Saituri: Paljonko oikeasti maksat veroja vuonna 2016?

Saituri-In-Memoriam-Pohatta-2Olipa kerran, kauan, kauan sitten, blogi nimeltä Saituri. Blogin tarkoituksena oli auttaa hyvän elämän löytämisessä ilman, että rahahuolet tulisivat asioita pilaamaan. Saituri oli yksi suurimmista inspiraationi lähteistä oman blogini alkutaipaleella. Suureksi harmiksi Saituri-blogi on siirtynyt jo vehreämmille niityille. En kuitenkaan halua, että blogi unohtuu tyystin. Onneksi sain luvan uudelleen julkaista Saiturin artikkeleita.  Artikkelit julkaistaan täysin alkuperäisessä muodossa ja löydät ne tunnisteella Saituri In Memoriam. Päivämäärät artikkeleissa voivat vaikuttaa vahoilta, mutta ajatus niissä on aina ajankohtainen. Nautinnollisia lukuhetkiä!

Paljonko oikeasti maksat veroja vuonna 2016?

Artikkeli julkaistu alun perin 15.3.2016

Bruttosuurituloisia jaksetaan kadehtia. Vaikka miten paljon maksaisi veroja, se ei kateelliselle ole koskaan tarpeeksi. Pitäisi saada loputkin. Sitten olisi hyvä.

Oikeasti joka vuosi julkaistavat verotiedot ovat puhdasta sirkusta, jolla ei ole mitään tekemistä minkään oleellisen kanssa. Ne harhauttavat siitä todellisesta kysymyksestä. Tuolloin unohtuu kokonaan kysymys, että onko verotus Suomessa oikeasti jo juuri sinulle niin naurettavan kireää, että siksi pitää kadehtia jotakuta muuta?

Voin sanoa, että on. Mutta miten korkeaa se käytännössä tällä hetkellä on? Otetaan varaslähtö asiaan, ja katsotaan tulevan vuoden lukemia esimerkin kautta.

Seitsemän vuotta sitten kysyin saman kysymyksen, ”Paljonko oikeasti maksat veroa?”. Silloin V-käyrä nousi korkealle sen myötä mitä pidemmälle laskelmissa mentiin.

Aiheeseen on aika palata, sillä yhteiskuntamme ei uljaiden päättäjiemme johdolla ole ainakaan parempaan suuntaan mennyt.

Yhteiskunnallinen kehitys ei tietenkään suoraan kerro siitä miten palkansaajan pakkomaksut ovat eläneet. Kysymys on kiinnostava.

Mutta samalla kysymys on helvetillisen vaikea, ja artikkeliin kului järjettömästi aikaa, koska Suomen verotus on jo näinkin yksinkertaisessa artikkelissa pimeä suo, joka jaksaa antaa uusia käänteitä mitä pidemmälle siinä menee. Verrattain yleiselle ja ”helposti” havainnollistettavalle tasolle oli jäätävä jo siksikin, että en missään nimessä tiedä kaikkia kiemuroita mitä asiaan liittyy. Mikäli huomaat selviä virheitä, niin kerro ihmeessä suoraan.

Verotuksen muodot

Suomessa on edelleen käytössä kaksi erilaista verotuksen muotoa:

– Progressiivinen vero kasvaa prosentuaalisesti tulojen mukana. Sitä käytetään Suomessa ansiotuloverotuksessa. Nykyään myös pääomatulovero on osittain progressiivinen .

Käytännössä progressiivinen vero tarkoittaa sitä, että mitä suuremmat bruttotulot hankit, sitä enemmän sinulta myös ryöstetään.

– Tasavero on Suomessa myös käytössä. Tasavero tarkoittaa, että veron osuus on sama riippumatta verotettavasta summasta. Arvonlisävero ja valmistevero ovat esimerkkejä tasaverosta Suomessa. Myös pääomatulovero kuului tähän luokkaan aiemmin; nykyään sillä on suurien pääomatulojen osalta progressio.

Palkansaajaesimerkki

Käytämme tänään esimerkkinä Tamperelaista 30 vuotiasta Veera Vero-Orjaa, joka tienaa 2 200 € kuukaudessa bruttona (ennen veroja).

Summa kuvaa edelleen aika hyvin sen, mitä Suomen kansan syvät rivit palkkaa tänään saavat. Se on kuitenkin alle mediaanin. Pidämme palkkasumman silti samana, että voimme hieman vertailla tuloksia vuoden 2009 tilanteeseen.

Ja vaikka Suomi on sekularisoitunut vauhdilla seitsemässä vuodessa, löytyy tapakristittyjä silti edelleen valtaosa. Tästä johtuen oletamme, että Veera kuuluu myös Tampereen piruntorjuntalaitokseen, niin saamme yleisemmän kuvan kokonaisuudesta.

Kun laskelmia katselet, niin muista, että suuri osa luvuista on prosenttiperusteisia, ja tältä pohjalta näkyvät eurosummat kuvastavat vain annettua esimerkkiä.

Palkkakuitin todellisuus vuonna 2016

Että laskelmiin saa todellisen kuvan, on muistettava palkasta otettavat vähennykset, jotka pienentävät verotuksen pohjana toimivaa tuloa. Tuloveroa, kirkollisveroa, sairaanhoitomaksua, eikä YLE-veroa siis lasketa suoraan palkan bruttosummasta (26 400 €), vaan siitä vähennetään ensin tiettyjä eriä.

YLE-veron perusteena taas toimii tulo, josta on vähennetty ainoastaan tulonhankkimisvähennys.

Luvut on otettu suoraan Verottaja veroprosenttilaskurista 2016.


Palkasta otetut verot ja veronluonteiset kulut

Laskelmat ovat tällä kertaa vuositasolla, että kokonaisuus hahmottuu paremmin. Ne myös sisältävät veroiksi kutsuttujen pakkomaksujen lisäksi veronluonteiset, tahdosta riippumattomat suojelurahat mahdollisimman realistisella tarkkuudella. Tähän on käytetty verottajan Veroprosenttilaskuria 2016.

Laskelmissa on otettu huomioon verotuksessa tehtävät vähennykset.

Vähennykset

Vähentävät veron määrää, mutta eivät ole kuluja palkassa:

Vähennetään suoraan pois lopullisesta veron määrästä:

Vähentävät veron määrää, ja otetaan palkasta kuluina:

Sairaanhoitomaksu

Sairausvakuutus koostuu kahdesta eri osasta. Sairaanhoitomaksu on veronluonteinen vähennyskelvoton maksu, kun taas päivärahamaksu on vakuutusluonteinen, vähennyskelpoinen maksu; pakollinen silti. Päivärahamaksu siis pienentään osaltaan tuloveron määrä.

Jostakin syystä tämä myös puuttui otsikkona edellisestä artikkelista.

  • Vuosi 2016:  269 € (1,32% vähennykset huomioitu)

YLE-vero

  • Vuosi 2016: 143 € (Vero on muutoin 0,68%, mutta sillä on katto 143 eurossa per vuosi)
    • Yle-veroa eivät myöskään maksa alaikäiset, eikä palttiarallaa alle 8000 euroa tienaavat

Muutos kuluissa -36,2%

YLE-vero on erityisen ongelmallinen, sillä nykyään se perustuu henkilökohtaiseen verotukseen. Aiemmin TV-maksu oli talouskohtainen. Tältä pohjalta suotuisa kehitys kosketti ainoastaan yhden hengen talouksia, ja niissäkin vain sellaisia, jotka TV-maksua maksoivat. Itselläni tuo on puhdas lisäkulu, koska en TV-maksua maksanut.

Sairauskassamaksu

  • Vuosi 2016: 324 €

Työpaikassani tämä on pakollinen kulu, joten siksi se on myös tässä. Jos et kuulu tähän pakkojärjestelmään, jätä summa pois.


Veroprosentti tähän mennessä

Nyt kun olemme selvittäneet kaikenlaiset palkasta suoraan otettavat kulut, ovat väliaikatiedot seuraavanlaiset

  • Vuonna 2016: 26 400 € bruttopalkan todellinen veroprosentti on = 5993,96 € = 22,85%
  • Minulla ja Veeralla summan lasketaan mukaan sairauskassamaksu = 5993,96 + 324 € = 24%

Vuonna 2009 Pertin perusverotus tähän mennessä oli 23% sairauskassamaksu mukaan luettuna. Lisäys on kokonaisuutena 4,3%.

Jatketaan.


Muut verot ja veronluonteiset kulut?

Palkkakuitin veroprosenttipolkka on vain osa totuutta, vaikka pohdinta useimmilla sen ihmettelyyn jääkin.

On nimittäin syytä muistaa, että valtio lohkaisee ahnaasti ihan kaikesta muustakin. Melkein jokaisen tuotteen tai palvelun hinnasta on hyvin suuri osa veroa.

Monissa tuotteissa vero myös imetään moneen kertaan, sillä arvonlisävero ei ole ainoa vero, joka kokonaisuutta hallitsee. Se lätkäistään suoraan tuotteen loppuhintaan. Mutta on muistettava, että tuotteiden valmistajiakin verotetaan tämän lisäksi vielä monin eri keinoin.

Arvonlisävero on se tyypillisin vero kaikessa, mitä ostat. Valmistevero näyttelee kuitenkin yllättävän suurta osaa, sillä ALV:n tavoin se siirtyy suoraan tuotteen hintaan. Valmisteveroa maksetaan yleisimmin ”pahetuotteista”, kuten alkoholi ja tupakka.

ALV ja valmistevero ovat kulutusveroja, jotka nimensä mukaisesti rankaisevat tuotteen ostajaa. Näihin lukeutuu muun muassa autovero, tullimaksut, ajoneuvovero…

Valmisteveroa on tuskallisen vaikea laskea jälkikäteen. Hyvänä esimerkkinä toimii kuitenkin edelleen kuuden euron viinipullo, joka maksaisi eurooppalaisella verotuskäytännöllä noin kaksi-kolme euroa.

Olen näissä laskelmissani käyttänyt suoraan vuoden 2015 toteutuneita kustannuksiani. Alla näkyvät laskelmat kuvaavat siis omaa tilannettani, ja ovat kohtuullisen kovasti alakanttiin siihen nähden miten keskivertosuomalaisen ostokset ovat.

Tutkin siis omalta osaltani sitä kuinka suuri osa kulutuksestani onkaan oikeasti veroa, jonka voi jokseenkin helposti laskea.

Laskelmat kuvaavat vuosikulutusta. Lisäämme summat lopulta kuvitteellisen uhrimme Veera Vero-orjan verotaakkaan.

Arvonlisävero

Verojen lähteenä käytetty Wikipediaa.

  • Yleinen arvonlisävero. Yleisen arvonlisäveron alaisuuteen kuuluvat suurin osa myydyistä tuotteista, esimerkiksi vaatteet, elektroniikka, suurin osa palveluista yms.
    • Vuonna 2016: 24%

Tähän kategoriaan olen törsännyt vuodessa 3296 € edestä. Tästä ALV on noin 638 €

  • Elintarvikkeiden ja ravintolapalveluiden arvonlisävero.
    • Vuonna 2016: 14%

Näihin on uponnut vuodessa 3781 €, joka ALV:ssa tekee noin 464 €.

Mutta koska myös alkoholi kuuluu tähän, ja itsellä kului suomalaisiin viinaksiin 587 euroa vuonna 2015, kuluu siitä myös valmistevero. Laskeminen on hankalaa, koska tietenkään kulutus ei ole kohdistunut yhteen tuotteeseen, vaan koostuu baareista, terasseista, illanistujaisista, ja tuotteita on ollut viskistä kaljaan. Laskelmien helpottamiseksi leikimme kuitenkin, että koko summa on kulunut viiniin kotona illanistujaisissa, ja yksi pullo olisi keskimäärin kahdeksan euroa. Tällä pääsemme 0,75 cl pulloissa yhteensä 55 litraan. Tullin mukaan vero tällaisessa määrässä olisi 214 euroa(alkoholivero + juomapakkausvero).

  • Lääkkeet, kirjat, henkilökuljetus, majoituspalvelut, televisio- ja yleisradiotoiminnasta saadut korvaukset, kulttuuri- ja viihdetilaisuuksien pääsymaksut ja liikuntatilojen käyttömaksut. Sanoma- ja aikakauslehtien tilausmaksut.
    • Vuonna 2016: 10%

Näihin minulla on uponnut 2316 €, joten ALV:n osuus on noin 210 €.

  • 0%. Arvonlisäveroa ei makseta sairaanhoidosta, lääkärinhoidosta, hammashoidosta, sosiaalihuoltoon ja sosiaaliturvaan liittyvistä palveluista, koulu- ja yliopisto-opetuksesta tai ammattikoulutuksesta, rahoitus- ja vakuutuspalveluista, arpajaisista ja rahapeleistä, esiintyvien taiteilijoiden palkkioista, kiinteistöjen sekä rakennusmaan myynnistä eikä julkisista hautauspalveluista., ei myöskään sijoituskullasta tai eräistä postipalveluista.

ALV -maksujen + valmisteveron lopputulos

Yhteensä ALV -maksuihin ja valmisteveroihin kului siis vuonna 2015 1526 euroa.


Veroprosentti tähän mennessä

Nyt kun olemme selvittäneet kaikenlaiset palkasta suoraan otettavat kulut + ALV + valmistevero, ovat väliaikatiedot seuraavanlaiset

  • Vuonna 2016: 26 400 € bruttopalkan todellinen veroprosentti on = 6317,96 € + 1526 = 29,7%

Jatketaan.


”Vapaaehtoiset” veronluonteiset kulut

On myös muutamia teoriassa vapaaehtoisia kuluja, jotka kuitenkin lähes jokaisella on kuluissaan mukana. Puhumme tietenkin muun muassa auton käyttöön ja omistamiseen sisältyvistä veroista ja vaikkapa vakuutusmaksuveroista.

Tässä kategoriassa esille tuodut kulut aiheuttavat todennäköisesti keskusteluntynkää, joten jos olet eri mieltä tämän alueen liittämisestä veronluonteisiin kuluihin, niin kaikin mokomin voit ne jättää pois omista laskelmistasi. Kyse on näkemyserosta. Nämä kulut vaihtelevat myös villisti riippuen omista kulutustottumuksista.

Henkilö / kotivakuutukset

Vakuutuksista maksetaan niin sanottua vakuutusmaksuveroa, joka on suurudeltaan sama kuin yleinen ALV, 24%.

Omissa kuluissa vakuutuksiin meni vuonna 2015 210 euroa. Kyseessä on OPn Mittaturva suurilla omavastuuosuuksilla.

Veroa tästä oli noin 41€.

Auto

Edelleenkin itse vältän auton hankintaa viimeiseen asti sen ollessa yksi suurimpia yksittäisiä kotitalouden menoeriä. Monelle, erityisesti syrjemmässä asuville auton omistaminen ei kuitenkaan ole suora valintakysymys. Siitä aiheutuvat verot on siis syytä ottaa mukaan laskelmiin.

Huom: Tässä taas on muistettava, että autoilun kustannukset saattavat olla työmatkoissa vähennyskelpoisia. Tällöin oleellista on, että pääseekö sille työpaikalle kotoaan halvemmallakin menopelillä, kuten bussilla. Koska Tampereesta puhutaan, leikimme, että Veera työskentelee ja asuu Tampereen kaupungin sisällä, jolloin hän on oikeutettu mitä todennäköisimmin ainoastaan perusmatkakuluvähennykseen 750€ vuonna 2016.

Teen näin siksi, että olen laiska, enkä jaksa tässä vaiheessa enää laskea uusiksi aiempia palkkakuitin summia.

Oletamme tässä yhteydessä, että Veera ajelee VW Golf 1.6 vuodelta 2009.

Ajoneuvovero

Ajoneuvovero on tällaisella autolla

  • Vuonna 2016: 215 euroa.

Autovakuutus

Koska autovakuutusten laskemiseen pitää nykyään syöttää rekisterinumero joka paikassa, joudun tähän repimään summan vuoden 2009 laskelmista, mutta vuoden 2016 verokannalla

Tällä menetelmällä vakuutusmaksuveroa tällaisella autolla menisi

  • Vuonna 2016: 200 euroa

Polttoainevero

Autohan ei tietenkään seiso tyhjillään, vaan siihen on ostettava myös löpöä. Käytämme tässäkin oletuksena edellistä autoiluartikkelia, jossa ajoa tulee 15 000 kilometriä vuodessa. Auton kulutus on suurinpiirtein noin 8l/100km, koska kaupunkiajoa on paljon. Bensan hinta on esimerkiksi 1,3 €/litra, joka se Tampereella näin Tammikuussa 2016 on.

Polttoaineverolaskuri kertoo, että Veeran ajoihin olisi 1,3€ litrahinnalla (yllättäen 2009 & 2016 litrahinta oli sama jossakin vaiheessa):

  • Vuonna 2016: 1071 euroa

Veeran perusverotuksen lopputulema 2016

Veeran lukujen laskeminen on oikeastaan vähän hölmön hommaa, koska tämä yksinkertaistettu kuluesimerkki kokonaisuutena raapaisee vain pintaa. On syytä muistaa, että Veeran kulurakenne on keskivertosuomalaiseen verrattain köykäinen.

Tämä toimii siis vain ajatuksia herättävänä lähtökohtana, mutta ei kelpaa oikein todelliseen vakavahenkiseen pohtimiseen.

– Verotus ansiotulosta

  • Vuonna 2016: 24% (6318 €)

– Verotus ansiotulosta + ALV-kustannukset säästeliäällä elämäntavalla

  • Vuonna 2016: 29,7% (6318 + 1526= 7844 €)

– Verotus ansiotulosta + ALV-kustannukset säästeliäällä elämäntavalla + ”vapaaehtoiset” verot

  • Vuonna 2016: 35,4% (6318 + 1526 + 1527 = 9371 €)

Edellisessä aihetta käsitelleessä artikkelissa oli joitakin muuttujia toisin, ja esimerkiksi viimeinen osuus siinä oli 29% vuonna 2009. Jos sitä käyttäisi pohjana, olisi muutos 2016 verrattuna +22%. Luku ei ole kuitenkaan mitenkään vertailukelpoinen, koska myös kulutus oli tuolloin itselläni toinen, ja artikkeli oli läpileikkaus vain yhden kuukauden luvuista.

Kokonaiskulutusverotaakkaa on todellisuudessa lähes mahdoton laskea tätä pidemmälle ilman, että siihen käyttää viikkoa. Homma käy nopeasti turhan monimutkaiseksi.

Tarkoitan tässä siis sitä, että tuotteiden hinnoista löytyy veroa joka lähtöön; valmisteveroja monin eri tavoin, yksityisen kopioinnin hyvitysmaksuja, apteekkimaksuja, ja kaikenlaisia muita kuviteltavissa olevia ja erikseen nimettyjä maksuja.

Nämä on silti syytä tiedostaa. A-I-V-A-N jokaisesta asiasta maksat veroa jossakin muodossa; ellet suoraan, niin epäsuoraan.

Veroaste astetta todellisempana

Nyt on päästy jo pitkälle. Mutta edelleenkään meillä ei ole ihan kokonaista kuvaa suomalaisen esimerkkiverotuksesta.

Tähän mennessä on otettu huomioon kyllä palkassa suoraan näkyvät verot ja kulut, sekä otettu köykäisesti huomioon kulutustottumusten vaikutus veron määrään. Kuitenkin pinnan alla lymyää vielä yksi pommi, jota ihan varmasti juuri kukaan ei ota huomioon asioita pohtiessa.

Puhumme nimittäin työnantajan sivukuluista, eli summasta, joka työnantajalta menee vielä sen lisäksi mitä palkkakuitissasi näkyy suoraan. Luultavasti Suomi nousisi nopeasti kapinaan, jos kokonaisverotus olisi kuukaudesta toiseen selkeästi esillä jokaisen palkkanauhoissa.

Työnantajalle nimittäin koituu edelleen palkkaamisestasi noin 1,4-1,7 kertaiset kulut bruttopalkkasi päälle, ennen kuin palkkasi on kunnolla edes lähdössä maksuun. Tämä tosin hieman riippuu toimialasta ja yrityksen koosta. Veeran palkkaamisen hinta on työnantajalle esimerkiksi todellisuudessa keskimäärin noin 3300 euroa. Nämä siis ovat maksuja, mitä palkansaaja ei koskaan näe. Se ei tee niistä vähemmän todellisia.

Kuitenkin vain noin vähän alle puolet näistä lisäkuluista on sellaista kustannusta, joka kannattaa laskea osaksi työntekijän veroastetta; eli noin 23-24% työnantajamaksujen määrästä.

Mistä nuo työnantajakulut sitten koostuvat? Työntekijän kannalta ne jakautuvat kahteen leiriin.

A) Sellaisiin kuluihin, jotka todennäköisesti joutuisit joka tapauksessa huomioimaan taloudessasi riippumatta siitä kuka ne maksaa. Oletamme tässä yhteydessä, että nykyinen keskitetty ratkaisu on verrattain tehokas ja hyvä idea osittain. Näitä ovat muuan muassa. lomarahat, sairausajan palkat, työterveyskustanukset.

Kokonaan oma yhteiskunnallinen kysymyksensä on, että ovatko lomarahat ja sairausajan palkat työntantajan pussista maksettuna oikeasti oikeudenmukainen ja työmarkkinaa sekä työllistymistä kokonaisuutena helpottava ratkaisu. Keskimäärin nämä kulut muodostava 25-35% palkasta muodostuvista työnantajamaksuista riippuen monesta tekijästä, kuten sairauspoissaoloista jne.

Tämäntyyliset maksut jätämme kuitenkin tässä laskelmassa työntekijän veroasteesta pois, koska ne suoraan hyödyttävä yksittäistä työntekijää, vaikka samalla tekevätkin työllistämisestä kankeampaa.

B) Lisäksi työnantaja maksaa työttömyysvakuutusmaksua (1% alle 2 milj. liikevaihdolla ja 3,9% yli sen), eläkevakuutusmaksua 18,9 (alle 53v.), sotu-maksua 2,12%, ryhmähenkivakuutus ja työtapaturmavakuutusta (n. 2% keskimäärin). Näiden osuus kokonaisuudesta on noin 24-27% palkasta.

Ainakin B-ryhmän sivukulut on syytä ottaa verolaskelmissa huomioon, koska niillä on muutenkin todella suuri kansantaloudellinen merkitys muun muassa sen suhteen miten suurta taloudellista hyötyä työntekijän on yritykseen tuotava, ennen kuin palkkaaminen kannattaa. A-ryhmän kulut vaikuttavat kyllä yhtälailla, ja on tämän artikkelin ja työntekijän näkökulmasta makuasia sisällyttääkö ne mukaan vai ei.

Sivukulut kertautuvat suoraan työnantajan kykyyn joko palkata apukäsiä, tai ylipäätään maksaa sinulle järkevää palkkaa. Tämän todellisuuden pohjalta on Suomessa erittäin vaikea laittaa mitään pikkufirmaa pystyyn, ja työllistää siinä sivussa vielä joku.

Mitä tapahtuu Veera Vero-Orjan veroprosentille tämän jälkeen?

Veeran bruttotulot ovat siis 26 400 € kuussa. Työnantajalla menee kokonaisuutena bruttopalkan lisäksi noin 50% veronluonteisia kuluja, eli noin 13 200 €.

Yhteensä työnantajalla on siis Veerasta kuluja 39 600 € vuodessa (kun A & B kulut otetaan huomioon). Jos otamme mukaan vain B-ryhmän, on kokonaiskulu 33 000 € (vain B-kulut otetaan huomioon).

Joku yrittäjä voisi tuoda kenties näkökulmaa tähän.

Veeran todellinen veroprosentti

Riippuen näkökannasta tässä on nyt kaksi lähestymistapaa.

Nyt lähdemme kuitenkin liikkeelle siitä lapsellisesta oletuksesta, että mikäli työnantajamaksu olisi pienempi, näkyisi erotus suoraan omassa palkassasi (todennäköisemmin kuitenkin yleisessä hintatasossa ja työkavereiden määrässä). Tältä lähestymiskannalta laskien otamme lähtötasoksi molemmat vaihtoehdot

Kokonaiskustannukset A + B

39 600 €, josta yhteensä veroja ja muita maksuja maksettaisiin suoraan 19 518 € (13 200 + 6317,96).

Näillä laskelmilla ja tuloilla Veeran palkasta lähtee jo kättelyssä valtiolle noin 49 %. Ei naurata enää.

Tähän vielä lisäksi ALV:t ja muut verot mainittuna edellisissä kappaleissa vuositasolla:

  • Kokonaispalkkakulu: 39 600

Josta otetaan kulut:

  • Sivukulut: 13 200
  • Tulovero + muut pakkomaksut: 6318
  • ALV + valmisteverot: 1526
  • ”Vapaaehtoiset” verot: 1527

Pääsemme noin 56,9 %:iin. Monet muut pääsevät laskelmissaan vielä suurempaan veroasteeseen, mutta jo tämäkin antaa mielestäni tarpeeksi hyvän kuvan EUvostoliiton tilanteesta.

Jos otamme esimerkiksi noin 3500 bruttopalkan omaavan, mutta muutoin samoissa kulutusluvuissa pyörivän, laskelmien pohjaksi, on lopullinen luku silloin öbaut 55%. Tämä johtuu esimerkissä kulutusverojen suhteellisesti pienemmästä osuudesta. Euromääräisesti palkkatuloista 3,5 tonnia tienaava maksaa 350€ kuussa enemmän kuin verrokkihenkilömme.

Hänen perusprosenttinsa on 24,5% + 6,85%, siinä missä Veeran perusprosentti on 16% + 6,85%.

Siinä missä siis enemmän tienaava maksaa noin 8,5 prosenttiyksikköä kovempaa tuloveroa, hyötyy hän kulutusveroissa jonkin verran, jos molempien kulutustottumukset ovat identtiset.

Kokonaiskustannukset B

33 000 €, josta yhteensä veroja ja muita maksuja maksettaisiin suoraan 12 918 € (6 600 + 6317,96).

Näillä laskelmilla ja tuloilla Veeran palkasta lähtee jo kättelyssä valtiolle noin 39 %. Nyt naurattaa vähän enemmän.

Tähän vielä lisäksi ALV:t ja muut verot mainittuna edellisissä kappaleissa vuositasolla:

  • Kokonaispalkkakulu: 33 000

Josta otetaan kulut:

  • Sivukulut: 6 600
  • Tulovero + muut pakkomaksut: 6318
  • ALV + valmisteverot: 1526
  • ”Vapaaehtoiset” verot: 1527

Pääsemme noin 48 %:iin. Prosentti tietysti kasvaa sitä myötä kuin tulotkin. Eniten siihen voi vaikuttaa kulutuksen kautta.

Jos otamme tässäkin kakkosesimerkiksi noin 3500 bruttopalkan omaavan, mutta muutoin samoissa kulutusluvuissa pyörivän, laskelmien pohjaksi, on lopullinen luku silloin öbaut 46%. Tämä johtuu esimerkissä kulutusverojen suhteellisesti pienemmästä osuudesta tuloihin nähden. Muuten kaikki muu pätee kuin A+B esimerkissäkin.

Molemmissa on huomattava, että esimerkkihenkilöidemme kulutus on kaukana keskivertohenkilön kulutuksesta, joka on normaalisti sekin vähintään 1,5 kertainen. Luvut tietenkin muuttuvat sen mukaan, ja kokonaisverotus on suomessa näin yli 50% useimmissa tapauksissa.

Vaikka asiaa pyörittelisi miten, niin on vaikea sanoa sen olevan millään tavoin alhainen. On kuitenkin tietysti samalla muistettava, että joka tapauksessa joutuisit vakuutusten tai muiden keinojan kautta turvaamaan työttömyyden uhan, sairaudet ja eläköitymiseen valmistautumisen. Onko hyvä kysymys tämän päivän ylivelkaantuneessa Suomessa, että joudutko joka tapauksessa varautumaan näihin uhkiin yhä enemmän itse. Väitän, että joudut. Siksi palkan sivukustannukset ovat polttava pohdinnan aihe.

Loppumietelmät

Kun olet edes tietoinen siitä, minne tulosi oikein hupenevat ennen kuin kunnolla olet edes itse päässyt niihin käsiksi olet jo lähempänä oman taloutesi herruutta.

Näin siksi, että oikeilla keinoilla pystyt pienentämään kokonaisveroastettasi.

Rikkaat ovat rikkaita osittain siksi, että heidän on helpompi käyttää hyödykseen omaisuuttaan pienemmän verotaakan tulojen aikaansaamiseksi. Tällöin myös kulutusverotus iskee suhteellisesti vähemmän, jos kulutaso on muuten on samalla tasolla.

Duunarille ja ”keskiluokkaisellekin” se on täysin mahdollista, mutta vaatii enemmän pitkäjänteisyyttä.

—————-

Saiturin artikkeli on julkaistu juuri sellaisena kuin se on alun perin päivänvalon nähnyt. Artikkeleita on tulossa lisää ja ne ilmestyvät enemmän tai vähemmän aikajärjestyksessä. Artikkelit olen valinnut sen mukaan, mistä itse olen erityisesti pitänyt. Onko sinulla oma suosikkisi, mikä pitäisi saada ehdottomasti uudelleen julkaistua?

Kuulisin mielelläni mielipiteesi Saiturin artikkelista esimerkiksi kommenttien kautta. Mikäli koit artikkelin hyödylliseksi, ilahtuisin jos autat jakamalla sen eteenpäin ja tykkäät sivustani P.Ohatta Facebookissa. Twitteristä löydät minut kätevästi nimimerkillä @RahaPohatta. Voit myös tilata tulevat artikkelit sähköpostiisi liittymällä sisäpiiriin.