimaisistakin osingoista. Yksityisenä sijoittajan maksat ensin lähdeveron ja sitten loput kotimaahan normaalin osinkoverotuksen mukaisesti, koska ulkomainen osinko vaatii veronsa. Rahasto maksaa vain lähdeveron ja muilta osin sen toiminta on verovapaata.

Lisää luettavaa ulkomaisten osinkojen lähdeveroista Seligsonin blogista:

Periaatteessa kotimaisia sekä pohjoismaisia osakkeita kannattaisi omistaa rahastojen kautta, mutta muuten harrastaa enemmän suoria sijoituksia. Taas on peiliin katsomisen paikka, koska itse omistan kotimaiset osakkeet suorina sijoituksina ja ulkomaiset rahastojen kautta – verotus on siis optimoitu, mutta valitettavasti väärään suuntaan.

Rahastojen veroetu ulkomaisissa osingoissa putoaa murto-osaan verrattuna kotimaisiin osinkoihin. Ehkäpä veroedun takia rahastojen omistaminen ei ole järkevää, kuten Seligsonin blogissakin todetaan. Tämä ei tietenkään poista sitä, että rahastojen helppous ja laaja hajautus ovat omaa luokkaansa.

Matka eläkeläiseksi on pitkä ja verotus ehtii vielä muuttua (=nousta) moneen kertaan. Täytyy kuitenkin osata elää myös hetkessä ja nykyhetki suorastaan pakottaa minut kääntymään tasaisemman kassavirran puoleen. Kasvavien osinkojen sijoitukset tulevat siis lisääntymään olettaen, että jossain vaiheessa pystyn taas sijoituksia tekemään.

Jos vielä itse arvot osinkojen ja indeksirahastojen välillä, niin tässä excel joka pääni käänsi. Kritiikki, kommentit ja kehitysehdotukset ovat nyt ja aina tervetulleita.

Ja loppuun kiitos AA:lle, Holdarille, Anoomille ja Osinko-Ossille + muille, jotka jaksoitte panostaa osinkosijoittaminen vai indeksirahastot kommenteissa! Kannattaa muidenkin käydä lukaisemassa kommentit ja linkkien artikkelit, jos jostain syystä on jäänyt väliin!

Osinkosijoittaminen vai passiiviset indeksirahastot?

taloudellinen-kaksintaisteluJos uskot aktiiviseen sijoittamiseen ja markkinoiden ajoittamiseen, olet aivan eri veneessä kuin minä. Itse olen passiivisten indeksirahastojen ystävä ja yleensä käytän sijoittamiseen mahdollisimman vähän aikaa. Ajankäyttö olisi yksinkertaisesti aivan turhaa valtaosalle sijoittajista, koska markkinoiden ajoittaminen on mahdotonta. Jos sukunimesi ei ole Buffet, käytä aika johonkin muuhun. Itse käytän tuon ajan mieluummin rahan ansaitsemiseen ja säästöprosentin kasvattamiseen, jotta voin taas hankkia lisää sijoituksia.

Passiivisten indeksirahastojen lisäksi myös kasvaviin osinkoihin sijoittaminen on noussut suosituksi strategiaksi aikaista eläkettä tavoittelevien keskuudessa. Itse olen tähän asti vain sivuuttanut kasvavien osinkojen strategian eläkesuunnitelmistani. Kuitenkin koska niin moni on kyseiseen strategiaan päätynyt, täytyy siinä olla jotain perää. On aika laittaa kasvavien osinkojen strategian selkä seinää vasten ja katsoa kaksintaistelussa mistä se todella on tehty: Kumpi voittaa osinkosijoittaminen vai passiiviset indeksirahastot?

Mitä ovat passiiviset indeksirahastot?

Passiivisella indeksirahastolla tarkoitetaan rahastoa, joka sijoittaa rahaston varallisuuden jonkin indeksin mukaisesti. Passiivisen rahastosta tekee se, että sijoituspäätökset tehdään täysin passiivisesti sijoittamalla indeksin mukaisiin arvopapereihin indeksiä vastaavilla painoarvoilla. Näin rahasto ei ota lainkaan kantaa markkinoiden tai yksittäisten osakkeiden tulevaisuuden näkymiin. Kaupankäynti rahastossa sen sijaan voi olla suhteellisen aktiivista ja indeksejäkin on moneen lähtöön. Esimerkiksi Rahalla vapaaksi on kirjoittanut mielenkiintoista pohdintaa artikkelissaan Indeksisijoittaminen vai passiivinen indeksisijoittaminen.

Mitä tarkoitetaan kasvaviin osinkoihin sijoittamisella?

Kasvavien osinkojen strategia perustuu pitkälti siihen, että valitaan osakesalkkuun vakaita ja yleensä vanhempia yhtiöitä, joilla on pitkä historia osinkojen maksua taustalla. Pelkkä osinkojen maksaminen ei tietenkään riitä, vaan tavoitteena on sijoittaa yhtiöihin, jotka kasvattavat ulos maksettavaa osinkoa vuosi vuodelta. Sen jälkeen nostettavat osingot uudelleen sijoitetaan ja näin kiihdytetään korkoa korolle ilmiötä. Tarkoitus ei siis suinkaan ole jahdata parhaita osingonmaksajia vuosittain, vaan keskittyä nimenomaan osinkoja kasvattaviin yrityksiin. Muutamia esimerkkejä kasvavien osinkojen yrityksistä ovat esimerkiksi Coca Cola, Johnson & Johnson ja Colgate-Palmolive.

Kustannukset ja sijoitussummat

Merkintäpalkkiot

Passiivisten indeksirahastojen yhtenä suurimpana vahvuutena pidetään kustannustehokkuutta. Merkintäkustannukset ovat hyvin pienet, jos sellaisia on ollenkaan, mikä mahdollistaa säännöllisen sijoittamisen pienilläkin summilla. Esimerkiksi Selgisonin passiivisten rahastojen merkintäpalkkiot vaihtelevat 0,1 % ja 0,0% välillä. Nordnetin Superrahastoissa ei ole kuluja lainkaan.

Kasvavien osinkojen strategiassa sijoitetaan suoraan yksittäisiin osakkeisiin, joten merkintäpalkkoiden suuruus riippuu pitkälti valitusta välittäjästä. Hintojen puolesta perinteiset pankit taitavat olla kaikkein kalleimpia. Esimerkiksi Danskebank veloittaa hinnaston mukaan kotimaan ostoista 0,25 % min 8 € ja USA 0,35% min 20 $. Nordnet on hinnaston mukaan hieman edullisempi jo alimmalla tasolla: kotimaa 0,2 % min 9 € ja USA 0,3 % 15 €. Välittäjän valintaan vaikuttaa suuresti myös sijoituskohde. Esimerkiksi Yhdysvaltoihin sijoittavan kannattaa edellä mainittujen sijasta tai lisäksi valita välittäjäksi Interactive Brokers tai Lynx, jolloin kustannukset putoavat merkittävästi.

Lisää välittäjistä

Merkintäpalkkioiden suhteen vaakakuppi kääntyy aavistuksen verran passiivisten indeksirahastojen puolelle. Esimerkiksi 20K vuodessa sijoittavalle kertyy 20 € säästöä palkkion ollessa 0,2 % sijasta 0,1%. Ei huikea summa, mutta kyllä tuolla voi jo yhtenä perjantaina häipyä töistä tunnin aikaisemmin. Suurempi etu rahastoissa on se, että niihin voi sijoittaa pienemmillä summilla. Seligsonilla minimisijoitus on muistaakseni 10 euroa, kun 0,3 % ja 15 € minimiveloituksella ensimmäinen järkevä sijoitussumma on 5000 euroa. Näin merkintäpalkkio vaikuttaa myös siihen kuinka tiheästi ostoja pystyy tekemään.

Hallinnointi ja säilytyspalkkiot

Valitsemallani allokaatiolla Seligsonin rahastojeni hallinnointikuluksi muodostuu 0,56 %. Mainittakoon, että Kehittyvien markkinoiden rahasto on aivan sikahintainen (n.1 % ) ja ei omilla kriteereilläni täytä toiveita alhaisten kulujen rahastosta. Kiitos Rahaneuvoksen olen harkinnut vaihtoehdoksi Nordnetin kautta IS3N-ETF:ää, mutta toistaiseksi muutoksia en ole tehnyt. Luku 0,56 % voi kuulostaa pieneltä, mutta esimerkiksi 300K salkulla 0,56 % tarkoittaisi 1680 euroa vuodessa. SIIS KAHDEN KUUKAUDEN ELINKUSTANNUKSIANI!

Hallinnointi ja säilytyspalkkiossa yksittäiset osakkeet ja kasvavien osinkojen strategia on aivan ylivoimainen. Käytännössä kulut loppuvat siihen kun ostot loppuvat. Nordnetilla ja Lynxillä säilytys on ilmaista, Interactive Brokerssillakin korkeintaan 10 $ per kuukausi (vähennettynä kaupankäyntipalkkioilla), kun indeksirahastoissa kulut rullaavat joka vuosi hamaan tappiin saakka.

Hajautus ja riski

Passiivisissa Indeksirahastoissa hajautus tulee todella helpolla ja todella laajalle. Kasvavien osinkojen strategialla hajautusta voi lisätä jokaisella kaupalla, mutta indeksirahastojen kaltaista hajautusta voi olla vaikea saavuttaa. Siitä voidaan olla montaa mieltä onko hallittu hajauttaminen yksittäisiin osakkeisiin parempi vaihtoehto kuin vaikkapa markkinaindeksien mukaan satoihin osakkeisiin. Usein vakavaraisilla kasvavien osinkojen maksajilla beta voi jäädä keskimääräistä alemmaksi. Silti omassa filosofiassani 50 ei pärjää 500:lle yhtiölle, vaikka eri markkinat suhteellisen voimakkaasti keskenään korreloivatkin.

Verot ja tulot

Verot

Ostamalla passiivisten indeksirahastojen kasvuosuuksia, voi verotusta siirtää aina osuuksien myyntiin asti. Kun veroja voi välttää vuosikymmeniä, ehtivät muutoin veroihin kuluvat rahat kerryttää korkoa korolle todella tehokkaasti. Rahastoista on toki olemassa myös tuotto-osuuksia, joissa veroja pääsee maksamaan vuosittain, mutta niihin tuskin ikinä sekaannun.

Osinkoja verotetaan vuosittain ja tällä hetkellä niistä joutuu maksamaan vähintään 25,5 % (30% * 85%) veroa. Lisäksi vähän väliä otsikoissa on liikkunut jonkinnäköistä keskustelua pääomatuloveron tulevista korotuksista, mutta nähtäväksi jää miten lopulta käy. Veroriski on kuitenkin olemassa.

Tulot

En pysty sanomaan tuottavatko kasvavien osinkojen osakkeet keskimäärin paremmin kuin markkinoiden mukaiset indeksirahastot, joten oletan osinko-osakkeiden tuoton olevan tasoissa rahastojen tuottojen kanssa. Luonnollisesti kasvavien osinkojen osakkeissa tuotot jakautuvat osinkoon ja arvonnousuun, kun indeksirahastojen kasvuosuuksissa kyse on vain arvonnoususta. (Lue aihetta sivuava mielenkiintoinen Forbesin artikkeli.)

Tuottojen kannalta merkittävimmät erot passiivisten indeksirahastojen ja kasvavien osinkojen osakkeiden välillä syntyvät verotuksesta ja osinkojen kasvusta. Tehdään yksinkertaistettu simulaatio, jolla kuvataan pääoman kertymistä varojen kasvattamisvaiheessa:

Osinkosijoitukset

  • Vuotuinen arvonnousu 4,5 %
  • Osingot lähtötilanteessa 3,5 %
  • Osinkojen kasvu 8 %
  • Osinkoverot 25,5%

Indeksirahastot

  • Vuotuinen arvonnousu 8 %
  • Verot 0 %
  • Hallinnointipalkkio 0,56 %

Molemmissa salkun lähtöarvo on 100, kaupankäyntikuluja ei ole lainkaan ja osingot lisätään pääomaan arvonnousun tahdissa, jolloin saadaan alla olevat salkun arvon kuvaajat. Vihreä viiva kuvastaa kasvavia osinkoja, sininen indeksirahastoja ja katkoviiva kuvaa sitä, kuinka paljon suurempi indeksisalkun pääoma on kasvavien osinkojen salkun pääomaan nähden:

osinkosijoittaminen-vai-indeksirahastot

Käytännössä indeksirahastojen ja kasvavien osinkojen tuotot kulkevat oheisilla oletuksilla hyvin pitkään käsikädessä. Osinkojen osuus tuotoista ratkaisee hyvin pitkälti miltä kuvaaja näyttää: 1,5 % osingolla lähtötilanteessa päädyttäisiin täydelliseen tasapeliin, kuten myös 3,5 % osingolla ja 10 % osingon kasvulla. Viiden prosentin lähtötason osingolla indeksirahastot puolestaan kurovan vielä oheista kuvaajaa enemmän eroa.

Tämä köyhän miehen simulaatio on myös erittäin herkkä tuoton vaihtelulle. Jos kuvitellaan, että osinko-osakkeiden vuotuinen tuotto jääkin yhteensä vain 7 prosenttiin (osinko 3,5 %), niin kuvaaja muuttuu heti eri näköiseksi.

osinkosijoittaminen-vai-indeksirahastot-2
Yhtä lailla jos osinko-osakkeista olisikin saatavilla hienoista esimerkiksi 1 % ylituottoa indeksirahastojen 8 % nähden, pompahtaisi vihreä kuvaaja hieman indeksirahastojen yläpuolelle.

Tulopuolella osinkojen verorasitus on todella merkittävä ja käyttämilläni oletuksilla tulokamppailu kääntyy passiivisen indeksirahaston voitoksi. Mutta kuten todettua, oletukset ovat kovin herkkiä pienille muutoksille ja ei vaadita kovin paljoa, että kasvavien osinkojen strategia päätyy indeksirahaston lukemiin tai sen yläpuolelle.

Hauskuus, osaaminen ja ajankäyttö

Passiiviset indeksirahastot eivät käytännössä vaadi mitään muuta osaamista kuin tilisiirtojen tekoa. Jos osaa maksaa laskun, osaa myös sijoittaa indeksirahastoihin. Tästä johtuen myös ajankäyttövaatimus on hyvin minimaalinen ja onneksi näin, koska indeksirahastoihin sijoittaminen on myös kovin tylsää puuhaa.

Kasvaviin osinkoihin sijoittaminen vaatii selvästi enemmän sijoitustietämystä, koska sijoittajan täytyy ymmärtää minkälaisia yhtiöitä ostaa ja osata tulkita tunnuslukuja. Osinkosijoittaminen ei onnistu ilman ajankäyttöä, koska uusien sijoituskohteiden etsiminen ja vanhojen seuraaminen ovat aikaa vievää touhua. Toisaalta kaikki aika kasvavien osinkojen yhtiöiden parissa on selvästi mielenkiintoisempaa verrattuna kuolettavan tylsään passiiviseen indeksisijoittamiseen. Tullessaan tilille osingot saavat aikaan riemunkiljahduksia, mutta veroilmoituksen täytön aikoihin ne saattavat aiheuttaa välittäjästä riippuen lähinnä harmaita hiuksia.

Eläkkeen kannalta

Eläkkeen kannalta osinkosijoitukset ja indeksirahastot ovat hyvin erilaisia. Osinko-Ossi otti asiakseen sivistää minua artikkelin Kuinka paljon rahaa vaaditaan, jotta voi jäädä eläkkeelle kommenteissa tästä. Ja toden totta olen keskittynyt aikaisemmin liian paljon eläkekassan määrään. Koolla ei kuitenkaan tässä(kään) tapauksessa ole merkitystä, vaan merkitsevää on kassavirta eli kuukausittaiset tulot.

Indeksirahastoissa kuukausittaisia tuloja ei ole, vaan käyttörahaa saa ainoastaan myymällä osuuksia. Lypsylehmän teurastamisesta ei sentään ole kyse, mutta pieni pala pötsistä irtoaa joka kuukausi. Merkitsevää on se, että ehtiikö indeksirahastokassa toipua ennen seuraava leikkausta. Esimerkiksi 4 % säännön mukaan todennäköisesti kyllä. Ongelmia voi kuitenkin koitua, jos indeksirahastoista koostuvasta eläkekassasta joutuu tekemään myyntejä silloin, kun kurssit ovat alhaalla. Jos kassa ei ole aivan pohjaton vaaditaan todennäköisesti lisäjoustoa tai muuta puskuria tasoittamaan kurssilaskuja.

Osinkosijoituksissa kassavirta on suhteellisen tasaista. Kotimaiset yhtiöt maksavat osinkoja kerran vuodessa, mutta maailmalla huomattavasti useammin, jopa kuukausittain. Näin pääomaan ei tarvitse koskaan koskea, joten sen arvolla ei myöskään ole merkitystä. Hyvissä kasvavien osinkojen yhtiöissä laskevat kurssit eivät juurikaan vaikuta osinkoon. Kun kassavirta on osinkojen kautta lähes taattua, voi osinkosijoittaja vihellellä huoletta laskukausien yli.

Kassavirtaa verrattaessa on kuitenkin muistettava, että pääoman ja osinkojen verokohtelu ei ole tasapuolista. Ainakin omalla kohdalla indeksirahastot tulevat olemaan yli 10 vuotta omistettuja, jolloin maksimi veroprosentiksi muodostuu hankintameno-olettamalla 18 % (60%x30%=18%). Pörssiosingoissa vero on tällä hetkellä aina  25,5% (85%x30%=25,5%). Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että saadakseen 1000 euroa kuussa käteen, osinkokassan on tuotettava tuloja 1342 euroa, kun indeksikassaa täytyy myydä vain 1220 euron edestä. Kasvavien osinkojen strategialla tuloja tarvitaan siis 10,1 % enemmän.

Tunnetuista eläkeläisistä Mr Money Mustache ja JL Collins ovat vahvoja indeksirahastojen kannattajia, kun taas Dividend Mantra on keskittynyt pelkästään kasvaviin osinkoihin.

Lopuksi

Indeksirahastojen hyveitä ovat helppous ja verojen siirtäminen. Heikkouksia ikuiset hallinnointipalkkiot ja epävarma kassavirta.

Osinkosijoittamisen hyveitä ovat varma kassavirta ja mielenkiintoisuus. Heikkouksia puolestaan verojen maksaminen, osakkeiden valinnan vaikeus ja pienemmän hajautuksen kautta syntyvä riski.

Ainakin toistaiseksi pitäydyn itse pääosin passiivisissa indeksirahastoissa, vaikka hieman kasvavien osinkojen yhtiöitä tulikin viime kuussa hankittua. Uskon, että pitkässä juoksussa indeksirahastot tulevat menestymään kasvavia osinkoja paremmin. En kuitenkaan ole yhtään niin varma kannastani kuin ennen tämän artikkelin kirjoittamista ja selvästikin kasvavien osinkojen strategialla on paikkansa eläkekassavirran tavoittelussa.

Molemmissa strategioissa on puolensa ja onneksi mikään ei estä tekemästä ostoksia vaikka kummallakin. Selvästi strategian valintaa tärkeämpää on se kuinka paljon pystyy säästämään ja sijoittamaan kuukausittain. Itselleni kasvavien osinkojen yhtiöt edustavat toistaiseksi pelisalkkua eli vauhtia ja vaarallisia tilanteita, kun pääosa eläkevastuusta on passiivisilla indeksirahastoilla.

Kaikki kritiikki, kommentointi ja keskustelu on erittäin tervetullutta. Ehkäpä lopullinen voittaja ei vielä ole selvillä. Kummassa leirissä sinä olet?

EDIT: Käyttämääni taulukkoa on viilattu artikkelin kirjoittamisen jälkeen useampaankin otteeseen ja lopputulos oli hyvin mielenkiintoinen. Taulukon saat ladattua itsellesi liittymällä sisäpiiriini.