Inspiraation puutetta?

muusa-pohattaKun on syventynyt valitsemaansa aiheeseen tietyn aikaa, syntyy tunne, että tuntee aiheen. Kun jatkaa syventymistä, huomaa olevansa täysin väärässä. Mitä enemmän oppii, sitä enemmän näyttäisi opittavaa olevan jäljellä. Välillä erehdyn itse luulemaan, että tiedän jotain säästämisestä ja aikaisesta eläköitymisestä. Ehkä tiedänkin, mutta asioiden ymmärtäminen on asia erikseen. Onneksi aina silloin tällöin vastaan tulee vastaan asioita, jotka saavat minut ymmärtämään taloudellista riippumattomuutta entistä paremmin.

Tällä kertaa vastaan tuli Mr. Money Mustachen uusin postaus ja siihen liittyvä loistava ”TED-talk-tyylinen” videoesiintyminen. En edes yritä tässä vaiheessa kuvailla mistä videossa puhutaan ja mitä pointteja siinä otetaan esille. Sen verran voin sanoa, että kyseessä on omalta osaltani ehdottomasti tämän viikon parhaiten käytetty puolituntinen. Uskon, että se voi olla sitä myös sinulle.

Videon löydät postauksen How to be Happy Rich and Save the World lopusta. Kun olet katsonut leffan, voit jatkaa lukemista.

Yksi esityksen pointeista särähti omaan korvaani, koska olen viimeaikoina joutunut tekemään aiheeseen liittyvää pohdintaa.

”Työ on parempaa, jos et tarvitse siitä saatavaa rahaa.”

Työn tekeminen vain rahan takia ei varmasti ole optimaalinen tilanne. Hengissä selviytyminen on tietysti hyvä motivaation lähde, mutta sekin on ainakin meillä suhteellista. Lyhyesti sanottuna raha ei ole yleensä paras motivaation lähde.

Vielä mielenkiintoisemmaksi ajatus muuttuu, kun se käännetään päälaelleen.

”Jos työ on parempaa kun ei tarvitse siitä saatavaa rahaa, voiko rahan saaminen muuttaa työn huonommaksi?”

Ensimmäinen ajatus on, että ei tietenkään voi. Jos löydät unelmatyösi ja saat siitä vielä palkkaa, niin mikä voisi olla sen parempaa? Täytyy muistaa, että rahan vastaanottaminen työsuorituksen vastikkeena tuo mukanaan velvollisuuden. Velvollisuus tarkoittaa sitä, että asia täytyy hoitaa halusit tai et. Jos asian on aikaisemmin halunnut tehdä omasta tahdosta, saattaa vapaa tahto vaihtua rahan ansiosta taakaksi.

Kuvitellaan, että naapurin iäkäs rouva tulee kysymään sinulta, että voisitko leikata hänen nurmikkonsa. Suostut, leikkaat nurmikon ja tunnet auttaneesi. Saat palkkana ison kiitoksen ja leveän hymyn. Eittämättä tulet itsekin hyvälle tuulelle.

Sitten rouva kysyy, että voisitko tehdä saman joka toinen viikko 12 euron tuntipalkalla.

Tilanne muuttuu, koska toisille meistä 12 eurossa on kyse palkinnosta, mutta toisilla omasta halusta tehty työ muuttuu tässä kohtaa taakaksi. Et tietenkään voi kieltäytyä, koska tästä seuraisi seitsemän vuoden epäonni.

Ymmärrän, että siinä on iso ero tarvitseeko työstä saatavan rahan vai saako sitä lainkaan enkä oleta, että oman ajatuksen juoksuni on tässä kohtaa kaikille aivan kirkasta. Eikä sen edes tarvitse olla ottaen huomioon, että kello on noin 2 yöllä. Ehkä minä katsoin MMM:n esiintymisen erilaisten linssien läpi kuin sinä. Ehkä sinulle herää taas jotain uusia ajatuksia omistani.

Oli miten oli – meidän jokaisen olisi välillä hyvä pohtia sitä, että miksi päätämme tehdä elämässämme juuri niitä asioita joita teemme.

Kuulisin mielelläni mielipiteesi artikkelista esimerkiksi kommenttien kautta. Mikäli koit artikkelin hyödylliseksi, ilahtuisin jos autat jakamalla sen eteenpäin ja tykkäät sivustani P.Ohatta myös Facebookissa. Twitteristä löydät minut kätevästi nimimerkillä @RahaPohatta. Voit myös tilata tulevat artikkelit sähköpostiisi liittymällä sisäpiiriin.

25 vastausta artikkeliin “Inspiraation puutetta?”

  1. Katsoin MMM:n esityksen ja minä ymmärsin tuon videon näinpäin, että jos tekemästään työstä ei olisi pakko saada rahaa, se saattasi myös parantaa palvelun laatua. Se on aika mielenkiintoinen ajattelutapa. Nykyjäänhän se menee yleensä niin, että asiakas haluaa säästää ja tekijä taas saada mahd paljon.

    Raha tuskin on paras motivaation lähde tai edes kovin hyvä, mutta koska fyysisestä työstä riippumattomat tulovirtani eivät vielä kata välttämättömiä menojani (ruoka, suoja, lämpö jne), voi minua vielä toistaiseksi motivoida rahalla. Kuitenkin minulla on jo valinnanvaraa muutama kuukausi puskurirahaston vuoksi.

    Tosiaan video kannattaa käydä läpi, sillä se sisältää muitakin erinomaisia pointteja. Me olemme todella surkeita rahan kanssa. Osaamme kyllä käyttää sitä, mutta emme osaa käyttää sitä omaksi emmekä niiden eduksi joista välitämme. Sen sijaan ostamme niillä itsellemme aina vaan lisää huolta, murhetta ja stressiä sen sijaan, että käyttäisimme jo ansaitsemamme rahan siihen, minkä vuoksi väitämme sitä itsellemme haalivan.

    1. Varmasti tuo pitää myös paikkansa, että itse työnlaatukin on parempaa, jos sen tekijä ei tarvitse siitä saatavaa rahaa, vaan tekee työn tekemisen riemusta. Itse uppoiduin niin täysin työntekemiseen, että vaikutus lopputulokseen jäi paljon pienemmälle huomiolle.

  2. ”Jos työ on parempaa kun ei tarvitse siitä saatavaa rahaa, voiko rahan saaminen muuttaa työn huonommaksi”

    Tämähän päättyy loppujenlopuksi takaisin tilanteeseen, jossa kysytään ”tarvitsetko työstä saatavan rahan?” tässä tapauksessa 12eur. Jos tarvitset niin työ muuttuu helposti pakoksi/velvollisuudeksi, mutta jos et tarvitse niin ruohonleikkaus tekee sinut edelleen onnellisemmaksi ja samalla kartuttaa esimerkiksi eläkesäästöjäsi. Koska merkityksellinen työ on eri suuri kuin rahan ansaitseminen.

    1. Oma pointtini oli ehkä enemmän se, että raha vie vapauden tehdä asioita omasta halusta ja tuo mukanaan velvoitteen.

      Tavallaan kyllä päädytään takaisin tuohon, mutta siitä päästään siihen, että mikä määrittää sen tarvitseeko tuon rahan vai ei. Periaatteessa taloudellista riippumattomuutta tavoitteleva tarvitsee kaiken rahan, kunnes riippumattomuus on saavutettu. Toisaalta ei tarvitse, jos riittävät tulot saa muualta.

  3. Video oli kyllä erittäin hyvä ja siinä oli paljon asioita, joita itsekin olen ajatellut viime aikoina – päällimäisenä ehkä juuri tämä maailman klassisin kysymys ”mikä minut tekee onnelliseksi?”. Ympärillä oleva maailma on onnistunut luomaan aika mielenkiintoisen käsityksen onnellisuudesta, koska se usein mielletään materiana ja itsellänikin on muutama kalliimpi asia, mitä haluaisin ostaa, koska uskoisin, että ne tekevät minusta onnellisemman. Faktahan on, että en tiedä tekevätkö ne ennen kuin ostoksen teen.

    Säästöprosentti, joka luennossa mainittiin oli myös mielenkiintoinen. 64,9%. Olen miettinyt paljon myös, mikä olisi sopiva säästöprosentti ja sieltähän se tulikin apteekin hyllyltä. Tällä hetkellä säästöprosenttini vielä kuuluu asteikkoon ”actually give a shit”, joten alku on lupaava 😛

    1. Mä ymmärsin muuten sen kuvaajan toisin päin, eli ensin tuli se ylihienosta autosta luopuminen, sitten että tekee itse ruokaa ja viimeisessä vaiheessa, että ”actually give a shit” -> jolloin tavoite ylittää muut halut arjessa? Olinko väärässä?

      1. Joo juuri näin päin itsekin sen ymmärsin, mutta tulkitsin actually give a shitin siten, että siinä on se säästäväisyyden perustaso ihmiselle, joka näitä asioita vähän edes ajattelee. Tekemistä kuitenkin siitä eteenpäin on vielä, mistä olen samaa mieltä.

  4. Entäpä jos työnantajat tunnistaisivat tämän ilmiön. Mitä tapahtuu puheelle sisäisestä motivaatiosta. Just viime viikolla talouselämässä julkaistiin joku ”tutkimus” kuinka rahalla palkitseminen pilaa aina tämän sisäisen motivaation. Harmi juttu työnantajille 🙂

    1. No ei ehkä välttämättä niin harmijuttu työnantajalle kuin miltä ensalkuun kuvittelisi. Tulee mieleen vaikkapa sellainen pikku juttu, että entä jos palkan korotusten sijaan budjetoisikin vaikkapa virkistyspäiviä tai muuta motivaatiota ylentävää tekemistä? Jokaisen firman tietenkin tulee erikseen laskea missä kohtaa palkannostot vs. virkistystoiminta tulee nopeammin työnantajalle takasin. Koska raha ei motivoi loputtomiin, eikä varmaan virkistyksetkään, mutta ehkä niiden välistä voi löytää jonkinlaisen tasapainon?

      1. Ei nuo virkistyspäivätkään kaikille sovi. Varsinkaan jos menevät tunninkaan työajan ulkopuolelle. Meillä on töissä tyyppejä jotka valittavat pienestä palkasta ja eivät tule ikinä virkistäytymään jos pitäisi siihen vapaa-aikaansä käyttää.

      2. Osinkokunkku, kaikillehan ei voi olla koskaan mieliksi. Eihän tuotakaan aktia tietysti kaikille voi pakottaa. Sitten on ihmisiä, jotka valittaa kaikesta muttei tee tai pyri tekemään mitään asioille. Ikäänkuin he saisivat valittamisesta jotain kiksejä?

      3. Omalla kohdallani raha on kyllä motivaattori. Sen motivoiva vaikutus toki lakkaa siinä vaiheessa kun sitä on tarpeeksi, olen ajatellut sen pisteen olevan itselläni se, kun ei tarvitse käydä töissä saadakseen kohtuulliset elämisensä menot katettua.

        Henkilökohtaisesti en pidä virkistyspäivistä vaikka ne olisivat normaalin työpäivän sisällä. Mielestäni kulttuuri- ja liikuntasetelit ovat paljon parempi tapa edesauttaa hyvinvointia, jokainen voi tehdä niillä mitä ja milloin haluaa.

      4. Useimmiten eniten virkistystoiminnasta innostuneet ovat niitä, jotka eivät virkistyspäivää edes tarvitse. Niitä, joilla on puutteita työmotivaatiossa, ei virkistyspäivät pahemmin auta. Nimittäin se ei ratkaise ongelmaa, vaan kyseessä on vain tauko työn tekemisestä ja tauon jälkeen ollaan lähes samassa tilanteessa. Jotta voi olla työmotivaatiota, pitää työn tuntua tärkeältä. Jos työ ei tunnu tärkeältä, mikään virkistystoiminta ei auta yhtään ja niissä käyminen on työntekijältä ajan ja työnantajalta rahan haaskausta.

        Ja kun läheskään kaikki ei edes pidä virkistyspäivistä, ei virkistyspäivällä ole monille edes vapaapäivän edestä hyötyä. Monet valitsevat mieluusti jopa palkattoman vapaan virkistyspäivän tilalle.

  5. Moro Mikko!

    Hemmetin hyvää juttua sulla tässä blogissas, jonkun verran olen jo ehtinyt lukasemaan mutta en vielä aivan kaikkea!

    Mulla onkin sulle kysymys, ehkä tähän löytyisi vastaus blogia kaivelemalla, mutta toivonkin ettei tähän vastaaminen aiheuta liikaa vaivaa: Itse en ihan saman tasoiseen avoimuuteen kykenisi kuin teikäläinen, joten näin alkavana sijoittajana kysynkin että ovatko osakeomistukset julkista tietoa?

    Löysin vähän sekavaa tietoa Googlettamalla, ilmeisesti ainakin kaikenmuotoiset tulot näkyvät, mutta onko osakeomistusten suuruus nähtävissä julkisissa verotiedoissa?

    Ja jos on, mitä olet mieltä pelkän sijoitusyhtiön perustamisesta ulkomaille, ei siis veronkierron takia, vaan yksityisyyden.

    1. Tervehdys kaima! Lähtkökohtaisesti eivät ole julkista tietoa. Yksityishenkilöiden verotustiedot löytyvät eli tulot saa selville, mutta omaisuutta ei.

      Yhtiöistä en ole täysin varma. Pitäisi ostaa jonkun firman tilinpäätös ja katsoa millä tasolla tase-erittelyt ovat julkista tietoa.

      Toki joku saa täydentää, jos löytyy suoraan hyllyltä tämä tieto.

  6. Huomasin että blogisi sisältää mainoksia, ja nämä jutut kuuluu alaani osittain, nettisivuhommia yms kun teen, niin vastapalkaksi mahdolliselle vastaukselle aiempaan kysymykseeni haluankin antaa sinulle kaksi vinkkiä jotka kasvattavat takuulla blogisi mainostuloja. Melko spämmisen kuulonen alotus mutta jatketaan! 🙂

    En tiedä tarkkaa blogisi trafiikkia, mutta muutamia lähteitä kaivelemalla sain vaihtelevaa tietoa siitä. Ilmeisesti sivujasi käy lukemassa noin 100-800 ihmistä päivittäin, joilla voi tahkota noin 2-12 euroa päivässä. En myöskään tiedä tarkkoja prosenttilukuja siitä kuinka iso osa trafiikista on mobiilikäyttäjiä, mutta nykyään valtaosa trafiikista (50-80%) on yleensä mobiilikäyttäjiä.

    Mobiilikäyttäjät eivät meinaan tällä hetkellä blogiasi lukiessa kohtaa juurikaan mainoksia, elleivät he scrollaa postauksissa kommenttienkin ohi. Ymmärrät varmasti kuinka suuri vaikutus yhdellä tai kahdella paremmin sijoitetulla mainos-elementillä on, jos esimerkiksi blogisi trafiikista puolet on mobiilia. 🙂

    Suositukseni olisikin että lyöt yhden mainos-elementin joko blogisi otsikon yläpuolelle tai heti valikon jälkeen, mielellään sellaisena että se näyttää mobiiliresoluutiossa 320×100 kokoisen mainoksen. Tämä on Googlen sääntöjen mukaista, ”above the fold”, eli ensimmäiseen scrollaamatta näkyvään osaan nettisivua pystyy sijoittamaan yhden maksimissaan 320×100 kokoisen mainoksen.

    Tämän pystyy toteuttamaan niin että css koodissa määrittelee mobiiliresoluutiossa näytettävälle elementille maksimikooksi tuon 320×100, jolloin Googlen responsiivinen koodi osaa tarjoilla siihen oikean kokoisen mainoksen. Tämä elementti ei tietenkään näy desktop käyttäjille.

    Suosittelen myös pienentämään otsikkoa ja logoa jotta Google ei hirmustu sisällön työntymisestä alaspäin. Mitä nyt tuossa kattelin kännykällä ja mallailin että kuinka pitkälle sisältö työntyisi tuon mobiilibannerin takia, ongelmia tuskin tulisi Googlen sääntöjen kanssa, mutta parempi pelata varman päälle! 🙂

    Toinen juttu mitä suosittelen että teet, on siirtää sivupalkista ainakin yksi elementti postaukseen integroiduksi. Sen voisi laittaa muutaman ensimmäisen kappalejaon jälkeen. Maksimikooksi tälle elementille suosittelen 300×250, joka näkyy myös mobiilissa, ja on yksi Googlen parhaiten suorittava mainoskoko.

    Nämä kaksi vinkkiä toteuttamalla tulet mahdollisesti tuplaamaan mainostulosi. 🙂

    1. Kiitos vinkeistä! Täytyy pistää harkintaan, mutta toistaiseksi en ole halunnut tekstin sekaan tuoda mainoksia. Itse en noista pidä ja pyrin pitämään blogin mainonnan sellaisena minkä kanssa itse voin elää.

      Käyntimäärä pyörii tällä hetkellä noin 500 – 1000 session tasolla riippuen siitä milloin edellisen kerran olen jotain julkaissut.

      Sen sijaan olen harkinnut, että vaihtaisin adsense mainokset kuukausiveloitteisiksi, jos tähän sopiva kumppani löytyy.

  7. Allekirjoitan täysin tuon, että työ on parempaa, kun siitä saatavaa rahaa ei välttämättä tarvitse. Tällä hetkellä itselläni on tilanne, jossa varovaisesti arvioiden tulisin toimeen ilman mitään tuloja ainakin 10 vuotta, mutta en usko tällaisesta elämästä kuitenkaan nauttivani. Jatkan siis työskentelyä ja kasvatan edelleeen ”eläkerahastoani”, mutta koen nauttivani työskentelystäni enemmän tässä tilanteessa, kun voin käytännössä koska tahansa päättää, että työnteko saa nyt riittää.

    1. Itselläni on hyvin samankaltaisia tunteita. Iso merkitys oli myös sillä, että nykyinen työsopimus on voimassa toistaiseksi määräaikaisen sijaan.

      Toisaalta välillä ajatus lipsahtaa aina siihen, että haluaisin saada vielä jotain suurempaa aikaiseksi kuin mitä tällä hetkellä teen. Nykyinen työni on mielenkiinoista ja haastavaa, mutta kun se on jossain määrin vapaaehtoista, niin välillä pohdinta menee siihen, että mitä oikeasti haluaisin tehdä ja voisinko tehdä jotain mistä tulevat tai nykyiset sukupolvet voisivat oikeasti hyötyä.

  8. @Mikko E.

    En näe tällä sivulla mainoksia lainkaan, mikä on oikein hyvä. En tarvitse mainoksia tekstin sekaan, ja mielenkiinto blogia kohtaan leikkautuu murto-osaan, mikäli mainokset häiritsevät lukemista.

    Mainosten survominen mobiilisivun tekstin sekaan on puhtaasti kusipäistä, sillä ne vasta lukemista haittaavatkin.

    Ryhdy tekemään töitä ihmisten kiusaamisen sijaan.

    1. Olen samalla linjalla, että kokisin tekstin seassa olevat mainokset häiritseviksi ja mukava kuulla, että oma blogini uppoaa sellaisenaan.

      Ja ehkä viimeisen osan kommentistasi olisi voinut ilmaista toisinkin. Keskustelu on hyvästä, mutta toivon että linja pysyy toisia kunniottavana!

  9. Joo nyt oli kyllä Hansilta melko asiatonta. Annoin siis vinkkejä lisätienesteille, nämä kun ovat oman alan hommia, ja olen siis yksityisyrittäjä, ja teen mielestäni kyllä ihan töitä.

    Oma mielipiteeni on se että mainokset ovat hyvästä kunhan niitä on maltillisesti. Olen kaikenmaailman popup yms systeemejä vastaan, mutta karu fakta on se että internetin sisältö tuotetaan suurelta osin sillä rahalla minkä mainonta tuottaa. Mielestäni yksi pieni banneri joka vie ruudun yläosasta ehkä 20℅ on hyvin pieni paha, ja se vielä katoaa näkyvistä kun scrollaat alaspäin. Eikä yksi mainos tekstin seassa myöskään haittaa kunhan se on selkeästi mainos, eikä klikkifarmimaisesti samannäköisten kuvien ympäröimänä jonka tarkoitus on harhauttaa käyttäjät klikkaamaan mainosta.

    Onko televisiokanavien mainoskatkot kusipäisyyttä? Ei niitä ohjelmia telkkariinkaan hyvää hyvyyttä tehdä, vaikka mielelläni asuisinkin maailmassa jossa noin toimittaisi.

  10. Mikko E:ltä hyvää pohdintaa. Sivujen ei kannata karkoittaa lukijoita ja pot. asiakkaita liian agressiivisella kilpavarustelulla. Karu fakta kun on myös se, että osa lukijoista blokkaa ja tulee aina blokkaamaan selkeät mainokset. Niin kivaa kun mainoksista ja niiden estäjistä nillitys toisinaan onkin, me kaikki tiedämme, että se ei auta. Me nähtiin se VHS:nä, nauhottavina digibokseina ja adblockereina. Toisinaan olisi kuitenkin kiva omistaa jonkun sarjan koko tuotantokausi sen sijaan, että pelleilisi tv-lehden ja nauhurin kanssa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.