Saituri: Paljonko oikeasti maksat veroja vuonna 2016?

Saituri-In-Memoriam-Pohatta-2Olipa kerran, kauan, kauan sitten, blogi nimeltä Saituri. Blogin tarkoituksena oli auttaa hyvän elämän löytämisessä ilman, että rahahuolet tulisivat asioita pilaamaan. Saituri oli yksi suurimmista inspiraationi lähteistä oman blogini alkutaipaleella. Suureksi harmiksi Saituri-blogi on siirtynyt jo vehreämmille niityille. En kuitenkaan halua, että blogi unohtuu tyystin. Onneksi sain luvan uudelleen julkaista Saiturin artikkeleita.  Artikkelit julkaistaan täysin alkuperäisessä muodossa ja löydät ne tunnisteella Saituri In Memoriam. Päivämäärät artikkeleissa voivat vaikuttaa vahoilta, mutta ajatus niissä on aina ajankohtainen. Nautinnollisia lukuhetkiä!

Paljonko oikeasti maksat veroja vuonna 2016?

Artikkeli julkaistu alun perin 15.3.2016

Bruttosuurituloisia jaksetaan kadehtia. Vaikka miten paljon maksaisi veroja, se ei kateelliselle ole koskaan tarpeeksi. Pitäisi saada loputkin. Sitten olisi hyvä.

Oikeasti joka vuosi julkaistavat verotiedot ovat puhdasta sirkusta, jolla ei ole mitään tekemistä minkään oleellisen kanssa. Ne harhauttavat siitä todellisesta kysymyksestä. Tuolloin unohtuu kokonaan kysymys, että onko verotus Suomessa oikeasti jo juuri sinulle niin naurettavan kireää, että siksi pitää kadehtia jotakuta muuta?

Voin sanoa, että on. Mutta miten korkeaa se käytännössä tällä hetkellä on? Otetaan varaslähtö asiaan, ja katsotaan tulevan vuoden lukemia esimerkin kautta.

Seitsemän vuotta sitten kysyin saman kysymyksen, ”Paljonko oikeasti maksat veroa?”. Silloin V-käyrä nousi korkealle sen myötä mitä pidemmälle laskelmissa mentiin.

Aiheeseen on aika palata, sillä yhteiskuntamme ei uljaiden päättäjiemme johdolla ole ainakaan parempaan suuntaan mennyt.

Yhteiskunnallinen kehitys ei tietenkään suoraan kerro siitä miten palkansaajan pakkomaksut ovat eläneet. Kysymys on kiinnostava.

Mutta samalla kysymys on helvetillisen vaikea, ja artikkeliin kului järjettömästi aikaa, koska Suomen verotus on jo näinkin yksinkertaisessa artikkelissa pimeä suo, joka jaksaa antaa uusia käänteitä mitä pidemmälle siinä menee. Verrattain yleiselle ja ”helposti” havainnollistettavalle tasolle oli jäätävä jo siksikin, että en missään nimessä tiedä kaikkia kiemuroita mitä asiaan liittyy. Mikäli huomaat selviä virheitä, niin kerro ihmeessä suoraan.

Verotuksen muodot

Suomessa on edelleen käytössä kaksi erilaista verotuksen muotoa:

– Progressiivinen vero kasvaa prosentuaalisesti tulojen mukana. Sitä käytetään Suomessa ansiotuloverotuksessa. Nykyään myös pääomatulovero on osittain progressiivinen .

Käytännössä progressiivinen vero tarkoittaa sitä, että mitä suuremmat bruttotulot hankit, sitä enemmän sinulta myös ryöstetään.

– Tasavero on Suomessa myös käytössä. Tasavero tarkoittaa, että veron osuus on sama riippumatta verotettavasta summasta. Arvonlisävero ja valmistevero ovat esimerkkejä tasaverosta Suomessa. Myös pääomatulovero kuului tähän luokkaan aiemmin; nykyään sillä on suurien pääomatulojen osalta progressio.

Palkansaajaesimerkki

Käytämme tänään esimerkkinä Tamperelaista 30 vuotiasta Veera Vero-Orjaa, joka tienaa 2 200 € kuukaudessa bruttona (ennen veroja).

Summa kuvaa edelleen aika hyvin sen, mitä Suomen kansan syvät rivit palkkaa tänään saavat. Se on kuitenkin alle mediaanin. Pidämme palkkasumman silti samana, että voimme hieman vertailla tuloksia vuoden 2009 tilanteeseen.

Ja vaikka Suomi on sekularisoitunut vauhdilla seitsemässä vuodessa, löytyy tapakristittyjä silti edelleen valtaosa. Tästä johtuen oletamme, että Veera kuuluu myös Tampereen piruntorjuntalaitokseen, niin saamme yleisemmän kuvan kokonaisuudesta.

Kun laskelmia katselet, niin muista, että suuri osa luvuista on prosenttiperusteisia, ja tältä pohjalta näkyvät eurosummat kuvastavat vain annettua esimerkkiä.

Palkkakuitin todellisuus vuonna 2016

Että laskelmiin saa todellisen kuvan, on muistettava palkasta otettavat vähennykset, jotka pienentävät verotuksen pohjana toimivaa tuloa. Tuloveroa, kirkollisveroa, sairaanhoitomaksua, eikä YLE-veroa siis lasketa suoraan palkan bruttosummasta (26 400 €), vaan siitä vähennetään ensin tiettyjä eriä.

YLE-veron perusteena taas toimii tulo, josta on vähennetty ainoastaan tulonhankkimisvähennys.

Luvut on otettu suoraan Verottaja veroprosenttilaskurista 2016.


Palkasta otetut verot ja veronluonteiset kulut

Laskelmat ovat tällä kertaa vuositasolla, että kokonaisuus hahmottuu paremmin. Ne myös sisältävät veroiksi kutsuttujen pakkomaksujen lisäksi veronluonteiset, tahdosta riippumattomat suojelurahat mahdollisimman realistisella tarkkuudella. Tähän on käytetty verottajan Veroprosenttilaskuria 2016.

Laskelmissa on otettu huomioon verotuksessa tehtävät vähennykset.

Vähennykset

Vähentävät veron määrää, mutta eivät ole kuluja palkassa:

Vähennetään suoraan pois lopullisesta veron määrästä:

Vähentävät veron määrää, ja otetaan palkasta kuluina:

Sairaanhoitomaksu

Sairausvakuutus koostuu kahdesta eri osasta. Sairaanhoitomaksu on veronluonteinen vähennyskelvoton maksu, kun taas päivärahamaksu on vakuutusluonteinen, vähennyskelpoinen maksu; pakollinen silti. Päivärahamaksu siis pienentään osaltaan tuloveron määrä.

Jostakin syystä tämä myös puuttui otsikkona edellisestä artikkelista.

  • Vuosi 2016:  269 € (1,32% vähennykset huomioitu)

YLE-vero

  • Vuosi 2016: 143 € (Vero on muutoin 0,68%, mutta sillä on katto 143 eurossa per vuosi)
    • Yle-veroa eivät myöskään maksa alaikäiset, eikä palttiarallaa alle 8000 euroa tienaavat

Muutos kuluissa -36,2%

YLE-vero on erityisen ongelmallinen, sillä nykyään se perustuu henkilökohtaiseen verotukseen. Aiemmin TV-maksu oli talouskohtainen. Tältä pohjalta suotuisa kehitys kosketti ainoastaan yhden hengen talouksia, ja niissäkin vain sellaisia, jotka TV-maksua maksoivat. Itselläni tuo on puhdas lisäkulu, koska en TV-maksua maksanut.

Sairauskassamaksu

  • Vuosi 2016: 324 €

Työpaikassani tämä on pakollinen kulu, joten siksi se on myös tässä. Jos et kuulu tähän pakkojärjestelmään, jätä summa pois.


Veroprosentti tähän mennessä

Nyt kun olemme selvittäneet kaikenlaiset palkasta suoraan otettavat kulut, ovat väliaikatiedot seuraavanlaiset

  • Vuonna 2016: 26 400 € bruttopalkan todellinen veroprosentti on = 5993,96 € = 22,85%
  • Minulla ja Veeralla summan lasketaan mukaan sairauskassamaksu = 5993,96 + 324 € = 24%

Vuonna 2009 Pertin perusverotus tähän mennessä oli 23% sairauskassamaksu mukaan luettuna. Lisäys on kokonaisuutena 4,3%.

Jatketaan.


Muut verot ja veronluonteiset kulut?

Palkkakuitin veroprosenttipolkka on vain osa totuutta, vaikka pohdinta useimmilla sen ihmettelyyn jääkin.

On nimittäin syytä muistaa, että valtio lohkaisee ahnaasti ihan kaikesta muustakin. Melkein jokaisen tuotteen tai palvelun hinnasta on hyvin suuri osa veroa.

Monissa tuotteissa vero myös imetään moneen kertaan, sillä arvonlisävero ei ole ainoa vero, joka kokonaisuutta hallitsee. Se lätkäistään suoraan tuotteen loppuhintaan. Mutta on muistettava, että tuotteiden valmistajiakin verotetaan tämän lisäksi vielä monin eri keinoin.

Arvonlisävero on se tyypillisin vero kaikessa, mitä ostat. Valmistevero näyttelee kuitenkin yllättävän suurta osaa, sillä ALV:n tavoin se siirtyy suoraan tuotteen hintaan. Valmisteveroa maksetaan yleisimmin ”pahetuotteista”, kuten alkoholi ja tupakka.

ALV ja valmistevero ovat kulutusveroja, jotka nimensä mukaisesti rankaisevat tuotteen ostajaa. Näihin lukeutuu muun muassa autovero, tullimaksut, ajoneuvovero…

Valmisteveroa on tuskallisen vaikea laskea jälkikäteen. Hyvänä esimerkkinä toimii kuitenkin edelleen kuuden euron viinipullo, joka maksaisi eurooppalaisella verotuskäytännöllä noin kaksi-kolme euroa.

Olen näissä laskelmissani käyttänyt suoraan vuoden 2015 toteutuneita kustannuksiani. Alla näkyvät laskelmat kuvaavat siis omaa tilannettani, ja ovat kohtuullisen kovasti alakanttiin siihen nähden miten keskivertosuomalaisen ostokset ovat.

Tutkin siis omalta osaltani sitä kuinka suuri osa kulutuksestani onkaan oikeasti veroa, jonka voi jokseenkin helposti laskea.

Laskelmat kuvaavat vuosikulutusta. Lisäämme summat lopulta kuvitteellisen uhrimme Veera Vero-orjan verotaakkaan.

Arvonlisävero

Verojen lähteenä käytetty Wikipediaa.

  • Yleinen arvonlisävero. Yleisen arvonlisäveron alaisuuteen kuuluvat suurin osa myydyistä tuotteista, esimerkiksi vaatteet, elektroniikka, suurin osa palveluista yms.
    • Vuonna 2016: 24%

Tähän kategoriaan olen törsännyt vuodessa 3296 € edestä. Tästä ALV on noin 638 €

  • Elintarvikkeiden ja ravintolapalveluiden arvonlisävero.
    • Vuonna 2016: 14%

Näihin on uponnut vuodessa 3781 €, joka ALV:ssa tekee noin 464 €.

Mutta koska myös alkoholi kuuluu tähän, ja itsellä kului suomalaisiin viinaksiin 587 euroa vuonna 2015, kuluu siitä myös valmistevero. Laskeminen on hankalaa, koska tietenkään kulutus ei ole kohdistunut yhteen tuotteeseen, vaan koostuu baareista, terasseista, illanistujaisista, ja tuotteita on ollut viskistä kaljaan. Laskelmien helpottamiseksi leikimme kuitenkin, että koko summa on kulunut viiniin kotona illanistujaisissa, ja yksi pullo olisi keskimäärin kahdeksan euroa. Tällä pääsemme 0,75 cl pulloissa yhteensä 55 litraan. Tullin mukaan vero tällaisessa määrässä olisi 214 euroa(alkoholivero + juomapakkausvero).

  • Lääkkeet, kirjat, henkilökuljetus, majoituspalvelut, televisio- ja yleisradiotoiminnasta saadut korvaukset, kulttuuri- ja viihdetilaisuuksien pääsymaksut ja liikuntatilojen käyttömaksut. Sanoma- ja aikakauslehtien tilausmaksut.
    • Vuonna 2016: 10%

Näihin minulla on uponnut 2316 €, joten ALV:n osuus on noin 210 €.

  • 0%. Arvonlisäveroa ei makseta sairaanhoidosta, lääkärinhoidosta, hammashoidosta, sosiaalihuoltoon ja sosiaaliturvaan liittyvistä palveluista, koulu- ja yliopisto-opetuksesta tai ammattikoulutuksesta, rahoitus- ja vakuutuspalveluista, arpajaisista ja rahapeleistä, esiintyvien taiteilijoiden palkkioista, kiinteistöjen sekä rakennusmaan myynnistä eikä julkisista hautauspalveluista., ei myöskään sijoituskullasta tai eräistä postipalveluista.

ALV -maksujen + valmisteveron lopputulos

Yhteensä ALV -maksuihin ja valmisteveroihin kului siis vuonna 2015 1526 euroa.


Veroprosentti tähän mennessä

Nyt kun olemme selvittäneet kaikenlaiset palkasta suoraan otettavat kulut + ALV + valmistevero, ovat väliaikatiedot seuraavanlaiset

  • Vuonna 2016: 26 400 € bruttopalkan todellinen veroprosentti on = 6317,96 € + 1526 = 29,7%

Jatketaan.


”Vapaaehtoiset” veronluonteiset kulut

On myös muutamia teoriassa vapaaehtoisia kuluja, jotka kuitenkin lähes jokaisella on kuluissaan mukana. Puhumme tietenkin muun muassa auton käyttöön ja omistamiseen sisältyvistä veroista ja vaikkapa vakuutusmaksuveroista.

Tässä kategoriassa esille tuodut kulut aiheuttavat todennäköisesti keskusteluntynkää, joten jos olet eri mieltä tämän alueen liittämisestä veronluonteisiin kuluihin, niin kaikin mokomin voit ne jättää pois omista laskelmistasi. Kyse on näkemyserosta. Nämä kulut vaihtelevat myös villisti riippuen omista kulutustottumuksista.

Henkilö / kotivakuutukset

Vakuutuksista maksetaan niin sanottua vakuutusmaksuveroa, joka on suurudeltaan sama kuin yleinen ALV, 24%.

Omissa kuluissa vakuutuksiin meni vuonna 2015 210 euroa. Kyseessä on OPn Mittaturva suurilla omavastuuosuuksilla.

Veroa tästä oli noin 41€.

Auto

Edelleenkin itse vältän auton hankintaa viimeiseen asti sen ollessa yksi suurimpia yksittäisiä kotitalouden menoeriä. Monelle, erityisesti syrjemmässä asuville auton omistaminen ei kuitenkaan ole suora valintakysymys. Siitä aiheutuvat verot on siis syytä ottaa mukaan laskelmiin.

Huom: Tässä taas on muistettava, että autoilun kustannukset saattavat olla työmatkoissa vähennyskelpoisia. Tällöin oleellista on, että pääseekö sille työpaikalle kotoaan halvemmallakin menopelillä, kuten bussilla. Koska Tampereesta puhutaan, leikimme, että Veera työskentelee ja asuu Tampereen kaupungin sisällä, jolloin hän on oikeutettu mitä todennäköisimmin ainoastaan perusmatkakuluvähennykseen 750€ vuonna 2016.

Teen näin siksi, että olen laiska, enkä jaksa tässä vaiheessa enää laskea uusiksi aiempia palkkakuitin summia.

Oletamme tässä yhteydessä, että Veera ajelee VW Golf 1.6 vuodelta 2009.

Ajoneuvovero

Ajoneuvovero on tällaisella autolla

  • Vuonna 2016: 215 euroa.

Autovakuutus

Koska autovakuutusten laskemiseen pitää nykyään syöttää rekisterinumero joka paikassa, joudun tähän repimään summan vuoden 2009 laskelmista, mutta vuoden 2016 verokannalla

Tällä menetelmällä vakuutusmaksuveroa tällaisella autolla menisi

  • Vuonna 2016: 200 euroa

Polttoainevero

Autohan ei tietenkään seiso tyhjillään, vaan siihen on ostettava myös löpöä. Käytämme tässäkin oletuksena edellistä autoiluartikkelia, jossa ajoa tulee 15 000 kilometriä vuodessa. Auton kulutus on suurinpiirtein noin 8l/100km, koska kaupunkiajoa on paljon. Bensan hinta on esimerkiksi 1,3 €/litra, joka se Tampereella näin Tammikuussa 2016 on.

Polttoaineverolaskuri kertoo, että Veeran ajoihin olisi 1,3€ litrahinnalla (yllättäen 2009 & 2016 litrahinta oli sama jossakin vaiheessa):

  • Vuonna 2016: 1071 euroa

Veeran perusverotuksen lopputulema 2016

Veeran lukujen laskeminen on oikeastaan vähän hölmön hommaa, koska tämä yksinkertaistettu kuluesimerkki kokonaisuutena raapaisee vain pintaa. On syytä muistaa, että Veeran kulurakenne on keskivertosuomalaiseen verrattain köykäinen.

Tämä toimii siis vain ajatuksia herättävänä lähtökohtana, mutta ei kelpaa oikein todelliseen vakavahenkiseen pohtimiseen.

– Verotus ansiotulosta

  • Vuonna 2016: 24% (6318 €)

– Verotus ansiotulosta + ALV-kustannukset säästeliäällä elämäntavalla

  • Vuonna 2016: 29,7% (6318 + 1526= 7844 €)

– Verotus ansiotulosta + ALV-kustannukset säästeliäällä elämäntavalla + ”vapaaehtoiset” verot

  • Vuonna 2016: 35,4% (6318 + 1526 + 1527 = 9371 €)

Edellisessä aihetta käsitelleessä artikkelissa oli joitakin muuttujia toisin, ja esimerkiksi viimeinen osuus siinä oli 29% vuonna 2009. Jos sitä käyttäisi pohjana, olisi muutos 2016 verrattuna +22%. Luku ei ole kuitenkaan mitenkään vertailukelpoinen, koska myös kulutus oli tuolloin itselläni toinen, ja artikkeli oli läpileikkaus vain yhden kuukauden luvuista.

Kokonaiskulutusverotaakkaa on todellisuudessa lähes mahdoton laskea tätä pidemmälle ilman, että siihen käyttää viikkoa. Homma käy nopeasti turhan monimutkaiseksi.

Tarkoitan tässä siis sitä, että tuotteiden hinnoista löytyy veroa joka lähtöön; valmisteveroja monin eri tavoin, yksityisen kopioinnin hyvitysmaksuja, apteekkimaksuja, ja kaikenlaisia muita kuviteltavissa olevia ja erikseen nimettyjä maksuja.

Nämä on silti syytä tiedostaa. A-I-V-A-N jokaisesta asiasta maksat veroa jossakin muodossa; ellet suoraan, niin epäsuoraan.

Veroaste astetta todellisempana

Nyt on päästy jo pitkälle. Mutta edelleenkään meillä ei ole ihan kokonaista kuvaa suomalaisen esimerkkiverotuksesta.

Tähän mennessä on otettu huomioon kyllä palkassa suoraan näkyvät verot ja kulut, sekä otettu köykäisesti huomioon kulutustottumusten vaikutus veron määrään. Kuitenkin pinnan alla lymyää vielä yksi pommi, jota ihan varmasti juuri kukaan ei ota huomioon asioita pohtiessa.

Puhumme nimittäin työnantajan sivukuluista, eli summasta, joka työnantajalta menee vielä sen lisäksi mitä palkkakuitissasi näkyy suoraan. Luultavasti Suomi nousisi nopeasti kapinaan, jos kokonaisverotus olisi kuukaudesta toiseen selkeästi esillä jokaisen palkkanauhoissa.

Työnantajalle nimittäin koituu edelleen palkkaamisestasi noin 1,4-1,7 kertaiset kulut bruttopalkkasi päälle, ennen kuin palkkasi on kunnolla edes lähdössä maksuun. Tämä tosin hieman riippuu toimialasta ja yrityksen koosta. Veeran palkkaamisen hinta on työnantajalle esimerkiksi todellisuudessa keskimäärin noin 3300 euroa. Nämä siis ovat maksuja, mitä palkansaaja ei koskaan näe. Se ei tee niistä vähemmän todellisia.

Kuitenkin vain noin vähän alle puolet näistä lisäkuluista on sellaista kustannusta, joka kannattaa laskea osaksi työntekijän veroastetta; eli noin 23-24% työnantajamaksujen määrästä.

Mistä nuo työnantajakulut sitten koostuvat? Työntekijän kannalta ne jakautuvat kahteen leiriin.

A) Sellaisiin kuluihin, jotka todennäköisesti joutuisit joka tapauksessa huomioimaan taloudessasi riippumatta siitä kuka ne maksaa. Oletamme tässä yhteydessä, että nykyinen keskitetty ratkaisu on verrattain tehokas ja hyvä idea osittain. Näitä ovat muuan muassa. lomarahat, sairausajan palkat, työterveyskustanukset.

Kokonaan oma yhteiskunnallinen kysymyksensä on, että ovatko lomarahat ja sairausajan palkat työntantajan pussista maksettuna oikeasti oikeudenmukainen ja työmarkkinaa sekä työllistymistä kokonaisuutena helpottava ratkaisu. Keskimäärin nämä kulut muodostava 25-35% palkasta muodostuvista työnantajamaksuista riippuen monesta tekijästä, kuten sairauspoissaoloista jne.

Tämäntyyliset maksut jätämme kuitenkin tässä laskelmassa työntekijän veroasteesta pois, koska ne suoraan hyödyttävä yksittäistä työntekijää, vaikka samalla tekevätkin työllistämisestä kankeampaa.

B) Lisäksi työnantaja maksaa työttömyysvakuutusmaksua (1% alle 2 milj. liikevaihdolla ja 3,9% yli sen), eläkevakuutusmaksua 18,9 (alle 53v.), sotu-maksua 2,12%, ryhmähenkivakuutus ja työtapaturmavakuutusta (n. 2% keskimäärin). Näiden osuus kokonaisuudesta on noin 24-27% palkasta.

Ainakin B-ryhmän sivukulut on syytä ottaa verolaskelmissa huomioon, koska niillä on muutenkin todella suuri kansantaloudellinen merkitys muun muassa sen suhteen miten suurta taloudellista hyötyä työntekijän on yritykseen tuotava, ennen kuin palkkaaminen kannattaa. A-ryhmän kulut vaikuttavat kyllä yhtälailla, ja on tämän artikkelin ja työntekijän näkökulmasta makuasia sisällyttääkö ne mukaan vai ei.

Sivukulut kertautuvat suoraan työnantajan kykyyn joko palkata apukäsiä, tai ylipäätään maksaa sinulle järkevää palkkaa. Tämän todellisuuden pohjalta on Suomessa erittäin vaikea laittaa mitään pikkufirmaa pystyyn, ja työllistää siinä sivussa vielä joku.

Mitä tapahtuu Veera Vero-Orjan veroprosentille tämän jälkeen?

Veeran bruttotulot ovat siis 26 400 € kuussa. Työnantajalla menee kokonaisuutena bruttopalkan lisäksi noin 50% veronluonteisia kuluja, eli noin 13 200 €.

Yhteensä työnantajalla on siis Veerasta kuluja 39 600 € vuodessa (kun A & B kulut otetaan huomioon). Jos otamme mukaan vain B-ryhmän, on kokonaiskulu 33 000 € (vain B-kulut otetaan huomioon).

Joku yrittäjä voisi tuoda kenties näkökulmaa tähän.

Veeran todellinen veroprosentti

Riippuen näkökannasta tässä on nyt kaksi lähestymistapaa.

Nyt lähdemme kuitenkin liikkeelle siitä lapsellisesta oletuksesta, että mikäli työnantajamaksu olisi pienempi, näkyisi erotus suoraan omassa palkassasi (todennäköisemmin kuitenkin yleisessä hintatasossa ja työkavereiden määrässä). Tältä lähestymiskannalta laskien otamme lähtötasoksi molemmat vaihtoehdot

Kokonaiskustannukset A + B

39 600 €, josta yhteensä veroja ja muita maksuja maksettaisiin suoraan 19 518 € (13 200 + 6317,96).

Näillä laskelmilla ja tuloilla Veeran palkasta lähtee jo kättelyssä valtiolle noin 49 %. Ei naurata enää.

Tähän vielä lisäksi ALV:t ja muut verot mainittuna edellisissä kappaleissa vuositasolla:

  • Kokonaispalkkakulu: 39 600

Josta otetaan kulut:

  • Sivukulut: 13 200
  • Tulovero + muut pakkomaksut: 6318
  • ALV + valmisteverot: 1526
  • ”Vapaaehtoiset” verot: 1527

Pääsemme noin 56,9 %:iin. Monet muut pääsevät laskelmissaan vielä suurempaan veroasteeseen, mutta jo tämäkin antaa mielestäni tarpeeksi hyvän kuvan EUvostoliiton tilanteesta.

Jos otamme esimerkiksi noin 3500 bruttopalkan omaavan, mutta muutoin samoissa kulutusluvuissa pyörivän, laskelmien pohjaksi, on lopullinen luku silloin öbaut 55%. Tämä johtuu esimerkissä kulutusverojen suhteellisesti pienemmästä osuudesta. Euromääräisesti palkkatuloista 3,5 tonnia tienaava maksaa 350€ kuussa enemmän kuin verrokkihenkilömme.

Hänen perusprosenttinsa on 24,5% + 6,85%, siinä missä Veeran perusprosentti on 16% + 6,85%.

Siinä missä siis enemmän tienaava maksaa noin 8,5 prosenttiyksikköä kovempaa tuloveroa, hyötyy hän kulutusveroissa jonkin verran, jos molempien kulutustottumukset ovat identtiset.

Kokonaiskustannukset B

33 000 €, josta yhteensä veroja ja muita maksuja maksettaisiin suoraan 12 918 € (6 600 + 6317,96).

Näillä laskelmilla ja tuloilla Veeran palkasta lähtee jo kättelyssä valtiolle noin 39 %. Nyt naurattaa vähän enemmän.

Tähän vielä lisäksi ALV:t ja muut verot mainittuna edellisissä kappaleissa vuositasolla:

  • Kokonaispalkkakulu: 33 000

Josta otetaan kulut:

  • Sivukulut: 6 600
  • Tulovero + muut pakkomaksut: 6318
  • ALV + valmisteverot: 1526
  • ”Vapaaehtoiset” verot: 1527

Pääsemme noin 48 %:iin. Prosentti tietysti kasvaa sitä myötä kuin tulotkin. Eniten siihen voi vaikuttaa kulutuksen kautta.

Jos otamme tässäkin kakkosesimerkiksi noin 3500 bruttopalkan omaavan, mutta muutoin samoissa kulutusluvuissa pyörivän, laskelmien pohjaksi, on lopullinen luku silloin öbaut 46%. Tämä johtuu esimerkissä kulutusverojen suhteellisesti pienemmästä osuudesta tuloihin nähden. Muuten kaikki muu pätee kuin A+B esimerkissäkin.

Molemmissa on huomattava, että esimerkkihenkilöidemme kulutus on kaukana keskivertohenkilön kulutuksesta, joka on normaalisti sekin vähintään 1,5 kertainen. Luvut tietenkin muuttuvat sen mukaan, ja kokonaisverotus on suomessa näin yli 50% useimmissa tapauksissa.

Vaikka asiaa pyörittelisi miten, niin on vaikea sanoa sen olevan millään tavoin alhainen. On kuitenkin tietysti samalla muistettava, että joka tapauksessa joutuisit vakuutusten tai muiden keinojan kautta turvaamaan työttömyyden uhan, sairaudet ja eläköitymiseen valmistautumisen. Onko hyvä kysymys tämän päivän ylivelkaantuneessa Suomessa, että joudutko joka tapauksessa varautumaan näihin uhkiin yhä enemmän itse. Väitän, että joudut. Siksi palkan sivukustannukset ovat polttava pohdinnan aihe.

Loppumietelmät

Kun olet edes tietoinen siitä, minne tulosi oikein hupenevat ennen kuin kunnolla olet edes itse päässyt niihin käsiksi olet jo lähempänä oman taloutesi herruutta.

Näin siksi, että oikeilla keinoilla pystyt pienentämään kokonaisveroastettasi.

Rikkaat ovat rikkaita osittain siksi, että heidän on helpompi käyttää hyödykseen omaisuuttaan pienemmän verotaakan tulojen aikaansaamiseksi. Tällöin myös kulutusverotus iskee suhteellisesti vähemmän, jos kulutaso on muuten on samalla tasolla.

Duunarille ja ”keskiluokkaisellekin” se on täysin mahdollista, mutta vaatii enemmän pitkäjänteisyyttä.

—————-

Saiturin artikkeli on julkaistu juuri sellaisena kuin se on alun perin päivänvalon nähnyt. Artikkeleita on tulossa lisää ja ne ilmestyvät enemmän tai vähemmän aikajärjestyksessä. Artikkelit olen valinnut sen mukaan, mistä itse olen erityisesti pitänyt. Onko sinulla oma suosikkisi, mikä pitäisi saada ehdottomasti uudelleen julkaistua?

Kuulisin mielelläni mielipiteesi Saiturin artikkelista esimerkiksi kommenttien kautta. Mikäli koit artikkelin hyödylliseksi, ilahtuisin jos autat jakamalla sen eteenpäin ja tykkäät sivustani P.Ohatta Facebookissa. Twitteristä löydät minut kätevästi nimimerkillä @RahaPohatta. Voit myös tilata tulevat artikkelit sähköpostiisi liittymällä sisäpiiriin.

15 vastausta artikkeliin “Saituri: Paljonko oikeasti maksat veroja vuonna 2016?”

  1. Jep en etes ymmärrä miksi verosysteemi voi olla niin monimutkainen. Miksi etes veronmaksajan pitäisi tietää ta välittää miten nuo verot jäsennellään ja eritellään. Milestäni asian voisi hoitaa yksinkertasimminkin niin että yrittäjä makssaa yksinkertaisuudessaan vain yhtälailla yhden pronsentin mukaan kuin muutkin. Tosin en ymmärrä myöskään miksi verotuksessa palkansaajankaan täytyisai tietää täsmälleen sosiaalimaksut yms. Miksi veroprosenttia ei vain ilmoiteta verottajan puolelta tyyliin sun prosentti on 20% ja verottaja itkekööt siitä miten palikat jaetaan. Maksajan tarvitsisi tietää vain tuo prosentti mistä kaikki lohkotaan.

    Toinen asia mikä ihmetyttää on se että maksat kaikesta jatkuvasti veroa kuten kiintistövero jota maksetan omistamastasi maasta sekä myös talosta ja tontista ja varstoista yms. Jos kerran ostat niin kerran maksa. Mielestäni asuminen pitäisi turvata muutenkin niin ettei se voi olla riiston kohde jolloin kaikilla olisi tasavertainen mahdollisuus asua ja omistaa. Tämä johtaisi siihen että yksityistiestöt eivät enää saisi rahoitusta mutta voisivat vastaavasti periä tien käytöstä ulkopuolisilta maksua mutta joutuisivat hoitamaan tiet itse. Tämä tuskin kaikilla iso ongelma koska maalla asuvilla koneet löytyy joltakin saman tien varrelta ja isommista asuntokoknaisuuksista löytyy taas maksuvoimaa. Asiaa tasoittaa se ettei olisi kiinteistö ja maaveroja. Näin turha paperinpyöritys jäisi pois.

    Mulla jos oliis valtio niin yritysverotus menisi niin että kun yritys aloittaa menee aloitus ja perustamisvero joka olisi portainen ja sitä voisi tasoittaa aina tulovirran mukaan ja katsotaan vaikka ensimmäisen toimintavuoden jälkeen. Jos asiassa ilmenisi vilppiä menettäisi yrittäjä mahtavan mahdollisuuden menestyö ja valtavat sanktiot ja sakot. Jatkuvaa ALV:ia ja jatkuvaa ennakonperintäveroa ei olisi. Vaan jatkossa yritys maksaisi portaistetun veroprosentin mukaan joka toiintavuoden jälkeen. Ja edelleen jos yritys tatkoituksellisesti vilppaisi niin sanktiot ja mahdollisuuden menestyä yksinkertaisesti olisi kohtuuton siihen verrattuna miten reilu verotus olisi. Eräänlainen yrittäjän palkkiojärjestelmä….

    Jos muu kuin yritys tai yritys hankkii asunnon niin asunnon osmistaa tosiasiassa aina valtio. Koska valtion maa-ala olisi pieni niin tällainen järjestelmä olisi järkevin. Ostaja ei maksaisi mitään veroa asumisesta ja omistaa asunnon niin kauan kunnes myy sen valtiolle eli varmalle osajalle takaisin ja saa aina saman hinnan kuin mitä maksoi. Defensiivinen inflaatiosuoja ja mahdollistaa asumisen omien ehtojen mukaan ja oikeuttaa remontteihin yms. samoten kun maa-alaa voi käyttää kuin se olisi ikioma kuten tavallaan onkin vuokrattuna täysin omaksi. Jos valtio olisi suomen kokoinen silloin käytäntö olisi kuten se on nyt mutta poistettu kaiki byrokratia ja huoli elämisetä nin etä kaikki on ostettuna omaksi.

    Miten valtio sitten elää? Juuri kuten opettaa eli byrokraatteja ei tarvita ja kaikki tarpeellinen on perustuslaissa jota valvoo palkatut viranomaiset jotka toimii lähempänä poliisia kuin poliitikkoa. Hallintoakin on. Kaikki vero tulee kun yritykset maksaa vuotuiset yksinertaiset verot jotka riittää loistavasti juuri sen takia että verotus houkuttelee yrityksiä ja nimenomaan erittäin suuria yrityksiä. Verotparatiisista ei ole kyse vaan veron maksun helppoudesta ja sen selkeydestä.
    Valtio omistaisi myös putiikkeja ja liiketoimintaa jolla kaikki muu hoidetaan. Budjetista huolehditaan ja varoja ei hassata ohi perustuslain. Ei järjestetä kahvikekkereitä tai ylimääräisiä eläkkeitä tai muitakaan kekkuliveheilyjä. Valtion perusajatus on myös varmistaa kansalaisilleen oman eläkkeen järjestäminen jo hyvissä ajoin järkevän verotuksen kautta. Mahdolisia maksuja on kuitenkin sähkömaksu ja vesimaksu. Mutta riippuen verotuksen tehokkuudesta on mahdollista että se tarjotaan tavallisille kansalaisille ja pienyrittäjille ilmaiseksi koska jossain määrin verojärjeselmästä hyötyy eniten miljardiyritykset.

    Sanokaapa mielipiteenne miltä kuulostaisi?

    1. Oma käsitykseni: Saiturille tuli yksinkertaisesti kilometrit täyteen. Blogi oli muuttunut intohimosta taakaksi ja hän koki, että helpoin tapa päästä taakasta oli lopettaa se kokonaan. Moni ei ehkä olisi tehnyt samaa ratkaisua tai olisi jättänyt blogin olemaan, vaikka ilman päivityksiä. Osoittaa kuitenkin hyvää itsensä tuntemista, että tietää millä tavalla saa vanhoista asioista rauhan ja toisaalta, että ilman täydellistä hävittämistä ne jäisivät kummittelemaan.

  2. Tartun nyt tuohon syöttiin kiinni, jossa mainitaan että monet katkeroituvat rikkaiden tuloista. Niin taisin itsekkin taannoin katkeroitua. Eniten hampaiden kiristystä tuovat listoilla roikkuvat suuren rahan perijät minimaalisella veroprosentillaan. Valitettavasti media ei avaa miksi he maksavat näin vähän. Olen muutamille vinkannut että ihan virallisesti se menee. Jos omistaa pörssifirmasta yli 10% siivun muuttuu kyseisen yrityksen osingot verottomiksi. Näin ainakin muutamlilla talouden foorumeilla on kerrottu. Joten tavis vaan hakemaan lainaa pankista ja ostaa tarvittavan siivun yrityksestä.

    Moni purnaaja vain katsoo sen mitä tulee tilille eikä tarkista kokonaisuutta. Uskon että moni pienituloinen saa yhteiskunnalta tukia. Heille varmaan yllätyksenä tulee se että suurituloiset eivät saa mitään. Joten ehdotan seuraavalla kerralla ennen avautumista ynnäämään yhteen saadun nettopalkan ja tuet. Sitten kerrot 2 saadun luvun. Tämän jälkeen voi vertailla että onko suurituloinen vai ei. Menikö minulla nyt hieman vellit sekaisin vai olenko edes jäljillä?

    Palkkatulon jälkeen välillisiä veroja voi vältellä. Jätetään ne ylellisyydet sinne marketin hyllyyn. Ostetaan vain se mitä oikeasti tarvitsee. Kaduilla näkee ajoitain selvästi että hyvin menee ja säästämiseen on varaa. Ellei jaksa vähemmällä ruualla, on syytä tarkistaa niin lautasen kuin henkisen elämän sisältö. No, jatketään tästä sitten uuden postauksen tai krjan muodossa.

  3. Veronmaksajain keskusliitto julkaisee vuosittain tuhdin selvityksen kulutusveroista Suomessa ja muissa maissa, josta löytyy kattavasti tietoa siitä, kuinka paljon kulutusveroja ylipäänsä maksetaan: https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Selvitykset/kulutusverotuksen-trendit-meilla-ja-muualla/. Selvityksestä mainittakoon, että Suomessa kotitalouksien kulutusmenoista kulutusverojen osuus vuonna 2014 oli 27,2 % ja EU-maissa keskimäärin 20,1 %.

    Bensaa tankatessa (litrahinnasta 65 % veroja) tai olutta ostaessa (olutpullosta 64 % veroa) kulutusverojen maksaminen saattaa kyrsiä, mutta kulutuksen verotus on talouden tehokkuuden kannalta paljon järkevämpää kuin työnteon. Työn verotus laskee sen kannattavuutta, jolloin voi syntyä tilanteita, jossa työpaikan vastaanottaminen tai uurastaminen ylennyksen eteen ei hirveästi houkuta. Työn verotuksen ns. hyvinvointitappio on kulutuksen verotusta suurempi, eli tuloveron nostaminen tuhoaa enemmän taloudellista toimeliaisuutta kuin kulutusveron nostaminen.

    Yksi mielenkiintoinen vaihtoehto nykyiselle työn verotutukselle on monien ekonomistien kannattama progressiivisen kulutuksen malli. Tässä järjestelmässä palkkoja ei verotettaisi lainkaan, mutta vastaavasti kaikesta tulosta, jota ei olla säästetty (=kulutus) maksettaisiin progressiivista veroa. Tällöin porukalla olisi selkeästi nykyistä suurempi kannuste nostaa säästämisastettaan, jonka tärkeyttä lienee turha perustella P.Ohatan lukijoille. Samalla vain välttämättömyyksiin kuluttavat henkilöt maksavat vähemmän veroa, jolloin ruoan ja sähkön tapaisten hyödykkeiden verotus olisi pientä. Lue lisää mm: http://www.slate.com/articles/business/moneybox/2011/12/the_progressive_consumption_tax_a_win_win_solution_for_reducing_american_economic_inequality_.html.

    1. Kiitos kommentista! Erittäin mielenkiintoisia ajatuksia. Kulutukseen perustuva verotus olisi kyllä lähtökohtaisesti oikeudenmukaisempi ja ei tosiaan syntyisi noita tilanteita, että kannattaa jättää ennemmin työt tekemättä.

      En itse ole aikaisemmin tuohon malliin törmännyt. Olisi mielenkiintoista nähdä, että ohjaisiko se ihmisiä enemmän säästämisen suuntaan ja kulutuksen ajatteluun. Ja toisaalta jos kulutus vähenisi ja sitä kautta verotulot pienenisivät, niin mitä se tarkoittaisi käytännössä.

      1. Tuo onkin erittäin hyvä kysymys, että vähenisikö kulutus ja kuinka paljon? Jos palkansaajilla jäisi työtuloista enemmän käteen, myös kulutusmahdollisuudet voivat lisääntyä. Toisaalta kiristämällä progressiota voidaan varmistaa riittävät verotulot myös laskevan kulutuksen maailmassa.

    2. Korjaan itseäni vielä sen verran, että vaihtoehtoisen veromallin nimi on tietty progressiivisen kulutusverotuksen malli, eikä progressiivisen kulutuksen malli.

  4. Saiturin katoaminen blogosfääristä kieltämättä jätti aukon, koska kuten tästäkin näkee – hänen kirjoituksensa olivat erittäin laadukkaita. En ollut tätä kirjoitusta aiemmin lukenut, mutta mielestäni pelkän copypasten sijasta voisit vähän päivittää kirjoituksia tai tehdä niihin jotain omakohtaista. On omituista ku kirjoituksessa viitataan aikaisempiin teksteihin, joita ei ole tässä blogissa tai joita ei ole muutenkaan lukenut. Toisaalta myös verotuksen tietyt asiat muuttuvat jatkuvasti, joten en ole varma, onko kaikki tässä kirjoituksessa kirjoitettu täysin up-to-date tietoa.

    Tuntuu myös oudolta, että tekstissä lukee ”edit sitä ja tätä näiden kommenttien pohjalta”, kun sitä ei kuitenkaan ole editoitu ja kommentteja ei tekstin mukana tule . Ymmärrän, että tarkoitus on säilyttää autenttisuus, mutta ensilukemalla teksti vaikutti jotenkin tosi sekavalta, koska sisältö ei korreloi mitenkään blogin sisältöön. Olisi myös mukava aina tietää, milloin blogiteksti on julkaistu alkuperäisessä blogissa. Maybe that’s just me.

    1. Sillä ei mielestäni ole niin merkitystä, että onko kaikki aivan up to date. Ajatusmalli on artikkelissa se tärkein.

      Ymmärrän hyvin, että artikkelissa voisi hyvin olla omia ajatuksiani mukana. Täytyy laittaa mietintämyssyyn, että miten voisin säilyttää sekä autenttisuuden, mutta samalla saada sisällön toimimaan omassa blogissani. Lisätään myös alkuperäinen julkaisupäivä, kunhan kerkiän. Kiitos palautteesta!

    2. Nyt on päivämäärä lisätty ja tuo edit otettu pois. Sillä ei itseasiassa tosiaan ole mitään virkaa enää tässä vaiheessa. En löytänyt tuolta kuin yhden viittauksen aikaisempiin teksteihin ja senkin sanoma löytyy jo ihan suoraan nimestä.

  5. Hyvää asiaa ja nyt vähän asian sivusta. Kun Suomessa on tapana julkaista ns. kokonaisveroastetta, johon tässäkin kirjoituksessa kovasti otetaan kantaa, niin muistuttaisin ja korostaisin, että siitä kohtalainen osuus on kulutusveroja, joita maksavat työttömät, eläkeläiset, opiskelijat jne.

    Eli se kuuluisa veronmaksajan taksvärkkipäivä antaa hivenen väärän kuvan, koska silloin kaikki palkansaajat tiuskivat, että ”nyt vasta alan tienaamaan itselleni”.

    Kyllä veroja maksaa, kuten tässäkin jutussa nähtiin, jokainen täysi-ikäinen suomalainen.

    Totta kai työntekijät ja yrittäjät maksavat ylivoimaisesti suurimman osan, mutta koska tällä vuosituhannella on kulutusverojen osuutta kovasti kasvatettu kokonaispotista, niin nyt on moni muukin veroja maksamassa ihan tosissaan.

    Enkä ole niin yksinkertainen etten ymmärtäisi mistä tulonsiirtojen varassa elävien rahat tulee.

  6. ”Saituri” ja ”Kohti taloudellista riippumattomuutta” olivat ensimmäiset säästämis- ja talousblogit joita aloin seuraamaan. Kiinnostava lukea Saiturin tekstejä uudelleen täällä. Pitkän pohdinnan jälkeen päätin perustaa oman blogini, johon päivitän säästövinkkejä ja oman suunnitelmani toteutumista. http://pihimies.com/raha-tekee-onnelliseksi/

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.