Uusi strategia osa 1 – kohti osinkosijoittamista

uusi-strategia-pohattaTalousremonttin jatkoa odotellessa tehdään pieni katsaus omaan talouteeni. Sijoitusstrategiani on muuttunut aikojen saatossa ja vähitellen muovautunut kohti minulle parhaiten sopivaa tyyliä. Ensimmäiset sijoitukseni olen tehtyt ”analysoimalla” yhtiöitä kotimaan pörssissä eli menetelmä on ollut hyvin lähellä silmät kiinni tehtävää arvontaa. Siihen mennessä, kun aloitin kirjoittamaan sijoittamiseen ja säästämiseen liittyvää blogia olin jo löytäntyt passiivisten indeksirahastojen ihana autuuden. Yhdessä blogin vaiheessa tutkin sitä minkälainen olisin asuntosijoittajana ja olen jopa kokeillut sijoittamista virtuaalikiinteistöihin (=nettisivuihin). Osinko-osakkeisiin liittyvät kokeilut aloitin toukokuussa 2015. Koska en tiedä mikä on minulle paras tapa sijoittaa, olen tehnyt vähän kaikkea.

Kokeilemisen huono puoli on se, että epäonnistuessaan kokeilut maksavat rahaa. Toisaalta onnistuessa käy päin vastoin. Oli lopputulos mikä tahansa, niin vaihtokaupassa saan paljon arvokasta tietoa siitä minkälainen olen itse sijoittajana. Se mikä sopii minulle, ei välttämättä sovi muille.

Epäilyksiä passiivisista indeksirahastoista

Olen ollut passiivisen indeksisijoittamisen suuri fani ja olen sitä yhtä, koska se on niin ihanan yksinkertaista – ei tarvitse kuin kaataa rahaa säkistä rahastoon ja unohtaa sinne ikiajoiksi. Viime aikoina en kuitenkaan enää ole saanut passivisista indeksirahastoista yhtä suurta nautintoa kuin aikaisemmin. Se on tappavan tehokas, mutta myös tappavan tylsä sijoitusmuoto. Valitettavasti tylsyys ei tehokkuudesta huolimatta aina innosta sijoittamaan.

Passiivisiin indeksirahastoihin perustuva eläkekassa nojaa usein neljän prosentin sääntöön (MMM: 4 % rule). Sääntö tarkoittaa sitä, että historiaan perustuen kassan pitäisi kestää vuotuinen 4 % kassanosto ilman, että rahat pääsevat koskaan loppumaan. Haaste on siinä, että vaikka tiedän säännön olevan paras arvaus tulevasta, en voi täysin luottaa siihen. Se tarkoittaa sitä, että romahduksen koittaessa olisin kuitenkin kuset housussa ja saattaisin jopa kokea viiltävää tunnetta rinnassa.

Toinen asia mikä passiivisissa indeksirahastoissa on alkanut ärsyttämään, on se että en suoraan ja helposti näe, että kuinka paljon osinkoa ansaitsen rahasto-osuudellani. Olen keskittänyt omat rahastoni pääasiassa Seligsonin passiivisiin indeksirahastoihin. Rahastoista on olemassa kahta eri arvoista osuutta. Kasvu ja tuotto-osuus, joista kasvuosuus sijoittaa osingot uudelleen ilman veroseuraamuksia ja tuotto-osuus jakaa osingot ulos. Omistan vain kasvuosuuksia eli oma verotukseni siirtyy siihen hetkeen, kun päätän myydä rahastoja. Vaan koska en helposti näe, että kuinka paljon omat osuuteni ovat saaneet osinkoa, niin en myöskään tiedä mikä on se veroetu on. Nyt täytyy vain luottaa siihen, että kyllä minä varmaan jotain veroetua saan.

Ehkä veroedun voisi selvittää jostain rahaston vuosikatsauksesta ja tehdä jonkinlaisen laskelman, mutta en todellakaan halua nähdä sitä vaivaa. Nyt kasvuosuuksissa näen kyllä, että sen arvo kehittyy ja että yhden osuuden hinta on suurempi kuin tuotto-osuudella. Paljon mielenkiintoisempaa olisi, jos järjestelmän voisi rakentaa niin, että näkisin kuinka paljon saan osuudelleni osinkoa ja kun tuo uudelleen sijoitetaan, niin näkisin kuinka monta uutta osuutta olen saanut sillä rahalla. Vähän hämyisen arvon nousun sijaan näkisin siis konkreettisesti kuinka monta kappaletta jokaista osuutta olen saanut lisää osingon johdosta. En tunne asiaa niin hyvin, että tietäisin mikä on mahdollista ja mikä ei, mutta ainakin itseni täytyy nähdä, jotta voin uskoa.

Kolmas asia on se, että kun kaukomaiden markkinoille sijoitettaessa huomioidaan se, että rahastot ja niiden verovapaus ei ole ihan niin yksinkertaista, niin veroetu jää merkittävästi pienemmäksi. Pitää siis muistaa se, että vaikka sinä et maksa veroja passiviisessa indeksirahastossa ennen myyntejä, saattaa rahasto silti maksaa niitä.

Edellä mainituista syistä johtuen laitoin tämän vuoden alusta automaattiset rahastosijoitukset toistaiseksi tuntemattoman pituiselle tauolle. En todellakaan ole lopettamassa sijoittamista passiivisiin indeksirahastoihin, mutta tuon niiden rinnalle toisen taloudellista riippumattomuutta tavoittelevien toimivaksi toteaman suosikin eli sijoittamisen kasvaviin osinkoihin. En pysty enkä halua tehdä valintaa, että osinkosijoittaminen vai passiiviset indeksirahastot. Luotan siihen että molempi parempi.

Miksi kasvavat osingot?

Suurin syy miksi haluan täydentää indeksirahastoja on jatkuva ja suhteellisen tasainen kassavirta. Osingot eivät tunnetusti putoa yhtä jyrkästi kuin osakekurssit sitten kun romahdus meidät yllättää. Eivät ainakaan niillä yhtiöillä, jotka ovat profiloituneet kasvattamaan osinkoa vuosi toisensa perään. Koska tiedän, että kurssien romahdus aiheuttaa minussa negatiivisia tunteita, tarvitsen niiden rinnalle jotain tasoittavaa.

Nimimerkki SeligSonni sivisti minua tilinpäätöksen kommenteissa asialla, jonka olin missannut täysin. Nimittäin Selgsonin rahastot saa vaihdettua kasvuosuuksista tuotto-osuuksiin ja päinvastoin ilman veroseuraamuksia. Halutessani saan siis myös nykyiset passiiviset rahastot vaihdettua kassavirtaa tuottaviksi!

Toinen asia on sitten se, että kannattaako se. Inhoan ajatusta siitä, että joudun teurastamaan koko lehmän, jos haluan maitoa. Näin tilanne on rahastojen kasvuosuuksissa. Toisaalta tuotto-osuuksien osingoissa verotus saattaa olla korkeampi kuin kasvuosuuksissa. Osingoista veronalaista tuottoa on tällä hetkellä 85 %, mutta kasvuosuuksien verotus riippuu suoraan arvonkehityksestä (Edit. tuotto-osuus ei ole osinkoa eli verotetaan 100 %, kiitos kommentista!). Ikääkin rahastoille ehtii kertyä eli jopa hankintameno-olettaman käyttö voi olla mahdollista. Toistaiseksi pidän kiinni kasvuosuuksista, mutta eläkkeen lähetyessä kaivan laskimen käteen ja mietin uudelleen.

Lisäksi enemmän kuin koko markkinoiden osinkoon, luotan niiden yhtiöiden osinkoihin, jotka ovat profiloituneet kasvattamaan osinkoaan vuosi toisensa jälkeen. Osingon kasvattajien rinnalle tulee mahtumaan myös hajautetumpia ETFiä.

Yksi suuri syy pelkän indeksirahastostrategian täydentämiselle on se, että kasvavat osingot tuovat enemmän mielenkiintoa sijoittamiseen. On erittäin koukuttavaa katsoa osinkojen kilahtelevan tilille kuukausittain tai neljännesvuosittain. Se taas johtaa siihen, että sijoittamisesta tulee mielenkiintoisempaa joka puolestaa toivottavasti vaikuttaa positiivisesti siihen, että kuinka paljon tulen sijoittaneeksi. Yhä kasvava kassavirta yksinkertaisesti innostaa sijoittamaan enemmän.

Viimeinen syy mikä vaikutti omaan päätökseeni on yksilön verosuunnittelun mahdollisuuksien parantuminen. Tämän hetkinen verotus mahdollistaa sen, että luovutustappioita voidaan vähentää osinkotuloista mikä on merkittävä ero aikaisempaan. Epäilen, että kun omaisuutta kertyy ja hajautus pysyy riittävän laajana, niin aina löytyy joku tappiollinen arvopaperi, jonka avulla voin minimoida verotusta.

Muuta huomioitavaa

Strategian tavoitteena ei ole voittaa markkinoita. Sen ainoa tarkoitus on tuoda jatkuvaa kassavirtaa passiivisten indeksirahastojen rinnalle. En sano, että yksittäisten osakkeiden analysointi ja markkinoiden päihittäminen on mahdotonta. Sen verran kuitenkin tiedän, että minä en siihen kykene.

En myöskään halua nähdä merkittävästi enempää vaivaa salkun sisällön valinnassa kuin indeksirahastoissa. Olen varmasti vielä paljon Laiskaakin sijoittajaa laiskempi yksilö. En todellakaan tule avaamaan yhdenkään yhtiön tilinpäätöstä analysoidakseni sen lukuja. Tai itseasiassa en tulee avaamaan yhtään tilinpäätöstä missään tarkoituksessa.

Kysymys kuuluukin, että miten laiskan pulskea possu voisi saavuttaa 80 % tuloksista 20 % vaivalla, kun sijoitetaan kasvavien osinkojen yhtiöihin?

To be continued…

Kuulisin mielelläni mielipiteesi artikkelista esimerkiksi kommenttien kautta. Mikäli koit artikkelin hyödylliseksi, ilahtuisin jos autat jakamalla sen eteenpäin ja tykkäät sivustani P.Ohatta myös Facebookissa. Twitteristä löydät minut kätevästi nimimerkillä @RahaPohatta. Voit myös tilata tulevat artikkelit sähköpostiisi liittymällä sisäpiiriin.

44 vastausta artikkeliin “Uusi strategia osa 1 – kohti osinkosijoittamista”

  1. Eikö nautintoa, jännitystä ja innostusta kannata hakea muualta kuin sijoittamisesta? Miksi ottaa kokoajan hiluja jatkuvasti takaisin, jos nettona kuitenkin menee enemmän sijoituksiin päin?

    En ymmärrä vertaustasi koko lehmän teurastamisesta. Kasvu-osuuksistahan voit nimenomaan ”lypsää” juuri sen verran kuin hyvältä tuntuu. Minusta se on kiva toimia oman salkun/yrityksen/markkinoiden ”osingon” jakajana yksittäisten yritysten päättäjien sijaan.

    Enkä halua olla mitenkään strategiaasi vastaan, yritän tässä vain haastaa omani. 🙂

    1. Kasvurahastoista voi tosiaan tehdä nostoja sen verran kuin haluaa. Kasvu ETF-rahastojen kauppaa taas käydään kappaleittain, joten niiden kanssa sama ei päde. Eli jos myyt ETF-rahastoja, niiden kappale määrä oikeasti pienenee salkussasi.

      1. Mitä tuokaan haittaa? En ole koskaan ymmärtänyt tätä. Samalla tavallahan sen osakkeenkin arvo tippuu sen jaetun osingon verran sinä päivänä kun se jaetaan. Muutenhan kaikki ostaisi osakkeet pelkästään juuri ennen osingon irtoamista ja myisivät heti sen jälkeen.

        Ihan samalla tavalla voit itse jakaa ”osingon” itsellesi (ja vielä haluamasi määrän) kun vain myyt ETF-rahastoja. Eihän sillä nyt ole väliä putoaako arvo vai kappalemäärä, netto pysyy samana.

        Toki osinkojen verotus on keveämpää, mutta siinä tullaan taas siihen, ettei hilujen nostamisessa ole kuitenkaan järkeä, jos nettona kuitenkin menee enemmän sijoituksiin päin.

      2. Jos tulee iso romahdus ja joudut myymään kappaleittain, salkku voi sulaa yllättävän nopeasti. Osingoilla ei ole tapana romahtaa niin paljoa kuin osakkeen arvon.

        Tietysti jos salkku on niin iso, että sieltä voi myydä missä tilanteessa tahansa eikä tavara lopu koskaan, niin samapa tuo.

      3. Ei tässä ole merkitystä salkun koolla. Miksei isossa romahduksessa sula samalla tavalla myös osinkoa jakavien yritysten arvo ja sitä myötä osinkojen netto? Vai onko tässä suhteessa löydetty jokin markkinoiden ikiliikkuja? Jotain artikkeleita olen lukenut, ettei osingot laske aina _ihan_ yhtä paljon, mutta tuosta ei mitään merkittävää hyötyä ole saatavissa.

      4. Artikkelissa mainitaan seuraavaa: ”Hyvissä kasvavien osinkojen yhtiöissä laskevat kurssit eivät juurikaan vaikuta osinkoon.”. Tarkoittaako Pohatta tuossa osinkoprosenttia vai osingon ”nettoarvoa”? Osinkoprosentti ei varmastikkaan laske, mutta kun osakkeen arvo laskee, niin osingon nettomäärähän laskee samassa suhteessa? Vai pitävätkö he tosiaan osingon nettomääräkin samana kursseista riippumatta? Silloinhan tuo olisi riskitön sijoitus? :S

      5. Itse tykkään ajatella jokaisen osuuden omaksi lehmäksi ja silloin kyse on koko lehmän teurastamisesta. Toisaalta, jos koko salkku ajatellaan lehmäksi niin silloin voidaan ehkä enemmän puhua lypsämisestä. Joka tapauksessa kun rahasto-osuuden myy, niin kappalemäärä vähentyy lopullisesti.

        Kappalemäärän vähentyminen tuntuu pahalta, arvon muutos ei niinkään. Mutta tämä johtuu ehkä vain minusta.

        Kyllä tarkoitan osingon nettoarvoa, prosentti sen sijaan heiluu minne sattuu. Viittaan tässä osakkeisiin, jotka kasvattavat osakekohtaista osinkoa vuosi toisensa jälkeen. Esim ”dividend champions” Silloin siis osingonnettomäärä todellakin kasvaa kursseista riippumatta, mutta prosentti heittelee osakekurssin mukaan. Eihän mikään takaa sitä, että osinko kasvaa aina myös tulevaisuudessa, mutta +25 vuoden osingon kasvatushistorialla siihen on melko hyvät mahdollisuudet.

  2. Itse olen koukuttunut osinkovirran kasvattamiseen. Jonkin verran toki sijoitan myös indeksirahastoihin. Hyvä pointti on tuo, että rahastot maksavat veroja ulkomaisista osingoista. Lähes tulkoon ainoa varmasti verovapaa on suomalainen rahasto joka sijoittaa suomalaisiin rahastoihin. Kannattaa kuunnella Nordnetin verospeciaali (jakso 45).

  3. Tuo Seligsonin osuuksien vaihtomahdollisuus oli uusi ja loistava uutinen mulle. Osinkosijoittaminen on omassakin toiminnassa hyvn merkittävässä osassa. Suosittelen tutustumaan tikkeriin SCHD, joka on osinkoetf pienillä kuluilla.

    1. Mistä kautta olette tuota SCHD ostelleet? Pikaisella testauksella Nordnetissä haulla löytyi, mutta klikkaamalla ei avautunut mitään.

  4. Kyllä, olet varmasti minuakin laiskempi sijoittaja 🙂

    Olen siinä samaa mieltä, että joku noissa (kasvavissa) osingoissa miellyttää! Itse olen myös valinnut sekastrategian, jossa isohko osa salkusta on sijoitettu osingot uudelleensijoittaviin indeksi-ETF:iin, ja sitten toinen merkittävä puolisko on osakepoimintoja ja osinkoja maksavia ETF:iä.

    1. Kai meissä jokaisessa asuu pieni ”peliriippuvainen”, joten tuohon osinkoon on kyllä niin helppoa jäädä koukkuun. Pitäisin tätä kuitenkin lähinnä positiivisena ilmiönä.

  5. ”Toisaalta tuotto-osuuksien osingoissa verotus saattaa olla korkeampi kuin kasvuosuuksissa. Osingoista veronalaista tuottoa on tällä hetkellä 85 %, mutta kasvuosuuksien verotus riippuu suoraan arvonkehityksestä.” Kyse ei ole osingoista, vaan rahastosta jaettavasta tuotosta, joka on kokonaan (100 %) veronalaista tuloa.

  6. Aika moni tuntuu nyt korjailevan asemiaan sijoituksiensa kanssa, itseni mukaanluettuna. Olen miettinyt et onneksi ei ole isompi salkku, melkein ahdistaisi muuten. Kukahan se kirjoittikaan, että musta joutsen onkin kenties romahduksen sijaan jatkuva pitkä kasvu, saa nähdä sitten…

  7. Juuri indeksisijoittamisen tylsyyden ja toisaalta kassavirran puutteen vuoksi minäkin olen valinnut kasvavien osinkojen osakkeet sijoituskohteeksi. Kasvava osinkovirta motivoi 😊

  8. Ei missään nimessä kannattaisi sijoittaa rahastoon, joka sijoittaa ulkomaille ja jakaa osingot ulos. En kyllä oikeastaan ole ihan varma, onko rahaston kanssa sama juttu, mutta ETF:ssä rahasto maksaa ensin lähdeverot saamistaan osingoista ja jakaessa eteenpäin sinä sijoittajana maksat vielä 30% pääomatulon rahaston tuotonjaosta (osingoista). Näin ollen pienikuluisenkin ETF:n kokonaiskulut nousevat usein 2%:n tienoille.

    1. Periaatteessa näin, mutta toisaalta jotain siitä pitää maksaa että saa jatkuvan kassavirran ja helpon hajautuksen. Jos tavoitteena on kassavirta, niin en näe siinä mitään väärä että osinkosalkun potkaisee käyntiin etf:llä tai rahastoilla, jotka maksavat osingot ulos.

      Lähdevero haaste taitaa poistua sillä, että ETF:n ja sen sisällön kotimaa on sama tai pitkälti sama. En itse myöskään tunne muuta kuin Suomen lähdeverokäytäntöä, joten kuvaan astuu varmaan myös verosopimuksia.

      Jos jatkuva kassavirta ja osinkoverojen maksaminen kannustaa sijoittamaan enemmän, niin päätyy parempaan lopputulokseen kuin kasvurahastossa. Suorat sijoitukset ovat sitten kustannustehokkaampia, mutta niiden eteen joutuu näkemään enemmän vaivaa ja pääomaa täytyy olla, että saa hajautuksen kuntoon. Tai no riippuu tietenkin välittäjästä millä summilla kannattaa lähteä kaupoille.

  9. Itsekkin tässä samaa ajatusta olen virittänyt, että siirtäisi osan sijoituksista tuottamaan suoraa osinkoa. Tähän liittyy myös omalta osaltani ajatus siitä, että möisin yhden sijoitusasunnon, jossa on ollut juuri kallis putkiremontti (toki Helsingissä), joten rahat saa takaisin, muttoa asunnon tuotto-odotus pieneni oitis seuraavaksi 10-vuodeksi. Itse en laske arvonnousua tuotoksi ennenkuin se on toteutunut.

    Kävin juttelemassa osinkosalkuista ja realistinen odotus on n. 3-5 % osinkoa hyvin hajautetulla salkulla.

    Olisi ihan hauska vaihtaa mielipiteitä salkuista ja mahdollisista tavoista rakentaa salkkua. Itse olen taipumassa siihen, että laittaisin salkun sijoitusvakuutukseen, koska salkkuun tulisi tarpeeksi pääomaa, että tämä olisi mahdollista tehokkaasti eli n. 0,3-0,5% kulurakenteella. Laskin, että 10-v tähtäimellä toisi lisää salkkuun n. 2500 e/vuodessa (verotushyödyn kautta).

    Jos yhteydenpito kiinnostaa sinulla lienee sähköpostini tässä viestin yhteydessä.

    Myös tuo talousvalmennuspuoli on ihan mielenkiintoinen. Näin juuri edellisen postauksen koekaniineista. Harvemmin tulee kerrottua juuri kenellekkään omasta varallisuudesta tai siihen liittyvistä projekteista. Ajatusten vaihto olisi aina tervettullutta. Ainoat kenen kanssa asiasta puhun on perheeni ja eri varainhoitajat, joiden luona tulee aina joskus käytyä.

    1. Aina kelpaa juttuseura näiden asioiden tiimoilta. Osassa 2 kerron oman tapani rakentaa salkku ja saan kyllä meilisi tuosta blokattua tai sitten voit laittaa mulle ajatuksia, kunhan saan tuon toisen osan ulos.

  10. Media toitottaa nyt tämän indeksisijoittamisen autuutta ja järkeväähän se onkin. Pitkässä juoksussa lähes kaikki aktiivisesti hoidetut rahastot häviävät indeksilleen kaupankäyntikulujen ja hallinnointipalkkioiden takia. Mutta -kuten olen täällä ennenkin todennut ja linkkejäkin laittanut, mm. Kauppalehden tekemään haastatteluuni 13.1- osaava yksityissijoittaja voi voittaa indeksit vuodesta toiseen. En pidä sitä edes kovin vaikeana. Yksityissijoittajalla on etulyöntiasema. Se edellyttää onnistunutta osakepoimintaa, hermojen hallintaa ja markkinoiden ylilyöntien hyödyntämistä. Kurinalaisen strategian noudattamista.

    Oppi-isäni Kim Lindströmin kirjassa ”Onnistu osakemarkinoilla” v. 2011 on empiirinen analyysi kaikista Suomen pörssiyhtiöistä ja miten kolmen tunnusluvun p/e, p/b ja osinko% systemaattisella hyödyntämisellä on mahdollisuus saada useiden %-yksiköiden ylituotto per vuosi. Se on iso raha pidemmällä aikavälillä. Eli voi menestyä huomattavasti paremmin kuin se kuuluisa tikkaa heittävä apina tai indeksirahastot. Tuon menestymisen voi lisäksi helposti todeta ainakin omasta OP-fi -verkkopankista joka pirtää kauniit oranssit ja siniset käyrät. Arvosijoittaja ei ollenkaan usko markkinoiden jatkuvaan tehokkuuteen, loogisuuteen ja johdonmukaisuuteen.

    Ja lisämausteena tässä on se sijoittajan palkka eli tilille kilahtavat osingot. Niiden henkinen merkitys on suuri. Ja osakkeenomistaja pääsee mukaan yhtiökokouksiin keskustelemaan muiden sijoittajien kanssa, nauttimaan tarjoiluista sekä tapaamaan yhtiön johtoa. Tällä viikolla tavattavissa olivat mm. UPM:n Björn Wahlroos ja Jussi Pesonen, ensi viikolla vuorossa on mm. Elisa, Fortum ja Neste.

    1. Ongelmana vain tuossa teoriassa on se, että yli indeksituoton tuottava strategia toimii vain silloin kuin harva sitä noudattaa, eli kun kyseessä on tarkkaan varjeltu salaisuus. Kun valtaosa sijoittajista noudattaa tuota strategiaa myös strategia muuttuu arvottomaksi, koska silloin myös indeksi noudattaa täsmälleen samaa kaavaa. Tämä on täysin loogista, koska indeksin tapauksessa puolet sijoittajista aina häviää indeksille ja puolet voittaa indeksin. Tämä pätee täysin siitä riippumatta mitä taktiikkaa muut sijoittajat käyttävät, puolet sijoittajista häviää aina indeksille tilanteesta riippumatta.

      Tarkennettuna, Jos kaikki ostavat vain ”arvo-osakkeita” niin indeksiosakerahastot noudattavat täsmälleen samaa käyrää kuin arvo-osakkeisiin sijoittaminen. Ihan promillen tarkkuudella.

      Itse asiassa, jos huomioidaan kulut, reilusti yli puolet sijoittajista tulee aina häviämään indeksille. Tämä on vain matemaattinen fakta, eikä asialle voi mitään. Ja, kyllä, yli puolet häviää indeksille vaikka huomioitaisiin osingot.

      1. Tämä kommenttisi on näitä Burton G. Malkielin perusoppeja. Olen tuon kirjan ”A Random Walk Down Wall Street” moneen kertaan lukenut. Eli jos maasta löytyy 100 $ seteli sitä ei kannata poimia, koska se ei ole aito. Ihmeen paljon näitä aitoja on kuitenkin löytynyt ja on tullut poimittua. Tai että jos joku löytää toimivan teorian, se tuhoaa itse itsensä koska markkinat huomaavat sen. Höpö höpö sanon minä. Ainakin oma empiiria osoittaa jopa tilastotieteen näkökulmasta, että osaava yksityissijoittaja voi vuodesta toiseen voittaa markkkinat ja pysyä ns. normaalijakauman oikeassa laidassa, jopa hännässä. Jos on osaamista, voitontahtoa ja hyvää hermojen hallintaa. Eli yksityissijoittajalla on etulyöntiasema. Ja tämä tietenkin edellyttää markkinoiden tunnekuohujen ja ylilyöntien kylmäveristä hyödyntämistä. Viimeksi tällä viikolla juttelin oppi-isäni Kimin kanssa. Tuo ylituotto kolmella tunnusluvulla on edelleen toiminut hyvin. Sijoittajat vaan valitettavan huonosti tekevät kotiläksynsä. Tunneperäisesti on kahmiittu aikanaan nokioita, talvivaaroja sun muita teknokuplaosakkeita. Tuossa toi linkki Kauppalehden haastatteluuni. Oli myös Arvopaperissa.

        http://www.arvopaperi.fi/kaikki_uutiset/ammattisijoittaja-kertoo-nain-voitat-indeksin-6615079

  11. Ja tämä Kauppalehti halusi tuon strategiani toimivuuden vielä verifioida monen tikkaa heittävän apinan kautta jotka kaikki hävisivät kirkkaasti. Eli minun mielestä yksityissijoittajan kannattaa tehdä kotiläksynsä huolellisesti ja vaurastua markkinoita nopeammin. Nämä rahastojen salkunhoitajat eivät sitä käytännössä voi tehdä. Silti -joku kuluton OMX 25 Super indeksirahasto on valtaosalle se järkevin tapa vaurastua. Mutta on tietenkin tylsää eikä tarjoa älyllisiä haasteita.

  12. Oma tavoitteeni on kasata sen suuruinen osinko salkku, että pääsisin osingoilla kerran vuodessa lomalle ulkomaille. Eli jos vuotuiset netto-osingot olisivat reilun tonnin luokkaa, niin voisin loppuelämäni tehdä aina kerran vuodessa jonkun loma matkan. Tämä tavoite toteutuu viimeistään kahden vuoden kuluttua.
    Pidän myös toista salkkua kasvavien indeksirahastoiden muodossa ja sieltä on tarkoitus alkaa syömään vasta sitten eläkkeellä, jolle tavoite ikä on 50. Kasvurahastot aion itse törsätä elämän aikana, mutta osinko salkun ajattelin jättää perinnöksi.

    1. Kuulostaa hyvältä suunnitelmalta, mikä ei ole lainkaan yllätys tuolla nimimerkillä. Täytyy laittaa mietintämyssyyn, jos itsellekin pitäisi perustaa salkku jonka tuotot voisi käyttää huveihin. Hetkimenee vielä, että pääsee siihen tilanteeseen että saa pakolliset sijoitukset hoidettua, jotta pysyn aikataulussa, mutta sen jälkeen tuollainen hupi salkku voisi olla oikein mainio!

  13. Hei!
    Aion itsekin siirtyä osinkosijoittajaksi, kunhan salkku on tarpeeksi ison kokoinen.
    Itselleni on mentaalisesti helpompi eläköityä osinkotulovirran varaan kuin siten, että joutuisin myymään pieniä osia omaisuudestani joka vuosi pois kattaakseni elinkustannukseni.

  14. Pohatta Rahapodin vieraana uusimmassa jakoksossa!!! WHOOOP. Tämähän on karkkipäivä eläkettä tavoittelevalle jonka eniten käytetyt kanavat ovat nimenomaan kyseinen podi ja tämä blogi. Onnittelut Mikko! Äijä hoitaa 🙂

  15. Olen itsekin sijoittanut jo muutamia vuosia Seligsonin passiivisiin rahastoihin, mutta viime aikoina kasvaviin osinkoihin myös mm. Nordnetin 0,99€ (Helsingin pörssi) tarjousta hyödyntäen. Täytyy sanoa, että osinkojen kilahtaminen tilille ja hyvien firmojen etsimisen psykologinen vaikutus on ollut merkittävä ja säästöprosenttini on noussut strategian vaihtumisen myötä selvästi. Tajusin kuitenkin, että Seligsonin Global Top 25 Brands ja Global Top 25 Pharma (joihin olen aiemmin myös sijoittanut) ovat itse asiassa täynnä maailman parhaita kasvavia osinkoja maksavia firmoja mukaan lukien jenkkiosinkoaristokraatit (yli 25 vuotta putkeen nouseva osinko) Coca Cola, McDonalds, Pepsi, Procter & Gamble, Colgate-Palmolive, Abbvie ja Johnson & Johnson. Lisäksi mm. Apple on kasvattanut osinkoaan 5 vuotta putkeen ja Microsoft 14 vuotta, muutamia mainitakseni. Kyseisten rahastojen yritykset ovat myös sikäli poikkeuksellisia, että niillä kaikilla on vahva markkina-asema ja suuri kassa sekä isot voittomarginaalit.

    Olenkin harkinnut, että jatkaisin sijoittamista näihin kahteen rahastoon, pitäisin indeksisalkun ennallaan ja keskittyisin poimimaan hyviä kasvavan osingon yhtiöitä pääasiassa Helsingin pörssistä. Suorissa jenkkisijoituksissa etf:ien kautta kun on omat ongelmansa ja vaivansa (lähdevero), vaikka hieman halvempia ovatkin kuin em. rahastot.

  16. Uskoisin että vaikka vähättelet itseäsi, pystyt viisaana miehenä hyvinkin pienellä vaivalla pääsemään vähintään indeksituotteiden kanssa samoihin tuottoihin. Allekirjoittanutkin on täysi idiootti ja silti salkkuni kuuluu nordnetin 10% parhaiten tuottaneiden joukkoon. Pääasia on valita kasvavia yrityksiä ja ostaa niitä kohtuuhintaan, esimerkiksi tilapäisten ulkopuolelta tulevien vaikeuksien aikaan. (esim. Nokian renkaat ja Venäjän ruplan aleneminen)

    Näissä parasta on se, että tulevaisuudessa sinun tarvitsee vain lähinnä istua käsiesi päällä ja katsella kun osinkovirta vuosi toisensa perään kasvaa.

    1. Niin ja huomautuksena vielä niin jos noita osavuosikatsauksia vierastaa niin niistä ei tarvitse kuin muutama rivi katsoa ja pitää huoli että yhtiön kehitys on odotuksien mukaista.

      1. Toivotaan, että olet oikeassa. Vielä kun tuon muutaman rivin saa automatisoitua ja niin, että siitä tulee infoa vain kun vaaditaan toimenpiteitä niin alkaa kuulostamaan hyvältä. Tosin alkuun salkussa ei kovin montaa lappua ole niin seurantakin on inhimillistä, vaikka käsin tekisi.

  17. Muutama kommentti ja vinkki:
    – Kuten yllä mainittu, niin kasvu- ja tuotto-osuuksia voi vaihtaa Seligsonin Suomi-rahastossa. Tämä pätee käsittääkseni lähes kaikkiin muihinkin rahastoihin. Nyrkkisääntö on, että kasvu on osingoista johtuen parempi sijoitus kuin tuotto, jossa maksaa tuplaverot (ensin yhtiö ja sitten rahasto-osuuden tuoton nostaja). Kasvussa voi valita verojen maksuajankohdan.
    – Arvo-osuustilin voi niin ikään vaihtaa paikasta toiseen, eli jos kokee maksavansa välityksestä liikaa, niin ilmoitus vaan Euroclearille.
    – LähiTapiola on avannut pari kuukautta sitten mm. sijoitusvakuutukset ns. kaikelle kansalle ja kulut ovat huomattavan alhaiset. Esim. yli 100.000 euron salkulle vuotuinen hallinnointipalkkio on vain 0,3 %, jota voi pitää halpana. Sinne saa mm. Seligsonin tuotteeet sisälle ja ilmeisesti isommilla summilla myös suorat osakesijoitukset.
    – Sijoitusvakuutuksesta tehdyille nostoille ei lock-up -aikaa LähiTapiolassa ja nostot pääoman määrään asti verottomia, ts. kun nostetaan vain sijoitettua summaa. Tämä mahdollistaa verotuksen lykkäämisen esim. eläkeikään, jos vaikka silloin haluaa nostaa tuottoja ulos. Korkoa korolle -efekti pääsee vaikuttamaan oikein kunnolla.
    – Uusi verotus mahdollistaa sellaisen, että osinkotuloista vähentää myynneistä syntyneet tappiot, eli jos osinkotuloja on 10.000 euroa vuodessa ja realisoi tappioita saman verran, niin vero = 0. Sitten vaan ostaa samat osakkeet uudelleen. Olen tehnyt muutaman vuoden siten, että olen käyttänyt hyväksi tappiot (myyntivoittoja on tullut ns. pakosta), mutta nyt kaikki suorat osakesijoitukset ovat voitolla…
    – Suoria osakesijoituksia kannattaa olla nimenomaan siksi, että keskimäärin esim. 1/3 sijoituksista tekee tappiota ja silloin tappioita voi hyödyntää. Jos normivuonna 8 % keskimääräisellä tuotolla on sijoitus pelkästään esim. indeksirahastoon, niin hyödynnettäviä tappioita ei synny.
    – Olen samaa mieltä, että indeksisijoittaminen on tylsää ja suoria sijoituksia on hyvä olla, että pysyy hereillä (ja pääsee hyödyntämään tappiot). Sijoittamisesta kiinnostuminen nostaa säästöastetta.

  18. Vanha postaus, mutta itselle hyvinkin ajankohtainen aihe. Olen ollut aiemmin kasvurahastojen kannalla, joka sijoittaa osingot uudelleen ja ainakin suomalaisissa rahastoissa saaden näin verohyödyn. Pohatan ja muiden keskustelijoiden ansiosta olen alkanut itsekin pohtimaan kasvavien osinkojen strategiaa

    Mietin kuitenkin, että jos rahaston pitää vähintään kymmenen vuotta ja alkaa sen jälkeen pikku hiljaa lypsämään (tai Pohatan mukaan teurastamaan) rahastoa, niin kasvurahastossa saa tämän hetken verolainsäädännön mukaan käyttää 40% hankintameno-olettamana. Tämän ansiosta kasvurahastoon ansaituista osingoista ei tarvitse maksaa niin paljon veroa, jolloin saa vieläkin suuremman verohyödyn. Tuottorahastoissa tai osingot ulos maksavissa ETF:ssä ei voi käyttää hankintameno-olettamaa osinkojen kohdalla.

    Olen tällä hetkellä edelleen kallistumassa enemmän kasvurahastojen puoleen pitkällä aikavälillä (10-20 vuotta) 40 prosentin hankintameno-olettaman johdosta. Toki tähän liittyy veroriski ja lainsäädäntö voi koska tahansa muuttua. Monta iltaa yrittänyt laskeskella kumpi vaihtoehto olisi parempi (kasvu vai tuotto). En ole jaksanut exceliä tästä vääntää. Joku tilastonikkari saa varmaan semmoisen laskettua:) Ratkaisuna tulee todennäköisesti itsellä olemaan molempi parempi:)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.