P.Ohatta pähkinänkuoressa

Pohatta-pähkinänkuoressaEnsimmäiseksi haluan toivottaa kaikki uudet lukijat tervetulleiksi. Koska uusia kasvoja on paljon, on ehkä hyvä tarkastella mistä oikein on kysymys. On aika oksentaa koko P.Ohatta yhteen ja samaan artikkeliin. Toivottavasti saat tämän avulla nopeasti juonesta kiinni.

Ehkä toistan itseäni jo liikaa, mutta ainoa asia mitä pyydän on se, että luet ensin ja päätät vasta sitten mitä mieltä olet. Asioita voi ajatella monelta kantilta, ehkäpä avoimin mielin opit jotain uutta ja heräät ajattelemaan omaa talouttasi.

Olen jokaisen kysymyksen loppuun antanut kaksi vaihtoehtoista ajatusta. Voit valita niistä mieleisesi tai sitten luoda kokonaan oman mielipiteen.

Onko tämä koko P.Ohatta ja eläkkeelle 35-vuotiaana ihan täyttä paskaa?

On luonnollista ajatella, että kyse olisi jostain mahdottomasta. Ehkä haluat kieltää koko asian, koska se on helpoin vaihtoehto. Jos kyse on mahdottomasta, ei sille tarvitse uhrata ajatuksia ja pääset itse helpommalla.

En ole tätä keksinyt vaan yksinkertaisesti kopioinut idean. Monet ovat jääneet todella aikaisin eläkkeelle. On erittäin vaikeata väittää sellaista mahdottomaksi, mikä on jo tehty. Kuten sanoin, tutustukaa ja päättäkää sitten. Ja tutustukaa myös muihin blogeihin sivun oikeassa laidassa. En pahastu, jos sen jälkeen pidätte tätä täytenä kusetuksena. Valitettavasti siinä tapauksessa joudumme jättämään hyvästit toisillemme.

1. Ajatus on mahdoton ja kiistän kaiken siihen liittyvän. Hyväksyn sen että on normaalia pistää kaikki rahat haisemaan enkä kyseenalaista nykyistä normia. Samalla ymmärrän, että oma talouteni tuskin tulee koskaan kehittymään minnekään.
2. Ehkäpä tässä on joku juoni, joka selviää tutustumalla. Pakkohan tässä joku totuus on olla, jos se on kerran jo tehty useampaan kertaan.

Mistä blogi on saanut alkunsa ja mistä kaikki on lähtenyt liikkeelle?

Olen aina ollut säästeliäs ja ennen blogia pidin muutaman prosentin säästämistä normina. Kukaan ei koskaan kertonut, että voisin säästää enemmänkin. Vuonna 2013 eksyin Amerikkalaisen Mr Money Musctachen blogiin. Silloin heräsin itse.

Ensin halusin tulla rikkaaksi – kuka nyt ei nuorena rikkauksista haaveilisi? Nopeasti ymmärsin, että kyse on paljon muustakin kuin rahasta. En tiennyt mitä halusin ”isona” tehdä, mutta tiesin, että en viihtynyt kovin hyvin silloisessa päivätyössäni. En todellakaan voinut kuvitella tekeväni samaa lopun elämääni. Ajattelin, että karsin elämästäni ne asiat, jotka tekevät minut onnettomaksi. Onnettomuuden tunteet poistamalla kuvittelin löytäväni onnellisuuden.

Tällä hetkellä ajattelen, että elämä ei voi olla pelkkää onnettomuutta aiheuttavien asioiden poistamista. Pitää tehdä niitä asioita mistä nauttii. Haluan valita omat polkuni ja tehdä sitä, minkä itse koen tuovan lisää sisältöä omaan elämääni.

1. Ajatukset ovat täysin järjettömiä ja haluan jatkaa tuhlaamista. Ymmärrän, että tuhlaamalla kaiken jätän kohtaloni muiden käsiin ja uskon siihen, että Oy Suomi Ab kustantaa eläkkeeni.
2. Ajatus alkaa olemaan selkeä. Tuotahan minäkin haluan. Nyt alkaa kiinnostamaan, että miten tämä tehdään käytännössä?

Mikä on eläke?

Eläke sanana aiheuttaa ristiriitaisia mielipiteitä. Se on kuitenkin oma lempisanani. Toiset puhuvat taloudellisesta riippumattomuudesta eli tilasta, jossa sijoitusten tuotot riittävät kattamaan elinkustannukset. Näin työn tekemisestä tulee vapaaehtoista. Kyse on siis valinnan vapaudesta vailla taloudellisia murheita.

Eläke ei suinkaan tarkoita sitä, että istuisin päivät pitkät perseelläni palmujen alla. Olen sen verran aktiivinen ihminen, että en kovin kauaa pysy paikoillani. Toki voin istuskella palmujen alla, jos siltä tuntuu. Yhtälailla voin käydä töissä ja ansaita edelleen palkkaa. Siinä on kuitenkin suuri ero, teenkö sen vapaaehtoisesti vai pakon alla. Eikö eläkkeellä kuulu tehdä juuri sitä, mitä itse haluaa tehdä?

1. Eläke on eläke ja silloin istutaan tiivisti oman tarakan päällä. En ole koskaan ajatellut, että kyllä minä sitten eläkkeellä teen…
2. Niin olet oikeassa. Kai eläkkeellä kuulu tehdä juuri sitä mitä itse haluaa. Anna nyt jos se käytännön esimerkki.

Mutta miten ihmeessä tämä eläke voi olla mahdollinen?

Olen rakastunut tähän yhteen ja samaan yksinkertaistettuun esimerkkiin:

Jos säästää vuodessa 50 % tuloistaan, saa säästöön yhden vuoden menoja vastaavan eläkekassan. Kun samaa toimintaa jatkaa 10 vuoden ajan, saa kassan kasvatettua kymmenkertaiseksi eli säästössä on yhteensä 10 vuotta. Jos tämän kassan sijoittaa ja saa sijoitukselle 10 % tuoton, tuottaa kassa joka vuosi yhden vuoden menojen verran – ja voilà, enempää ei ihminen vuodessa tarvitse.

Todellisuudessa luvut eivät ole ihan näin selkeät, tuskin pääsen 10 % tuottoon ja verot täytyy huomioida, mutta toisaalta säästää voi enemmän kuin 50 %. Oma säästöprosenttini pyörii tällä hetkellä 70 tienoilla. Tarkemmat luvut taloudestani voit tsekata kuukausikatsauksista ja laskemisessa voit käyttää apuna sijoitussuunnitelmaani.

1. Ei ei ei… ei se noin voi mennä. Sijoittamisessa vain häviää kaikki rahansa. Ja vaikka ei häviäisi, niin 10 % tuottoon ei kyllä pääse millään.
2. Aa… homma selkenee. Huomasin, että kyse on yksinkertaistetusta esimerkistä, mutta ymmärrän sen taustalla olevan periaatteen. Pitäisiköhän tarkistaa vaikka muutama tutkimus siitä, miten osakesijoitusten arvot ovat kehittyneet pitkällä aikavälillä.

Okei, tunnusta jo, että olet varmasti perinyt rahasi ja nyt huutelet sen suojista mitä huvittaa?

No tunnustan! Vaikka sitäkään ei saisi Suomessa sanoa ääneen, että on saanut taloudellista tukea. Perinteisen häpeän sijaan tunnen valtavaa kiitollisuutta siitä, että olen saanut täydelliset lähtökohdat sijoittamiseen ja säästämiseen. Nuorempana sain isovanhemmiltani rahaa ja isäni päätti ne sijoittaa. Tarkkaa summaa en osaa sanoa, mutta joka tapauksessa kyse on tuhansista euroista.

Ensimmäiset omat sijoitukset tein 2008 ja 2009 alkaen sijoitusteni historia löytyy tästä. Korkoa korolle ilmiön voima on uskomaton ja sen avulla sain varaslähdön. Sittemmin ilmiö on jyllännyt ja olen itse pyrkinyt laittamaan lisää vettä myllyyn. Ilman isääni, en olisi ikinä kiinnostunut sijoittamisesta.

En voi siis todistaa, että nollasta lähtemällä voi jäädä 35 eläkkeelle. Uskon silti siihen, että se on mahdollista. Sehän on vain yksinkertaista matematiikkaa eikä suinkaan salatiedettä.

1. Arvasin! Minä tiesin että tämä ei ole mahdollista ja että tässä on joku koira haudattuna. Nyt kyllä häivyn. Helppohan se on huudella, kun on saanut kaiken eikä ole itse tehnyt mitään.
2. Tuhansia euroja. Kuulostaa paljolta, mutta olenhan minäkin saanut rahaa lahjaksi. Kyllä sitä on itseasiassa aika paljon lapsuuden aikana kertynyt. Mitenhän paljon minulla olisi rahaa, jos esimerkiksi lapsilisäni olisi sijoitettu kuukausittain? Täytyypä Googlata korkoa korolle ilmiö ja toi lapsilisähomma. Vaikka omalla kohdallani voi olla jo myöhäistä varaslähdölle, ehkä voisin avittaa noita mukuloita.

Onko pakko säästää? Eikö elämä ole silloin ihan pelkkää kituuttamista?

Säästäminen ei ole pakollista. Pakko on vain kuolla ja maksaa veroja. Säästäminen on henkilökohtainen valinta. Kuluttamisen hyvistä puolista tuskin tarvitset lisätietoja, mutta pyrin tuomaan esille vaihtoehtoja, mitä säästäminen voi tarjota.

1. Kääriliinoissa ei ole taskuja! Pitää elää hetkessä ja unohtaa tulevaisuus. Tuollaista kituuttamista ei voi kyllä edes elämäksi sanoa.
2. Tiedän, että minun ei tarvitse säästää. Nyt kuitenkin huomaan, että myös säästäminen voi olla mielenkiintoista ja tuoda lisää sisältöä elämään. Olisi kiva päästä irti tästä epävarmuudesta. Ei tarvitsisi enää stressata työttömyydestä tai siitä että ei ole varaa maksaa laskuja.

Kuinka paljon pitäisi säästää?

Edelleenkään kenenkään ei ole pakko säästää.

Se on täysin oma valinta ja säästöprosentti kannattaa mitoittaa itselle sopivaksi. Huolimatta siitä, mikä on tavoitteesi ja kuinka paljon haluat säästää, voit tutkia blogia ja löytää vinkkejä juuri sinulle. Minä säästän eläkkeellä, sinä voit säästää ensi kesän ulkomaan reissuun. Näillä viidellä vinkillä pääset alkuun. Avuksi säästämiseen voit ladata kaikki tekemäni taulukot. Taulukot saat käyttöösi liittymällä sisäpiiriin ja uusia lisäilen sitä mukaan kun niitä syntyy. Sisäpiiri on ja tulee aina olemaan täysin maksuton.

1. Ei en halua vieläkään säästää. Minä haluan nauttia elämästä nyt!
2. Totta, eihän minun ole pakko kaikesta luopua. Voin aloittaa säästämisen varovasti ja kokeilla miltä se tuntuu. Katsotaan sitten olenko sen jälkeen onnellisempi vai en. Voin tehdä säästämisen juuri niin kuin itse haluan.

Ihan oikeasti, eikö sulla ole mitään sisältöä elämässäsi?

Ei kannata olla huolissaan minusta. Olen oikein tyytyväinen omaan elämääni. Saan harrastaa ihan riittävästi ja ystäviä on. Matkoillakin olen käynyt, koska kuka nyt ei matkustelusta tykkäisi? No itseasiassa en välitä kauheasti matkailusta. En silti vietä aikaani kököttäen pimeässä huoneessa, koska pelkään ostavani jotain.

Ongelmallista nykymaailmassa on se, että kaikki vertailevat itseään muihin. Valitettavasti tällä menetelmällä löytyy aina joku jolla on enemmän. Se jos mikä aiheuttaa onnettomuuden tunteita.

Pitäisi lähteä siitä mikä on itselle tarpeeksi eikä siitä, että mitä muut tekevät. Jos tekee jotain, koska muutkin tekevät, niin tulee tehtyä asioita mistä ei itse pidä. Tai sitten jotain sellaista jää tekemättä, mistä itse tykkäisi. Parempi tehdä oman pään mukaan.

Yksi tykkää tyttärestä, toinen äidistä ja kolmas molemmista. Minä saan enemmän onnea säästämisestä, kuin ostamisesta. Koska en tule ostamisesta onnelliseksi, en sitä kovin paljoa harrasta.

Ehkä vain nautin eriasioista kuin sinä.

1. Kuinka tyhmä voi olla, jos ei tykkää matkustamisesta. Minä en säästä, mutta saahan ne matkat ostettua kortilla. Murehditaan niitä kuluja sitten syksymmällä.
2. Monet asiat kuulostavat kivalta ennen kun niitä kokeilee, mutta itseasiassa moni niistä on osoittautunut lopulta ei niin mukavaksi. Unelmoida pitää ja pitää kokeilla mistä itse tykkää. Kaivoon en kuitenkaan taida hypätä, vaikka muut menisivät.

Varmaan on pakko olla super mega palkka, että eläke on mahdollinen?

Ei tarvitse olla. Menojen merkitys on paljon suurempi. Vaikka tulot olisivat kuinka suuret, niin se ei auta jos kaikki vuotaa toisesta päästä ulos. Kun menot ovat hallussa, voi keskittyä palkan kasvattamiseen. Oma päivätyön nettopalkkani on reilut pari tonnia kuussa. Toki suuresta palkasta olisi apua, mutta aina voi paikata pientä palkkaa ansaitsemalla sivutyöstä lisätuloja.

Jokaisella, joka on joskus saanut työstä palkkaa, on taito mistä muut ovat valmiita maksamaan. Ja aina voi opiskella uutta eli sivutöitä kyllä löytää, jos niin haluaa.

1. Noniin. Ensin tuo sanoi, että haluaa pois töistä ja nyt selviääkin, että tekee kahta työtä. En minä ainakaan aio käyttää vapaa-ajastani yhtään enempää työntekoon.
2. Lisätulot kuulostaisivat kyllä kivalta. Mitä jos jättäisi Facebookin sekä salkkarit vähän vähemmälle ja keksisi jonkun sivubisneksen, jonka parissa olisi kiva viettää aikaa.

Voitko elää normaalia elämää?

Normaali tarkoittaa varmaan, että teenkö asiat täysin identtisesti keskiverto suomalaisen kanssa. Luultavasti en tee, mutta teen asiat juuri niin kuin itsestäni tuntuu hyvältä ja elän sellaista elämää kuin itse haluan. Tänä päivänä normaali taitaa olla sitä, että kustaan kaikki rahat ties minne, jotta saa käydä lisää töissä, jotta voi taas kuseksia niitä sinne tänne.

Tällaisesta elämästä en ole kiinnostunut. Itseasiassa luulen, että pääsen arjessa vähän perinteistä helpommalla, koska ei tarvitse koko ajan olla ostoksilla tai himoitsemassa seuraavia ostoksia. Ostaminen tuottaa mielihyväntunteita, mutta itseasiassa sama tunne voi syntyä ostamatta jättämisestä. Kyse on ajattelutavan muutoksesta ja tavallaan itsensä huijaamisesta. Huijaamisen voi aloittaa sillä, että päättää viivyttää ostosta ja vähitellen pidentää aikaa. Ensin tunti, sitten päivä, viikko jne. Lopulta huomaa, että ei enää himoitse ostoksia niin paljon.

1. Minä en kyllä kuse rahojani. Saamarin idiootti, nyt paloi käämit. Kuluttaminen on osa normaalia yhteiskuntaa. Eihän siitä mitään tulisi, jos kaikki vain säästäisivät. Lisäksi käytän jatkuvasti kaikkea minkä omistan eikä minulla ole mitään ylimääräistä varastossa.
2. On tosiaan aika mielenkiintoista, miten konsumerismista on tullut normi. Se olisi kyllä huippua, jos voisi olla yhtä onnellinen kuin nyt, mutta ilman että talouteni on jatkuvasti kuralla. Ehkäpä koitan hieman viivyttää seuraavaa ostosta ja katson meneekö himo ohi.

Miten sijoitat?

Sijoituksista ja seurannasta voit katsoa miten sijoitan. Omistan kyllä kaikkea muutakin, koska asiaa opiskellessa on tullut kokeiltua monenlaista. Pääasiassa sijoitan tällä hetkellä Seligsonin passiivisiin indeksirahastoihin eli hajautan sijoitukset ja keskityn niihin asioihin mihin voin vaikuttaa. Koska en voi ennustaa tulevaa kurssikehitystä, pyrin siihen, että minimoin kulut. Tämä ei usein onnistu kivijalkapankkien rahastoissa.

Sijoitan joka kuukausi riippumatta siitä mitä markkinoilla tapahtuu. Seuraan sijoituksia maksimissaan kerran kuussa ja silloinkin sen takia, että saan blogin päivitettyä.

Lisäksi olen viimeaikoina täydentänyt rahastosijoituksia keskittymällä myös osinkosijoittamiseen. Osinkosijoitukset olen hoitanut Nordnetin kautta (Nordnet.fi*).

Kumpi sitten on parempi, passiiviset indeksirahastot vai osinkosijoittaminen? En tiedä, joten molempi parempi.

1. Joo ei. Sijoittamisessa vain häviää kaikki rahat. Minä muistan vielä 90-luvun laman, mutta toi pojan kloppi on niin nuori, että ei tiedä mistä puhuu.
2. Pörssissä on ylä- ja alamäkiä, mutta pitkällä aikavälillä ne ovat tuottaneet hyvin. Tärkeintä on minimoida kulut, unohtaa ajoittaminen ja keskittyä systemaattiseen toimintaan.

Jos kerran minä, niin miksi et myös sinä?

Oma elämäntilanne vaikuttaa siihen, miten paljon voi säästää. Omat halut vaikuttavat siihen, paljonko tulee säästäneeksi. Yksin asuessa ja ilman lapsia säästäminen on tietenkin paljon helpompaa kuin suurperheessä. Jos en mainitse siitä, että tilanteita on erilaisia, niin joku kyllä tarttuu siihen.

Usein olen käyttänyt yksinhuoltajaa esimerkkinä tilanteesta, jolloin säästäminen muuttuu hankalaksi. Silloin saan kuulla puolestaan siitä, että säästäminen myös tällöin mahdollista eikä ole reilua, että syrjin yksinhuoltajia.

Tässä ei vain voi voittaa, mutta lopputulos on silti sama.

Jokaisessa elämäntilanteessa, joku on onnistunut tekemään sellaiset valinnat, että säästäminen on mahdollista. Ja siitä on pitkälti kyse – valinnoista. Jokaisella on varaa ihan mihin tahansa, mutta ei kaikkeen.

Jos kerran keskinkertainen bloggaaja ja yksinhuoltaja, niin miksi et myös sinä?

P.S. Siltä varalta, että innostuit seuraamaan minua, niin viikonlopun Iltalehdessä saattaa olla mielenkiintoista luettavaa. (Edit. Ja olikin. Tosin palkka on bruttona 3350, eikä suinkaan nettona 3400. Pieni virhe, mutta todellisuudessa valtava ero. Nettiversiossa korjattu.) Maanantaina oma lättyni on puolestaan tulossa eetteriin YLE:n aamu-tv:ssä (klo 7:48).

Kuulisin mielelläni mielipiteesi artikkelista esimerkiksi kommenttien kautta. Mikäli koit artikkelin hyödylliseksi, ilahtuisin jos autat jakamalla sen eteenpäin ja tykkäät sivustani P.Ohatta myös Facebookissa. Twitteristä löydät minut kätevästi nimimerkillä @RahaPohatta. Voit myös tilata tulevat artikkelit sähköpostiisi liittymällä sisäpiiriin.

* Liittymällä tämän linkin kautta tuet samalla blogiani. Suosittelen vain sellaisia palveluita, joita itse käytän ja jotka olen todennut toimiviksi.

84 vastausta artikkeliin “P.Ohatta pähkinänkuoressa”

  1. Hienoa, kun olet selventänyt tuota 50 % säästöastetta 10 vuoden ajan. Eräät kuvittelevat sinun suunnittelevan eläköitymistä 10 %:n tuoton varaan, joten heidät on helppo ohjata tähän kirjoitukseen.

  2. Hauskasti provokatiivinen teksti. Tuossa tulivat pahimmat sijoittamiseen ja säästämiseen kohdistuvat luulot kirjattua ja korjattua.

    Lycka till.

  3. En taida lomalla ihan noin aikasin herätä, mutta kaipa sen näkee sitten myöhemmin areenastakin. Kohta pitäisi mennä litukkaan ostamaan iltalehteä jos siellä kerrankin olisi jotain mielenkiintoista luettavaa =D

    1. Nyt tuli artikkeli luettua. Ihan hyvää settiä molemmilta. Kuitenkin tuo kohta ”Varmaan on pakko olla super mega palkka, että eläke on mahdollinen?” on monelle varmaan sellainen ettei ihan hevillä mielipiteestään luovu.

      Itsellekin tuli sellainen fiilis kun luki lehdestä nettotulojesi olevan keskimäärin 3400€/kk että pitäisi varmaan itsekin tienata enemmän jos haluaa eläkkeelle päästä ajoissa 🙂

    2. Joo eiköhän sen jostain näe, jos intoa katsomiseen löytyy.

      Itse innostuin myös tuosta palkankorotuksesta. Ilmeisesti Iltalehdellä on jotain tietoa mitä itselläni ei ole. Viime kuitissa tuo oli vielä 3350 bruttona. Netto selviää kuukausikatsauksista ja se on ollut siinä parin tonnin hujakoilla.

      Lähettivät artikkelin vielä tarkistettavaksi, mutta sen jälkeen tekivät oman pään mukaan muutoksia.

      Harmittaa, koska nyt kovin harva pystyy tavoitteeseen samaistumaan. Sujuvasti unohtivat myös mainita blogin nimen. Toivottavasti julkaisevat artikkelin netissä linkin kera.

  4. Luin tuon iltalehden artikkelin, hyvää settiä oli.
    Asuntosijoittaminen on moneen otteeseen houkuttanut, mutta tekstejäsi luettuani olen melko varma, ettei asuntosijoittaminen sovi minullekaan: liikaa vaivaa, huolta ja stressiä.

    Itse olen arvioinut, että minulle riittää mahdollisesti noin 500keur sijoitussalkku eläköitymiseen. 4%-säännöllä tuosta jäisi verojen jälkeen noin 15keur/vuosi. Ja tosiaan eläköitymisen aluksi voisi lähteä jonnekin edullisemman elintason maahan elelemään huomattavasti pienemmällä.
    Tähän tavoitteeseen saattaisin päästä mahdollisesti 40-45-vuotiaana. Kysymys kuuluukin vain, että jaksanko grindata työelämässä noin kauan.

    1. Hyvä jos artikkelit laittoivat miettimään!

      500Keur varmasti ihan realistinen, itse olen laskenut 442K.

      Mutta kysymyksesi on hyvä… voihan sitä aina pitää muutaman välivuoden, jos alkaa puuduttamaan 😉

  5. Hyvää settiä tässä(kin) postauksessa!
    Esimerkiksi tuo on kovin kummallista, että monet näkevät sun elämän olevan kauheaa kärsimystä ja kituuttamista! 😀 Ihan kuin merkityksellistä, mukavaa ja kiinnostavaa elämää voisi elää vain suuresti kuluttamalla.
    ”Ei voi olla laadukasta elämää, jos ei rahaa kulu tarpeeksi! Onnellinen ei voi olla eikä elämässä ole mitään sisältöä, jos säästää kituuttaa vuodesta toiseen! Tuo ei ole normaalia ja tervettä, vaan ihan hullua ja järjetöntä touhua!” 😉

    1. No niinpä! Jossain vaiheessa on kääntynyt ihan hulvattomaksi tämä kuluttamiseen keskittyminen.

      Onneksi iso osa sentään ymmärtää myös vähän syvemmälle elämäntyyliäni 😉 Ja toivotaan, että vähitellen joukko laajenee…

  6. ”Kumpi sitten on parempi, passiiviset indeksirahastot vai osinkosijoittaminen? En tiedä, joten molempi parempi.”

    Molempi parempi sinänsä ihan hyvä, siinä ei ole mitään vikaa. Passiivisilla rahastoilla saat ainakin A) helppoutta B) hajautusta ja toki sitä tuottoakin yleensä enemmän tai vähemmän, rahaston kuluihin kannattaa toki kiinnittää myös huomiota. Osinkosijoittamisella taas voit pystyä päihittämään saamasi tuoton suhteessa passiivisiin rahastoihin, kunhan muistaa myös hajauttaa ostoksissaan. Aikaa hyvien kohteiden löytäminen ja analysoiminen toki vie sitten helposti enemmän, mutta jos siitä tykkää niin ei sitä miinuspuoleksi voi laskea.

    1. Hyviä pointteja! Oma kärsivällisyys ei tosin oikein riitä niiden kohteiden arviointiin, mutta ehkäpä tulevaisuudessa. Jonkinlaisia ETF:ä onneksi löytyy. Eivät tietenkään vastaa yksittäisiä osakkeita, mutta sopivat omaan ajankäyttööni.

  7. Vaikka omaa tilannetta ei kannata verrata muihin, niin suomalaisilla saisi olla enemmän tervettä kateutta. Jos P.Ohatta onnistuu tavoitteissaan, niin miksen minäkin pystyisi samaan. Jos yritän, saatan onnistua. Jos en yritä, en taatusti onnistukkaan.

    1. Se on varma, että jos ei yritä niin ei onnistu! Ja kaikki terve on aina positiivista, mutta valitettavasti monella lipsahtaa linjan väärälle puolelle.

  8. En taida olla ainoa, joka on Iltalehdestä bongatulta jutulta pompannut myös tänne seuraasi 🙂 Tutustutaanpa sinuun ja ajatuksiisi tarkemmin ajan kanssa – aikuiselle pojallemmekin etsin tietoa, miten vähäinen omaisuus voisi poikia …..ja eihän se pahaa tee itse kullekin säädylle…

    1. Rohkeasti vaan tutkimaan ja saa huikkailla, jos löytyy jotain mielenkiintoista tai vaikka tulisi ideoita siitä mitä on jäänyt vielä puuttumaan.

  9. Tuli iltalehden artikkeli luettua. Vaikka tuloissa heittävätkin omiaan, niin hyvin onnistunut tuo poiminta ”Kuluta vähemmän kuin ansaitset ja sijoita erotus säännöllisesti”. Hyvä artikkeli.

    Huomaa myös tässäkin jutussa asiantuntijan kaavamaisuuden. Tyylillä: ”Tämä on mahdotonta ja jos onnistuu niin se on onnen ansiota eikä suunniteltua.” Lisäksi on normaalia päästää asiat siihen pisteeseen että on korviaan myöten asuntoveloissa oleva perheellinen. Muu tuntuu olevan aivan luonnotonta.

    Oma sijoitaja taival alkoi reilu vuosi sitten ja sen jälkeen onkin tullut aiheeseen liittyvää kirjallisuutta luettua paljon ja reilu kymmenkunta sijoitusblogia on seurannassa. Tätäkin olen vuoden seurannut.

    1. Siinähän se on kaikkein oleellisin. Täytyy toivoa, että vähitellen asenteet muovautuvat siihen, että kyse ei ole mistään yliluonnollisesta. Tsemppiä omaan projektiisi!

  10. Hyvä juttu Iltalehden verkkoversiossa tänään! Tuota paperiversiota en ole nähnyt, lieneekö sama?

    Oispa hauska jos joku työkaveri sattuisi lukemaan tuon ja kommentoisi kahvipöydässä. Olisi niin hauska kuulla mitä ihmiset ajattelevat moisesta suunnitelmasta 🙂

  11. Minä en usko, että kuka tahansa voi ”päästä kolmevitosena eläkkeelle”. Sanon tämän vaikka olen elämässäni tehnyt juuri sen mistä sinä kirjoitat. Aloitin aikanaan säästämisen ja sijoittamisen hyvin nuorena nollasta. Palkkani työelämässä ollessani on kyllä ollut selvästi keskimääräistä suomalaista ansiota suurempi, mutta toisaalta taas selvästi pienempi kuin kollegoilla ulkomailla. Olen jo vuosia ollut ”eläkkeellä” vaikka ikä ei ole vielä lähelläkään vanhuuseläkeikää.

    Minun pointtini on, että kyseessä ei suinkaan ole yksinkertaista matematiikkaa. Vaikka raha, jonka kulutan, tulee sen pääoman tuottona, jonka omistan, en kuitenkaan ajattele, että kyse on jonkilaisesta automaatista. Jokainen euro on edelleen ansaittava; pääoma on minulle vain väline, jolla toteutan omaa osaamistani. Eli oleellista on, että kyky säästäväisyyteen ei yksin riitä – tarvitaan myös muunlaista osaamista. (Tilanne on tietysti toinen, jos perii/voittaa/tms. niin suuren summan, jota ei voi mitenkään palkkatuloista säästämällä saada kasaan.) Jos yhteiskunnassa on riittävästi avoimuutta ja vapautta, ihmiset löytävät erilaisia tapoja saada toimeentulonsa. Näistä sijoitusten tuotoilla eläminen on vain yksi. Se ei ole suinkaan helppoa mutta toisaalta ei myöskään muun yhteiskunnan kannalta hyödytöntä.

    Kyllä vaan, olen todella kokenut sijoittajana (osakesäästäjänä tai piensijoittajana – miten vaan) niin 90-luvun laman, teknokuplan ja finanssikriisin. Kuullut ja nähnyt sitä ja tätä. Enkä tule ikinä unohtamaan ajoittamisen tärkeyttä, reagoimista kulloiseenkin tilanteeseen asianmukaisella tavalla ja lukuisia muita oleellisia asiota, jotka olen oppinut. Sijoitusten tuotto syntyy sijoittajan tekemien päätösten seurauksena. Osaaminen tulee esille näiden päätösten kautta. Tosiasia on, että sen typpistä ajattelua, jota edustat, on tullut esiin erityisesti silloin kun sijoitusten tuotot (erityisesti hinnat pörsseissä) ovat olleet pitkässä nousevassa trendissä. Niin kuin juuri nyt. Uskoisin, että kokemuksen kautta myös sinä tulet saamaan asiaan uusia näkökulmia. Ja niinhän sen minun mielestäni pitääkin olla. Ja näin tulee vääjäämättä käymään, jos olet niitä,
    jotka kykenevät elämään sijoitusten tuotoilla.

    1. Ollaan yhtä mieltä siitä, että olemme asiasta eri mieltä. Uskon, että kuka tahansa voi onnistua. Se ei tarkoita, että se olisi helppoa, mutta mahdollista silti. On valitettavaa, että yhdistät ajatteluni vain siihen miten markkinoilla on viimeaikoina mennyt. Reagoida toki voi, mutta ajoittamiseen en usko. Enkä historian perusteella näe sille mitään tarvetta. Siinä olet varmasti oikeassa, että kokemuksen myötä saan uusia näkökulmia. Ja oppiminen onkin matkassa parasta.

  12. Arvaatteko / tiedättekö millä saa varman 3% lisäsäästön? Tämä voi olla joillekkin helppo, arvatkaa😊

      1. Juu, erottu on!
        Työttömyyskassaan tosin menee satku per vuosi, mutta varmaan ihan hyvä olla joku turva.

  13. Oletko koskaan ajatellut että jos kaikki vain säästäisivät, ei syntyisi työpaikkoja.
    Miten lapsilisistä säästetään jos ilman niitä rahat ei riitä lapsien ja vanhempien elämisiin?
    Mitenkä ostaa asunto jos ei ole takaajia?
    Koko palkka menee elämisiin, jos jotain jää, esim. 10 euroa, se menee lottoon.
    10 euroa säästöön ei tuo minulle omistusasuntoa, ennemmin tulee hautapaikka.

    1. @Justifield & Ancient Of Mu Mu

      ”Oletko koskaan ajatellut että jos kaikki vain säästäisivät, ei syntyisi työpaikkoja.”
      Ilman pääomaa ei myöskään synny työpaikkoja. Talous tarvitsee sekä sijoittajia että kuluttajia. Vaikka pitäisit rahat pelkästään tilillä niin siltikin talous hyötyy rahoistasi.

      Olen myös vakaasti sitä mieltä, että jos ihmiset olisivat osaavampia rahojensa suhteen olisi kaikki paremmin; esim. työttömyysturvia ei tarvittaisi yhtä paljon, ihmisten kulutus ei tippuisi kuin ladon seinään työttömyyden iskiessä, joka pehmentäisi talouden heilahteluja, myöskin ihmisten stressitasot laskisivat kun ei tarvitsisi murehtia jatkuvasti kädestä suuhun elämistä.

      ”Mitenkä ostaa asunto jos ei ole takaajia?”
      En minä ainakaan mitään takaajia tarvinnut. Olisit ottanut ASP-lainan ja ostanut edullisen asunnon.

      ”Miten lapsilisistä säästetään jos ilman niitä rahat ei riitä lapsien ja vanhempien elämisiin?”
      ”Koko palkka menee elämisiin, jos jotain jää, esim. 10 euroa, se menee lottoon.”
      Olen suuremmilta osin samaa mieltä, että pienituloisen on käytännössä mahdotonta säästää, sijoittaa ja vaurastua. Se, että pystyt sijoittamaan vaikka 100€/kk on omasta mielestäni kärpäsen paskaa (esim. 20v 8% tuotolla 55k €, jolla ei saa kuin Premium-mersun kun olet säästänyt neljänneksen elämästäsi sitä varten).

      Toisaalta jos olet pienituloinen, se on käytännössä oma syysi; olisiko kannattanut käydä koulut loppuun ja tehdä kaikkesi oman alan työpaikan saamiseksi? Jos maito on jo kaatunut niin siltikään ei ole liian myöhäistä: eroa kirkosta ja ammattiliitosta ja perusta yritys. Kyllä ihmiset jaksavat aina itkeä ja marista kun rahat eivät riitä, mutta mitä he tekevät asian suhteen? Eivät niin helvetin mitään. Kun tahtoa löytyy niin löytyy myös keinoja.

      1. 55k€ on varmasti iso summa henkilölle, joka kuukausitasolla pystyy 100€ sivuun laittamaan. Kaikki on suhteellista. Pari tonnia discorahaa vuodessa osinkoina myös ihan houkutteleva? 😊

  14. Tämäpä hyvin kiinnostavaa. Kieltäytymällä konsumentarismista (= jatkuvasta kulutuksesta) luodaan oma aikainen eläköityminen. Näin varmaan tapahtuu. Mutta kansantalouden kannalta konsumentarismi taasen on nykyään (neo liberaalisessa aikakudessa) kaiken kansantaloudenkasvun edellytys. Jos palveluita ja hyödykkeitä ei kuluteta niin yritykset voivat huonosti. Luodaanko nykyään kulutusta keinotekoisesti (esim. suurilla sosiaalipalveluilla täystyöllisyyden sijasta) on kysymys jota varmaan pitäisi pohtia tarkemmin. Ehkäpä rahan määrää markkinoilla kasvatetaan jatkuvasti, kuten jotkut viisaat väittävät (= keskuspankkien painokoneet käyvät kuumana). Joskus tämäkin kasvu tyssää – kenties.

    Asenteesi on nykyistä kansantalouden periaatteita vastaan ja paljon onnea siitä. itsekkin elän säästeliäästi. Mutta romahduksen mahdollisuus on aina olemassa. Tosi tarkkana pitää olla sijoittako vaiko myydä.

    1. Toki romahduksen mahdollisuus on aina olemassa ja koska olen toistaiseksi siinä vaiheessa, että kerrytän eläkekassaa, niin romahdus olisi jopa suotava. Mielummin sitä ostaisi edullisemmalla, kuin nykyhinnoilla. Vaan kun ei ole ennustajan kykyjä.

      Isompia myyntejä ei ole tarkoitus harkita ennen eläkettä.

      1. Et siis pelkää tätä 8 vuoden sääntöä:
        1992 kasinotalous romahti
        2000 It kupla puhkesi
        2007 – 2008 Lehman Brothers sijoitusinstrumentit karahtivat
        2016 – 2017 Amerikkalset opintolainojen saajat ajautuvat maksukyvyttömyyteen – kukaties. Keskuspankilla ei keinoa hallita tilannetta. Ongelmat leviävät kauko-aasiaan ja eurooppaan.

        Toivotaan hartaasti, ettei vm. kriisiä tule.

      2. Kyllä mikä vain noista toteutuneista olisi ihan tervetullut. Luotan siihen, että kyllä siitä selvitään ja nyt kun palkka juoksee, niin saisin ostoksia tehtyä edullisemmalla.

  15. @olli

    ”Vaikka pitäisit rahat pelkästään tilillä niin siltikin talous hyötyy rahoistasi.”

    Ei vissiin tullu niitä kouluja siellä käytyä loppuun.
    Kun pidät rahasi tilillä, siitä hyötyy AINOASTAAN pankki, ja vain ainoastaan pankki.
    VALOJA PÄÄLLE!

    1. @Justifield & Ancient Of Mu Mu
      Kun talletat rahaa pankkiin tilille, niin pankki lainaa ne rahat eteenpäin. Tällä tavalla ihmiset ja yritykset saavat lainaa investointeja ja kulutusta varten. Vai mistä luulit pankkien myöntämien lainojen syntyvän, ilmastako?

      Eli ei muuta kuin sormi pois perseestä ja rupeat tekemään tilanteellesi jotain. Esim. tästä blogista ja omasta kommentistani pääset jo alkuun.

      1. Ilmasta hyvinkin. Keskuspankit ostavat hullun lailla investointilainoja ja tunkevat rahaa pankeille. Mistäpä muusta negatiiviset korot ovat peräisin. Rahan määrä markkinoilla on kasvanut olennaisesti enemmän kuin säästöaste.

        Asia voisi pelittää jos kansantaloudet ja pankit suuria. Tähänhän EU:ssa pyritään jättisuureen yhtenäiseen talouteen. Raha on nykyään vain pelkkä sopimus ei enää vaihdon väline.

        Hyvin kauan sitten yksityiaset talletukset muodostivat pankkien lainajärjestelmän tukirangan mutta siitä on jo aikaa.

  16. @olli
    Jospa menisit takaisin sinne kouluun ja tuu sitten pätemään kun tiiät.

    Keskuspankit ostavat hullun lailla investointilainoja ja tunkevat rahaa pankeille. Mistäpä muusta negatiiviset korot ovat peräisin. Rahan määrä markkinoilla on kasvanut olennaisesti enemmän kuin säästöaste.

    Asia voisi pelittää jos kansantaloudet ja pankit suuria. Tähänhän EU:ssa pyritään jättisuureen yhtenäiseen talouteen. Raha on nykyään vain pelkkä sopimus ei enää vaihdon väline.

    Hyvin kauan sitten yksityiaset talletukset muodostivat pankkien lainajärjestelmän tukirangan mutta siitä on jo aikaa.

    1. @Justifield & Ancient Of Mu Mu

      Ensinnäkin rahan määrä kasvaa koko aika markkinoilla. Se on tehnyt sitä siitä asti kun maailma siirtyi pois kultakannasta. Pankit voivat saada rahaa neljällä eri tavalla lainojen myöntämiseen: a) ihmisten ja yritysten talletukset, b) keskuspankki ja markkinat ostavat pankin liikkeellelaskemia vakuudellisia lainoja, c) keskuspankki _lainaa_ markkinoita alhaisemmalla korolla rahaa pankille, d) keskuspankki/veronmaksajat antavat hätärahoitusta pankille.

      Ei-investointipankeilla a) ja b) ovat ne oleellisimmat keinot laittaa rahaa lainana eteenpäin.

  17. Ollinko mielestä kirkosta eroaminen ja yrityksen pystyyn pistäminen on tie rahoihin? No kyllä niillä starttirahoilla jonku aikaa juhlii. Ja kirkollisvero rahat voi sijoittaa vuositasolla vaikka sitten kenoon tahi lottoon.

    1. Mediaanipalkansaaja säästäisi karkeasti 75€/kk kun eroaisi kirkosta ja ammattiliitosta. Itse olen säästänyt jo 5000€ nettona kun erosin molemmista noin viisi vuotta sitten. Noille rahoille on löytynyt parempaakin käyttöä. Ja jos olet pienituloinen ja ikää jo löytyy niin ainoa asia parantaa toimeentuloasi on pistää firma pystyyn. Koulutus ja sitä kautta paremman työpaikan saaminen on todella haastavaa vanhemmalla iällä.

  18. Kerrankin joku, joka ajattelee säästämisestä ja varsinkin turhasta kuluttamisesta samoin kuin minä!

    Ns. vanhan liiton henkilönä olen aina kokenut rahan (resurssien) menettämisen (ostamisen) aiheuttavan epämiellyttäviä tuntemuksia elämänhallinnan menettämisen pelon muodossa.
    Kun käytän rahaa, hankin mieluimmin sellaista joka pienentää kiinteitä kustannuksiani tai mahdollistaa itse tekemisen, palvelun ostamisen sijaan. Samalla saan mielekästä tekemistä turhan shoppailun sijaan.

    Onnea valitsemallasi tiellä, ajatellaan edelleen omilla aivoillamme!

    1. Hyvin sanottu!

      Itseä kutkuttaa tässä sijoitushommassa juurikin tuo, että ostan tässä itselleni ikään kuin tulevaisuuden rahavirtoja.
      Käytännön esimerkki:
      Ostan 2000 osaketta Nordeaa (noin 16keur investointi)
      -> Saan tällä sijoituksella joka vuosi osinkoja sen verran, että pystyn tekemään vuosittain täyshemmottelulla varustellun etelän reissun (niin kauan kuin firma tekee tulosta ja osingonmaksu jatkuu).
      TAI
      Ostan kaikki korkoa maksavat S-osuudet
      -> Saan koroilla maksettua joka vuosi vakuutuskuluni, eli olen yhden askeleen lähempänä taloudellista riippumattomuutta

    2. @ Mikko T: Kiitos! Ja yritetään mitään aivorattaat käynnissä…

      Välillä on tietysti hyvä miettiä, että miten oma aika on parhaiten käytetty ja silloin myös palveluiden ostaminen voi olla parempi päätös.

  19. Hienon tasapainoinen ja monikantainen kirjoitus juuri näistä yleisimmistä ajatusmalleista. Kommenteissakin on hieman näkyvissä tuota urautunutta ajattelua, jotka ovat säästämisen aloittamisen tiellä.

    Itse en ihan 70% säästöprosenttiin pääse (yleensä pyörii 50% paikkeilla), mutta jo vuosia alle 2000 kuukausituloilla sitä tehneenä tiedän kuinka nopeasti rahaa kuitenkin kertyy määriä, jotka tuntuvat pienillä tuloilla aivan saavuttamattomilta.

    Ja pakko vielä puuttua tuohon kun joku sanoi, että kokemuksen myötä 90-luvun lamasta asti on ajoituksen tärkeyden oppinut ja sen että reagointi on tärkeää jne. Mielestäni tässä on malliesimerkki juuri siitä ettei ajan kuluessa olla opittu mitään. Kuten Pohatalla ja muissakin talousblogeissa korostetaan, ajoituksella ei ole mitään merkitystä niin kauan kuin sijoittaa systemaattisesti ja ei käytännössä edes katso kursseja. Jos vielä 30 vuoden sijoitushistorian jälkeen luottaa ajoitukseen ja reagointiin, ei mielestäni ole oppinut sijoittamisesta mitään. Spekuloinnista ehkä.

  20. @Omavaraisuushaaste
    Oikea ajoitus voi tuottaa huimia tuottoja. Sijoittaja, joka on tehnyt osakekaupat taantuman tai laman loppuvaiheessa juuri nousuun lähtevään yritykseen, voi onnitella itseään. Näin Suomessakin leivottiin aikanaan monia Nokia-miljonäärejä.

    Kuplan huipulla sijoittanutta voi sitä vastoin kohdata karvas pettymys. Japanissa 80-luvulla Nikke i-indeksin huipulla sijoittaneen tuskin kannattaa enää odottaa nousua vastaaviin lukemiin ,syöksy on ollut sen verran kova.

    1. Ajoituksessa ei käytännössä kukaan kuitenkaan onnistu täydellisesti. Sen sijaaan ajallinen hajautus l. dollar cost averaging -strategiaa (joka on esim. Pohatankin strategia) noudattamalla ei ole mahdollista sijoittaa kaikkea indeksin huipulla. Tyyliin kerran kuussa vakiosumma osakkeisiin/passiiviseen indeksirahastoon, siitä on kyse. Ja kun kurssit laskevat, se on tällaiselle sijoittajalle juhlaa: saat enemmän osinkoa munivia kanoja samalla hinnalla.

  21. @Fakta faktoina

    On itsestäänselvää, että oikea ajoitus tuottaa suuria voittoja. Mutta siihen tarvitaan aina kristallipalloa tai jälkiviisautta. Nokia tuotti miljonäärejä , Tesla tuotti miljonäärejä, Apple tuotti miljonäärejä. Lottoaminenkin tuottaa miljonäärejä joka viikko! Samalla IT-kupla tuhosi miljoonien ihmisten omaisuuden, Enron tuhosi miljonäärejä, Jenkkipankit tuhosivat miljoonien amerikkalaisten eläkkeet, Talvivaara tuhosi myös miljoonien ihmisten lähes kaikki sijoitukset. Oikean ajoituksen korostaminen tavalliselle ihmiselle on suurin virhe, mitä voi tehdä. On hienoa, että joku tietää aina milloin pitää myydä ja milloin ostaa – 99,9% meistä (minä mukaanlukien) ei kuitenkaan tiedä sitä.

    Siinä on mielestäni koko Pohatan ja monen muun sijoitusblogin filosofia. Ei tarvita vuosikymmeniä kokemusta, kristallipalloa tai sisäpiriin vinkkejä. Konemainen, tasainen ja kurinomainen indeksiin sijoittaminen on tähän päivään mennessä tuottanut 7% vuosituottoa, se riittää kenelle vain. Kun 7% vuosituottoon pystyy kuka vain, vaikka ei edes tietäisi mikä on osake, voidaan sijoitusten ajoittaminen unohtaa täysin.

    1. @omavaraisuushaaste, faktat faktoina ja Kalle:

      Luonnollisesti en usko ajoittamiseen ja kuten jo todettiinkin, näkyy tämä myös strategiassani. Kyllähän sitä lottoakin voisi pelata, jos numerot olisivat etukäteen tiedossa. Vaan kun eivät ole, niin pelaan sellaista peliä missä voin oikeasti voittaa.

  22. Kiva juttu Iltalehdessä! Hienoa, jos edes muutaman suomalaisen rahatilanne lähtee uuteen nousuun näillä esimerkeillä. Kansantaloutemme velkaantuneiden/maksuhäiriömerkintöjen määrän kasvu ei kauhean hyvältä vaikuta.

  23. @Omavaraisuushaaste

    Yksi parhaista strategioista on nimeltään Buy & Forget, eli savoksi Osta & Unohda. Tämä tarkoittaa nimensä mukaisesti sitä, että ostetaan sellaisten yritysten osakkeita, jotka eivät kenties ole kovin muodikkaita, mutta jotka tekevät tasaisesti tulosta ja maksavat joka vuosi osinkoa arvo-osuustilillesi. Tämmöiset osakkeet hankitaan pitkän tähtäimen osakesalkkuun voi siis suurinpiirtein unohtaa sen jälkeen kun ne on ostettu. Toisenlaisiakin strategioita on useita. Eräs hieman vaikeampi strategia on käydä myös vaikkapa päivän sisäistä kauppaa, eli yrittää ostaa osakkeet dipistä, notkauksesta, jolloin arvelee osakkeen arvon olevan päivän pohjalukemisssa. Olennaista tämän strategian onnistumisessa on luonnollisesti se että osaa myös ajoittaa myynnin hetkeen, jolloin osakkeen arvo on vaikkapa edes tilapäisesti hieman ostohintaa korkeammalla. Esimerkiksi Nokian osakkeen hinta heilahtelee suuresti aina tulosjulkaisupäivänä. Kun tulos julkaistaan niin sijoittajat lukevat nopeasti tunnusluvut ja myyvät tai ostavat sitten paniikissa. Paniikkia vielä pahentaa ennalta määrättyjen tappioiden minimoimiseen tarkoitettujen Stop Loss -toimeksiantojen pakkomyynnit, jotka tulevat automaattisesti voimaan osakekurssin alitettua tietyn rajan. Vähän aikaa panikoituaan sijoittajat alkavat makustelemaan tulosta tarkemmin, ja löytävät siitä paljon hyviä tai huonoja puolia, jolloin kurssi alkaa laskun jälkeen nousemaan tai sitten laskemaan lisää. Tämän jälkeen toimitusjohtaja pitää yleensä lehdistötilaisuuden jossa hän kertoo yleensä vielä jotain yhtiön tulevaisuudesta yms, joka voi taas aiheuttaa kurssin sahamista.
    Oikean osto- ja myyntihetken arvioimiseksi sinun on seurattava aktiivisesti kaikkea markkina-informaatiota, jota tulee koko ajan. Ennen kuin heräät ovat markkinat avautuneet Hong Kongin ja Tokion pörsseistä. Sitten kun Suomessa meklarit alkavat vilkuilla kellojaan kotiinlähtöhetken lähestyessä, Yhdysvaltojen pörssit aukeavat. Sananlaskun mukasesti: The money never sleeps.

    1. @faktat fatkoina: Eipä tuossa tapauksessa taida nukkua niiden omistajakaan.

      Hyvä, jos riittää intohimoja yrittää tuota peliä pelata ja varmasti mielenkiintoista viihdettä. Vaan sijoittamisena en pysty sitä millään katsomaan, mutta ainahan joku voittaa arvaamallakin.

    2. Olen tainut sitten ymmärtää väärin strategian ytimen. Omani on suunnilleen tuo että osta ja unohda. Kuitenkin yritän hieman ajoittaa ostojani. En haluaisi ostaa lappuja päivän tai viikon piikkihintaan. Eli ostan pääsääntöisesti pilkkimällä ns. sementtisalkkuun.

  24. Hienoa että olet saanut blogillesi näkyvyyttä valtamedioissa asti! itse olen lukenut blogiasi vuoden verran . On hienoa nähdä että joku jakaa samoja ajatuksia rahasta ja näkee tämän kulutusyhteiskunnan luoman ”ostamalla tulet onnelliseksi” illuusion läpi.
    Minullekin vanhemmat olivat säästäneet aikanaan lapsilisät ja sain intin jälkeen ne tililleni(5ke). Siitä oli hyvä lähteä asp-tilille säästämään ja sain siitä pysyvän kipinän säästämiseen ja sijoittamiseen. Monet ystäväni ovat saaneet samanlaisia pieniä alkupääomia mutta käyttäneet ne heti autoihin, matkoihin yms. Nyt se 5k on muuttunut 6v aikana ~60k nettovarallisuudeksi. Sinun kurinalaisuudella ja sijoitustyylillä summa olisi huomattavasti enemmän. En ole käynyt kuin ammattikoulun ja palkkani on se perus netto 2k. Jokainen voi vaurastua ilman korkeaa koulutusta ja isoa palkkaa kun vain oppii säästämään ja omaa maalaisjärjen.

    1. Täytyy olla iloinen, että tällaista on osunut kohdalle. Mukava myös kuulla, että kaikki eivät sentään pidä touhua pelkkänä kituuttamisena.

      Samanlainen käsitys minullakin on, että monilla olisi mahdollista lähteä aikuisuuden kynnyksellä säästäjäksi ja sijoittajaksi, mutta muut houkutukset vievät mennessään.

      Olisiko intoa kertoa oma tarinasi kaikille lukijoille? Laita meiliä tulemaan, jos innostut!

  25. @Hienoa
    Suurimmalla osalla ei ole mahdollisuutta jemmata lapsilisiä!
    Ne kun menee lapsen / lapsien ja vanhempien elämisiin, sinä olet kuin onnekas lottovoittoja.
    Tähän lapsilisiin saisi ehdottomasti tulla lakimuutos, ne jotka niitä tarvitsee niille enemmän ja pois niiltä jotka niitä ei elämiseen tarvitse. Tuloraja systeemi kiitos.

    1. Koen myös itse olevani lottovoittaja ja yritän joka päivä arvostaa sitä mahdollisimman hyvin.

      @ Katja: Saakos tiedustella minkälaisilla nettotuloilla ei ole mahdollisuutta jemmata lapsilisiä?

  26. Tulot minimaaliset. Ihan menee peruselämiseen kuten ruokakauppaan ja laskuihin. Ei toivoakaan laittaa rahaa sivuun. Lapsia on kolme, mies pitkällä sairaslomalla ja ite oon vielä hetken kotona kunnes syksyllä lähden hoitamaan opinnot loppuun ja sitten töihin. Lapset 4v, 2v ja 7kk.

    1. Minimaaliset ei ihan vielä kerro tarpeeksi. Voiko tämän tulkita niin, että heti kun jompi kumpi vanhemmista on töissä, niin rahaa jää yli, koska nyt kuitenkin pärjäätte? Voit laittaa meililläkin, jos viitsit. Itseäni tilanne kiinnostaa kovasti ja se, että voisiko tehdä mitään sen parantamiseksi.

      Varmasti on olemassa tilanteita, jolloin ei saa säästettyä ja haluaisin saada ihmiset ymmärtämään, että silloin kun se on mahdollista, kannattaa tilaisuus käyttää hyväkseen.

  27. Olen seurannut blogiasi noin vuoden verran ja aina odottelen seuraavaa julkaisuasi mielenkiinnolla. Olen itsekin vasta sijoittamis/säästämisuran alussa (olen 25v). Aloitin säästämisen hieman yli 2 vuotta sitten valmistuttuani ja siirtyessäni ensimmäiseen työpaikkaani. Nettotuloni olivat melko vaatimattomat 1200-1300€/kk. Säästin kyseisestä summasta aina 100€/kk asp-tilille. Viime vuoden maaliskuussa sain oman alan töitä ja palkkani nousi nettona noin 2200€ tienoille. Työpaikan vaihdoksesta on nyt 16 kk ja olen siinä ajassa säästänyt 11500€. Säästösumma olisi kyllä enemmänkin, mutta matkalla on tullut hankittua rotukoira(1300€), maksettua opintotukea takaisin 1100€ edestä, 500€ sormus ja koottua kone 1500€. Säästän tällä hetkellä 400€ asp-tilille, 400€ nordnettiin ja 200€ säästötilille. Säästämisen ja opintotuen palauttamisen jälkeen tililleni jää n. 1000€ laskuja ja elämistä varten. Tulen toimeen kyseisellä summalla todella hyvin ja mielestäni minun ei tarvitse kituuttaa yhtään. Itseasiassa isommankin summan säästäminen ei tuottaisi ongelmaa, jos lopettaisi vetämästä 100€ kurkusta alas joka kuukausi ja ei maksaisi netflixia, spotifyta ja HBO:ta. Itse en pääse noin kovaan säästöprosenttiin kuin teikäläinen, mutta 50 % säästämiseen pääsee täysin ongelmitta. Olen itsekin harkinnut blogin aloittamista(lähinnä itseä varten, jotta säästämisprosentin nosto on helpompaa asian ollessa ”julkinen”), mutta koitan ensin koota tarpeeksi matskua. Sijoittamisesta vielä sen verran, että itse suosin toistaiseksi vain suoria osakeostoja(no okei, on mulla yks ETF-rahasto johon säästän rahaa jonka osuus on alle 5% salkun arvosta) ja uskoisin pysyväni niissä ”aina”. Tällä hetkellä salkussa 3 yritystä ja tarkoitus nostaa yritysten määrä 10 3 vuoden sisällä.

    1. Komeassa vauhdissa olet joten onnittelut siitä! Mitä tulee blogin pitämiseen niin sitä voin kyllä suositella ihan jokaiselle. Se auttaa pitämään kiinni systemaattisuudesta ja jääpähän sitten kaikista hölmöilyistä ja onnistumisista jotain mustaa valkoiselle. Näistä on sitten muidenkin helppo opiskella ja välttää samat kuopat.

  28. @Katja
    ”Tähän lapsilisiin saisi ehdottomasti tulla lakimuutos, ne jotka niitä tarvitsee niille enemmän ja pois niiltä jotka niitä ei elämiseen tarvitse. Tuloraja systeemi kiitos.!”

    Omasta mielestäni tämä olisi erittäin epäoikeudenmukainen systeemi. Kaikkia on kohdeltava samalla tavalla tuloista riippumatta. Se, että hyvätuloinen joutuu maksamaan esim. kaksi kertaa enemmän jostain palvelusta kuin pienituloinen on ihmisoikeuksien vastaista. Kaikkia pitää kohdella samalla tavalla.

    Rivien välistä oletan, että tuet myös tuloerojen pienentämistä. Alla pieni kärjistetty esimerkki, johon tuloerojen pienentäminen johtaa pitkällä aikavälillä:
    Oletetaan, että yhteiskunnassa on vain kaksi ihmistä valtion lisäksi. Toinen ihmisistä on pienituloinen, ja jälkimmäinen hyvätuloinen. Valtion tehtävä on tässä esimerkissä vain tehdä tulonsiirtoja hyvätuloiselta pienituloiselle. Jos valtio päättäisi pienituloisen pyynnöstä, että sekä pienituloinen ja hyvätuloinen tienaisivat saman verran nettona käteen (joko niin, että hyvätuloinen maksaisi huomattavasti enemmän veroja progressiivisuuden takia tai niin, että hyvätuloinen maksaisi ALV:a kaikista palveluista monta kertaa enemmän), johtaisi tämä pitkällä aikavälillä huonoon tilanteeseen kummallekin ihmiselle. Hyvätuloinen henkilö on käynyt yli vuosikymmenen kouluja ja tekee pitkiä ja haastavia työpäiviä. Pienituloinen ei ole käynyt yhtä paljon kouluja ja työtehtävät eivät ole haastavia (=eivät vaadi vuosien koulutusta ja osaamista). Tässä vaiheessa hyvätuloinen rupeaa miettimään, että miksi ihmeessä teen pitkiä ja stressaavia työpäiviä kun voin saada nettona saman verran rahaa käteen kuin pienituloinen? No tietenkin hän lopettaa piakkoin työtehtävänsä ja siirtyy tekemään sitä samaa mitä pienituloinenkin tekee. Tämä johtaa kahteen todella suureen ongelmaan: a) tulonsiirrot loppuvat kun hyvätuloisia ei ole enää yhteiskunnassa ja nyt molempien ansiotulo on tippunut, b) hyvätuloinen valmisti korkean teknologian tuotteita, jotka paransivat molemman elämänlaatua. Nyt niitä ei enää valmisteta.

    Yhteiskunnassa on pakko olla tuloeroja, jotta tuotteliaat, lahjakkaat ja osaavat henkilöt tienaavat enemmän kuin vähemmän tuotteliaat, lahjakkaat ja osaavat henkilöt. Jos yhteiskuntamme menisi siihen tilanteeseen, että esim. kaupan kassa tienaisi nettona yhtä paljon kuin kokenut IT-systeemi arkkitehti niin se on todella epäoikeudenmukaista.

    Esimerkik jo nyt lasten päivähoitomaksut Suomessa perustuvat vanhempien tuloihin, mikä on täysin käsittämätöntä. Miksi joku joutuu maksamaan samasta palvelusta enemmän kuin toinen henkilö? Meillä on jo progressiivinen verotus ja olemme jo nyt pisteessä, jossa parhaiten ansaitseva 10 % maksaa noin 70 % kaikista ansiotuloveroista (http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/82799-kova-vaite-suomesta-parhaiten-ansaitseva-10-maksaa-noin-70). Jossain vaiheessa se kamelin selkä katkeaa ja hyvätuloiset kyllästyvät alati kasvavaan maksajan rooliin. Yhteiskunta tarvitsee hyvätuloisia ja pääomaa ja niitä ei saa kohdella eriavoisesti pienituloisiin verrattuna.

    1. Vaikea olisi nähdä sellaista systeemiä toimivana, missä kaikilla olisi sama palkka. Ja kyllähän se taitaa niin olla, että jo nykyinen tulojen jaon malli aiheuttaa tietyssä pisteessä pakokauhua ulkomaiden suuntaan.

      Nämä ovat tietysti vaikeita asioita. Jossain määrin on oikein, että parempituloiset tukevat vähemmän ansaitsevia. Raja tässäkin pitää olla, koska muuten kenenkään ei enää kannata tehdä mitään. Ehkäpä olennaisinta on löytää kompromissi ja tarjota olosuhteet, joissa jokaisella olisi hyvät mahdollisuudet vaikuttaa omaan ansaintaansa.

  29. @Jori
    Ei kukaan halua mitään kansalaispalkka systeemiä. Tuloerot ovat vaan kasvaneet ja kasvaavat koko ajan. Tämä ei johda kuin ongelmiin.
    Tuloeroja pitää olla kansalaisten kohdalla mutta ne ei saa olla liian suuria! Ne ovat vaan kasvaneet joka vuosikymmenellä nyt.
    Ja harva ylikoululuttatunut lähtee alemman tason hommia tekemään vaikka palkka olisi kuinka hyvä.
    Mites kun nyt on työvoimapula monella alalla juurikin sen takia että palkka on pieni? Halukkaita ei löydy tarpeeksi tietyille aloille. Ja toisilla aloilla on suurta ylitarjontaa, kun jengi on opiskellut esim. media alan ja töitä ei riitä.

    -KAPITALISMI ON SYÖPÄ-

    Ja Islannin malli olisi lapsilisissä meilläkin parempi kuin nykyinen käytössä oleva.

    1. Kapitalismi tuottaa valtiolle aika mukavat verotulot joka vuosi. Itse maksan mielelläni osinkotuloistani verot, koska se tarkoittaa että olen onnistunut ansaitsemaan itsekin jotain tekemättä varsinaista työtä sen eteen.

      Olen rakentanut omille lapsilleni salkut ja toivottavasti saanut opetettua heitä ajattelemaan järkevästi raha-asioiden suhteen. Heistä tulee sitten lisää hyviä pääomaverojen maksajia aikanaan.

  30. @JPH

    Omasta mielestäni KAPITALISMI ON IHANAA. Se ei ole täydellinen, mutta tähän mennessä parhain käytössä ollut systeemi. Vai haluasitko palata mieluummin johonkin kommari/sosialisointi ”kaikille saman verran”-systeemiin?

  31. @Sami
    Mitenkä tämä kapitalismi toimii kun valtio joutuu ottamaan koko ajan lisää ja lisää velkaa??

    Yhdeksässä vuodessa uutta nettovelkaa on otettu 58 miljardia euroa. Vuorollaan velkarulettia ovat pyörittäneet kaikki puolueet. Valtionvelan 100 miljardin euron raja rikkoutui alkuvuonna. Jos kiihtyvään tahtiin velkaantuvat kunnat otettaisiin mukaan laskelmaan, kuva olisi vieläkin rumempi. EU:n julkisen talouden alijäämä- ja velkarajat paukkuvat.

    Suomalaiseen hyvinvointivaltion ideaan liittyy runsaasti käsittämättömiä piirteitä. Eräs sellainen on pyhät etuudet. Kun taloudessa meni hyvin, etuuksia jaettiin avokätisesti niillekin, jotka eivät olisi niitä tarvinneet, esimerkkinä vaikkapa keskiluokan ja rikkaiden lapsilisät. Vuosien saatossa etujen määrä ja edunsaajien joukko paisuivat. Melko nopeasti edut muuttuivat ihmisten mielissä oikeuksiksi, joita ei voi juuri rajoittaa saati lopettaa.

    @Jori
    Se on näköjään lukemisen ymmärtäminen sinulla kovin vaikeaa. SANOIN JO AIKASEMMIN: Kukaan ei halua kansalaispalkkaa!!
    Tuloeroja PITÄÄ olla, mutta ne ei saa olla liian suuret kuten nyt on.
    Menikö hissi nyt ylös asti.

    1. Velassa ei ole mitään vikaa, jos sille saa parempaa tuottoa kuin mitä joutuu maksamaan velanhoitokuluja. Jos Suomen valtio olisi liiketoimintaa harjoittava yritys, se olisi aika kauan sitten trimmattu aivan toisenlaiseen kuntoon kuin missä nyt ollaan.

      Oliko/onko kommunismin aika Neuvostoliitossa, DDR:ssä, Kuubassa tai Venezuelassa tavallisen ihmisen kannalta jotenkin parempi kuin markkinatalous? En oikein jaksa uskoa. Muistan Neuvosto-Suomen 1970-80 -luvuilta riittävän paljon voidakseni todeta, että olen aika paljon paremmassa asemassa ja tilanteessa kuin esimerkiksi omat vanhempani tai etenkään isovanhempani ovat olleet.

      Jos yritysten annettaisiin toimia huomattavasti kevyemmällä sääntelyllä, voitaisiin resursseja (aika & raha) käyttää johonkin tuottavaan, mikä tuottaisi pidemmällä aikavälillä hyvinvointia kaikille. Siihen verotuksen pitäisi perustua eikä kateuteen. Verotuksella voi ja pitää tasata hyvinvointia mutta täytyy olla tasapuolinen.

      Kansankapitalismia pitää suosia ja ihmisiä valistaa siitä. Vain sillä päästään suomalaisia riivaavasta käsittämättömästä kateudesta ja edelleen: tuotetaan sitä hyvinvointia pitkällä aikavälillä.

      Tämä menee kyllä ihan off-topiciksi, joten jätän aiheen nyt tähän.

      1. Näin se menee, että harvoin nähdään parhaita innovaatioita siellä, missä rajoitetaan eniten. Kevyempi sääntely olisi pitkällä aikavälillä parempi vaihtoehto ja monia asioita voisi tehdä niin paljon paremmin.

  32. Minusta on aika vaarallista rakastua yhteen ideologiaan, edes kapitalismiin. Joo, tuottaa ns. hyvinvointia, mutta sillä on myös vakavia haittailmiöitä, kuten luonnon ja eläinkannan tuhoaminen, saastuttaminen, sodat ja monet muut asiat. Korjattavaa siis ON, vaikka itse ei ehkä ehdikään kärsimään kaikista seuraamuksista. Vaikka kapitalismi olisikin /toistaiseksi/ paras systeemi, ei se silti tarkoita sitä, että mitään ei saisi enää ikinä ajatella uusiksi. Sehän jyräisi jo evoluutioteoriankin yli.

    En tiedä mahtaako ongelmat ratketa samalla ajattelulla kuin millä ne on aiheitettu. Kansalaispalkka-ajatukset on rohkeaa ajattelua, sitä tarvitaan. Rohkeaa ajattelua, siis. Uskallusta ajatella yleisesti rakastetun järjestelmän ulkopuolelle etsien ratkaisuja nähtyihin ongelmiin.
    Tuloeroja tulee aina olemaan, pakotti sitä tai ei. Jotenkin hassua ajatellakin, että oloneuvoksen ja yritysjohtajan palkat pitäisi olla samat. Toiset eivät vaan halua olla oravanpyörässä eivätkä allekirjoita kulutushysterian autuutta. Tai sitä, että enemmän olisi automaagisesti parempi. Tai että kilpailu olisi elämän tarkoitus.

    1. Hyviä pointteja. Siinä mielessä olen sama mieltä, että yhteen ja tiettyyn kaavaan ei kannata kangistua. Oli järjestelmä sitten toimiva tai ei, niin aina kun on olemassa epäkohtia, voidaan ja pitää asioita pyrkiä tekemään paremmin.

  33. Itse en painottaisi tuota minimikulutusta koko säästämisen/sijoittamisen ajan. Minulla taloudellinen riippumattomuus onnistui ainakin ihan pihistelemättä. Säästin sen mikä aina voin. Mutta minulla kuluttaminen ei kyllä edes tuo mielihyvää, vaan se on resurssin hukkaa.

  34. Moikka,

    kuten moni muu, löysin blogiisi iltapäivälehden jutun ansiosta. Kerrankin linkkiklikkaus kannatti, näin ensitutustumisella sinulla on täällä mielenkiintoista tietoa helposti pureskeltavassa paketissa. Itse vierastan sanaa eläke, mutta allekirjoitan tavoitteen palkkatuloista riippumattomasta elämästä. Olen aina ollut tarkka rahasta (pidin kulupäiväkirjaa neljän vuoden ajan) ja ensimmäisen ison investointini tein jo 19-vuotiaana; paras päätökseni tähän mennessä.

    Laskin huvikseni tämänhetkisen säästöprosenttini ja se oli 40 % tienoilla; tiedän kuitenkin helposti pystyväni parempaankin elämänlaatuni siitä kärsimättä. Vielä on lukematta ajatuksesi mahdollisimman helposta ja tehokkaasta sijoittamisesta, uskon niiden avustamana saavani säästöt tuottamaan selvästi nykyistä paremmin.

    Meinasin jo vinkata, että etköhän päädy talouskonsultiksi eläkepäivinäsi, kun tämä aihe sinua niin kovin inspiroi. Sitten törmäsin unelma-postaukseesi, ja hymyilytti: kuulostaa siltä, että tavallaan elät niitä eläkepäiviä jo nyt.

    Kiitos, että sytytit kipinäni näihin juttuihin kunnon liekiksi ja kaikkea hyvää valitsemallasi polulla!

    Lotta

  35. Hei! Olen hämmästyttävän samoilla linjoilla kanssasi, olen saman ikäinen ja olen vuosikaudet puolivakavissani puhunut ystäville ja työkavereille eläköityväni 35-vuotiaana. Kaiken olen itse tehnyt nuorena niinsanotusti hanttihommilla ja nyt vähän vanhempana hieman rahakkaammissa hommissa.

    Säästämisen aste minullakin on todella raju, lähes kaikki vuokran ja ruokien jälkeen on mennyt osakkeisiin sen jälkeen kun korkeakoulusta valmistuin ja parempiin töihin pääsin. Itse aloitin noin 18-vuotiaana ensin pankin kalliilla rahastoilla joista siirryin seligsonin indeksirahastoihin ja nykyään sijoitan lähes yksinomaan suoriin osakeomistuksiin ja pyrin kasvattamaan vuosittaista osinkovirtaa.

    Blogisi vaikuttaa erittäin mielenkiintoiselta, koska usein huomaan kuin lukevani omia ajatuksiani, taidat olla kaukainen sielunkumppanini. 🙂 Itselläni on tapana suhteuttaa saamaani vuosittaista osinkovirtaa siten, että pohdin miten saisin sillä kustannettua juoksevia kuluja. Esimerkiksi tällä hetkellä osinkovirtaa on jo sen verran, että voisin sillä maksaa vuokrani koko vuodelta.

    Toivon sinulle menestystä projektiin ja vaikka eläke ei ihan vielä 35v mennessä olekaan täysin ”valmis” tuntuu elämä tuolloin jo varmasti paljon vapaammalta kuin niillä jotka elävät kädestä suuhun.

    1. Ehkäpä näin ja hyvä, jos löytyy jokunen sielunkumppanikin. Valtaosalla kun tuppaa menevän vähän yli myssyn. Hyvältä vaikuttaa osinkovirtasi, omani on vielä vähän vaiheessa, mutta suunta on oikea.

  36. Täytyy näin nopeasti todeta että säästäminen missä tahansa tilanteessa on mahdollista. Itse opiskelen ja vaimo on kotona. Eletty on alku avioliitto kun pellossa kädestä suuhun lähinnä toisen osapuolen ”pakko saada se ja se vaate ym hyödyke” ajattelun takia ja vaikka luotoilla. Asuttu jo pitkään omistusasunnossa ja pihassa kaksi autoa ja tulot 4000€ alapuolella mut jollain kirppismyynnillä voi ylittää sen 4000€. Koko talouteen siis. Ja kun otamma huomioon vielä, että lapsia meillä on seitsemän niin kulujakin on. No selväähän on kun vaimo lähti kotoaan 0€ taskussa ja minä vielä velkojen kanssa niin hankalaa on ollut. Vielä asennevamma rahan käytössä alkuun niin ei yhtään helpompaa. Koulutuskin jäänyt hommaamatta. Nyt kuitenkin tilanne on, että nordnetissä jokaisella lapsella on vitonen kuussa suunnitelmalla superrahastot ja nelinumeroiset salkut on sekä puolisolla, että minulla. Autot on velattomat ja asuntolaina on ainoa velka. Nettovarallisuus ei päätä huimaa mutta kait sen 50 donaa sais käteen kun asunto ois lihoina. Summasummarum voin myöntää heti, että potti voisi olla jopa tuplat mikäli nämä asiat olisi opittu jo koulussa eikä vasta kun ensin oli ajettu talous kuralle. Pakko oli avautua kun luin näitä. Blogin bongasin joku aika sitten rahapodista ja näitä olen lueskellut arkistosta tähän asti. Monta kertaa tehny mieli kommentoida mut ajattelin et vähän tuoreempaan sit vaik onhan tääki lähes vuoden takaa. Hyvää settiä sulla täällä. Ja tosiaan kolmekymppinen näppäili tämän kommentin.

    1. Mukavaa, että intouduit kommentoimaan! Onkin hyvä pointti, niin voin aina viitata tähän, että turha tulla huutelemaan, että ei onnistu yhdellä tai kahdella kakaralla, jos kerran seitsemällä rullaa. Se onkin jo aika komia luku!

  37. Mielenkiintoista luettavaa! Edellisen pörssinousun (IT-kupla 1990-luvun lopussa) oli myös paljon näitä n-vuotiaana eläkkeelle jääjiä. Silloin ei vielä kirjoiteltu blogeja, mutta muistan Kauppalehden keskustelupalstalta useitakin nimimerkkejä joilla oli sama tavoite, siis tehdä jonkin aikaa x % vuosituottoa pörssissä ja jäädä sitten pois oravanpyörästä. Kummasti tuli hiljaista kun pörssit lähtivät alaspäin.
    Toivotan sinulle toki kaikkea hyvää, mutta historiasta on syytä oppia ainakin se, että hyvät ajat eivät kestä ikuisesti ja sen vuoksi on hyvä olla suunnitelma B. Tai jos iskee vaikka vakava sairaus, niin säästetyt rahat tarvitaankin johonkin muuhun. Tai tapahtuu jotain muuta yllättävää, tulee vaikka perheenlisäystä 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.