Nollaveroteoria – Sijoitusyhtiö ja eroon tuloveroista

Sijoitusyhtiö-nollaveroteoriaSijoitusyhtiö ja eroon tuloveroista? On asioita joihin ei voi vaikuttaa. Niihin asioihin, mihin ei voi vaikuttaa, täytyy sopeutua. Verot ovat Suomessa asia, joihin yksilöillä ei ole mahdollisuuksia vaikuttaa – ei ainakaan ensivaikutelman perusteella. Olisiko kuitenkin niin, että pirullisen kieroa verotusta suunnitellessa päättäjämme olisivat unohtaneet mukaan porsaanreiän?

Taloudellisen riippumattomuuden tavoittelu on ainaista asioiden optimointia, jotta riippumattomuuden voisi saavuttaa vieläkin nopeammin. Syyniin joutuvat yksi kerrallaan tulot, menot, elämäntavat, normit, säännöt sekä luonnollisesti verot.

Kuinka paljon aikaisemmin voisi jäädä eläkkeelle, jos ei tarvitse maksaa tuloveroja?

Kuvitellaan tässä kohtaa, että eläkkeelle jäävä henkilö elää elämää, jossa onnellisuutta ei yritetä ostaa vaan sen pohjana ovat hyvin pitkälti muut asiat. Kun rahaa ei tarvita suuria määriä, helpottuu myös eläkkeen tavoittelu.

Käytetyt oletukset:

  • Rahan tarve 1000 euroa kuukaudessa eli 12000 euroa vuodessa.
  • Puolet tuloista tulevat osingoista ja puolet luovutusvoittoina, jolloin veroprosentti olisi 27,75 %.
  • Salkun tuotto 6,5 % ja se voidaan nostaa kokonaan ulos vuosittain

Verot mukana: Salkun tavoitekoko olisi 255 523 euroa (12 000 / 0,7225 = 16 609 bruttona / 6,5 %).

Ilman veroja: Salkun tavoitekoko olisi 184 615 euroa (12 000 / 6,5 %)

Jos veroista voisi päästä eroon, tarvittaisiin tässä tapauksessa eläkkeelle siirtymiseen noin 71 000 euroa vähemmän. Siinä ei tietenkään ole mitään uutta, että ilman veroja myös taloudellinen riippumattomuus olisi paljon helpompi saavuttaa. Mielenkiintoisempi kysymys onkin, että miten niistä veroista päästään eroon?

Verojen poistaminen Suomesta

Olen vähitellen lämmennyt yhä enemmän Nordnetin rahapodille sekä Miikka Luukkosen että Martin Paasin tapaan puuttua talouden kinkkisiin kysymyksiin. Martinilla on hyvin mielenkiintoinen teoria siitä, miten verot voitaisiin poistaa Suomesta kokonaan käyttämällä osa valtion budjetista sijoitusomaisuuden hankintaan. Voit näistä lukea tarkemmin siitä miten Suomesta voisi poistaa sukupolvessa verot kokonaan ja lisäperusteluista teorian takana.

Mutta kuka jaksaa odottaa kokonaisen sukupolven? Minä haluan veroista eroon tässä ja nyt!

Menopuolella voimme omalla kulutuksellamme vaikuttaa siihen kuinka paljon maksamme haitta- ja arvonlisäveroja. Kokonaan näistä ei eroon päästä perinteisellä elämisenmallilla, mutta ainakin jonkin asteinen vaikuttamisen mahdollisuus on olemassa. Omavaraistalous on sitten asia erikseen.

Periaatteessa tulopuolellakin yksittäisen ihmisen veroihin vaikuttamisen keinot ovat melko vähissä. Ansiotuloista saa tehdä vähennyksiä, mutta mahdollisuudet ovat hyvin rajalliset. Pääomatulojen puolella veroja voidaan lykätä tulevaisuuteen valitsemalla sijoitusstrategiaksi osingot uudelleen sijoittava indeksirahasto, mutta siitä huolimatta verot tulevat joskus maksettavaksi.

Kulutukseen liittyvistä veroista ei päästä eroon, mutta tulopuolen verotus ansaitsee tarkastelun suurennuslasin alla.

Nollaveroteoria

Nollaveroteorian ajatuksena on, että perustetaan sijoitusyhtiö. Omistajasta tehdään yrityksen avulla palkansaajan ja yrittäjän välimuoto, joka jää osittain verotuksen ulkopuolelle. Sijoitusyhtiöllä hallitaan sijoitussalkkua, josta saadaan tuottoja yritykselle. Yritys puolestaan maksaa kaikki tuotot omistajalle palkkana, jotta vältytään yritysverolta. Samalla muutetaan tulot, jotka luonnolliselle henkilölle olisivat pääomatuloja, ansiotuloiksi. Kun palkkaa maksetaan riittävän vähän, ei siitäkään tarvitse maksaa lainkaan veroja.

Hulppeasta elämästä nollaveroilla ei siis kannata haaveilla, mutta suosittelen lukemista artikkelin loppuun asti – on mahdollista, että teorian avulla voisi pienentää omaa verotustaan suuremmillakin tuloilla.

Tuloverot ja veronkaltaiset maksut

Suomessa tulojen hankkimista verotetaan sekä varsinaisilla tuloveroilla että veron kaltaisilla maksuilla. Verotukseen vaikuttaa ennen kaikkea se miten tulot ansaitaan ja kuka tai mikä ne ansaitsee. Palkansaajalla, yrittäjällä ja yrityksellä on kaikilla omanlaisensa verotus. Aloitetaan teoria listaamalla kaikki tuloihin liittyvät verot ja maksut, jotta ne voidaan myöhemmin eliminoida.

Palkansaajan maksut:

  • Ennakonpidätys (tuloveroasteikon mukaan, sis. sairasvakuutusmaksun)
  • Tyel (5,7 %)
  • Työttömyysvakuutus (1,5 %)
  • Pääomatulovero (n. 30%)

Yrittäjän maksut:

  • Ennakonpidätys
  • Yel (23,6 %)

Työnantajan / Oy:n maksut:

  • Sotu (2,12 %)
  • Tyel työnantajan osuus (24,6 % – 5,7 %)
  • Tapaturmavakuutus ja ryhmähenkivakuutus (1,07 %)
  • Työttömyysvakuutus (1 %)
  • Yrityksen tulovero (20 %)

Sijoitusyhtiö ja eroon veroista

Ensisilmäyksellä voi tuntua mahdottomalta päästä eroon kaikista näistä maksuista, mutta lopulta ratkaisu on perin yksinkertainen. Rakennuspalikaksi tarvitaan sijoitusyhtiö, jonka avulla yhtiön perustajasta tehdään väliinputoaja. Väliinputoaja on tässä tapauksessa henkilö, joka ei ole yrittäjä eikä palkansaaja.

Sijoitusyhtiön avulla eroon veroista Klikkaa ja Twiittaa

Palkansaajan statuksesta sekä palkansaajan maksuista pääsee eroon irtisanoutumalla päivätyöstä ja perustamalla yrityksen. Onneksi pelkkä yrityksen perustaminen ei vielä tee kenestäkään yrittäjää ainakaan yrittäjän eläkevakuutuksen silmin. Käytännössä Yel yrittäjäksi joutumisen voi välttää sillä, että työtulo ei ylitä Yel:n asettamia rajoja (työtuloraja 2016 on 7557,19 €). Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että ei voisi saada palkkaa enempää kuin tuon reilut 7,5K, koska työtulo on osakeyhtiössä täysin laskennallinen luku.

Yrittäjän eläkelaki (9:112 §) määrittelee työtulon näin: ”Työtulo on se palkka, joka kohtuudella olisi maksettava, jos hänen tässä laissa tarkoitettua yrittäjätoimintaansa suorittamaan olisi palkattava vastaavan ammattitaidon omaava henkilö, tai se korvaus, jonka muutoin voidaan katsoa keskimäärin vastaavan sanottua työtä.”

Mitä edellä mainitun perusteella pitäisi maksaa henkilölle, joka istuu sijoitusyhtiön alussa kuvitellun 184 615 euron arvoisen salkun päällä, mutta todellisuudessa käyttää työntekemiseen korkeintaan yhden tunnin kuukaudessa? Käytännössä tämän henkilön ainoa tehtävä olisi kuvitellussa tilanteessa ( 50 % osinkotuloja, 50 % luovutusvoittoja) myydä salkusta pois muutama arvopaperi silloin tällöin. Varmasti työlle löytyisi tekijä alle 7,5K vuosipalkalla, joten Yel-maksut voidaan unohtaa.

Tapaturmavakuutuslaki ja laki työttömyysetuuksien rahoituksesta määrittelevät, että kyseiset maksut eivät koske yrittäjiä. Tapaturmavakuutuslaki (1:1 §) ei kuitenkaan ota kantaa siihen, että kuka on yrittäjä eli Yel vakuutusta ei vaadita: ”Sillä, joka sopimuksen perusteella, työntekijänä, vastikkeesta tekee työtä toiselle, työnantajalle tämän johdon ja valvonnan alaisena, on oikeus saada korvausta työtapaturmasta, sen mukaan kuin tässä laissa säädetään.” Laki työttömyysetuuksien rahoituksesta (4:12 §) kertoo, että maksuja ei makseta työttömyysturvalain (6 §) mukaisesta yrittäjästä, joten tapaturmavakuutus- ja työttömyysvakuutusmaksut voidaan pyyhkiä pois. Ryhmähenkivakuutuskin koskee vain työntekijöitä.

Vain 3 jäljellä

Tämän jumpan jälkeen jäljelle jää kolme veroa tai niiden kaltaista maksua: ennakonpidätys, sotu ja yrityksen tulovero.

Helpoin ratkaistava on yrityksen tulovero, koska siltä voi välttyä yksinkertaisesti sillä, että yritys ei tee tulosta. Yrityksen verotuksen näkökulmasta ei ole merkitystä tehdäänkö tulos osingoilla vai perinteisemmällä liiketoiminnalla, koska veroa maksetaan aina tuloksen mukaan. Yrityksen omistaja voi päättää kuinka paljon maksaa itselle palkkaa, joten maksamalla tuloksen suuruisen palkan, saadaan pudotettua yrityksen tulos nollille. Matalilla tulotasoilla tulojen kierrättäminen yrityksen kautta on kannattavaa, koska pientä ansiotuloa verotetaan kevyemmin, kuin pientä pääomatuloa.

Kun perustetun yhtiön tuotot tulevat ainoastaan sijoitustoiminnasta, kuuluvat sijoitustoiminnan tuotot palkkojen kanssa samaan tulonlähteeseen. Tässä tapauksessa tuloslaskelma näyttäisi yksinkertaistetusti tältä:

  • Sijoitusten tuotot 12 000
  • Palkkamenot -12 000
  • Tulos 0

Lähtökohtaisesti yrityksen tarkoitus on tehdä voittoa ja jos tästä lähtökohdasta tingitään, aletaan lähestymään veronkierron rajoja. Toisaalta ainahan jonain vuonna voi tulla pientä tappiota ja toisena pientä voittoa.

Ennakonpidätyksen ratkaisu on samankaltainen kuin yritysveron poistaminen. Pitää saada palkkaa niin vähän, että siitä ei mene veroja. Alla on laskettu verottajan verolaskurilla ennakonpidätyksen määrä (pystysarake) eri tulotasoilla. Määrä voi hieman vaihdella, mutta esimerkissä laskuriin on täytetty kunnaksi Vantaa ja ei kirkollisverovelvollinen. Sen jälkeen ainoa muuttuja on bruttopalkka (x-akseli).

Sijoitusyhtiö-tuloverokaavio-ansiotulo

Taulukosta huomataan, että 14K euron palkan jälkeen ennakonpidätyksen määrä nousee hieman jyrkemmällä kulmakertoimella, mutta esimerkiksi 12K euron palkalla ennakonpidätyksen määrä olisi vain noin 176 euroa. Ennakonpidätyksen lisäksi yrityksen maksettavaksi jäisi sotu-maksu 2,12%, josta ei taida päästä millään eroon. Näin ollen yrityksen tuottojen pitäisi olla 12 254 euroa, että tulos menee 12 000 euron palkan jälkeen nollille. Tai hieman enemmän, jos halutaan saada 12K puhtaana käteen. Näin siksi, että 12 000 euron potista maksetaan ennakonpidätys 176 euroa jolloin käteen jää 11 824 euroa. Näin ollen maksujen osuudeksi muodostuu 3,6 % bruttosummasta.

Alla on sama asia taulukon muodossa ja vertailu normaaliin luonnollisen henkilön pääomatuloverotukseen (osinko 50 % & luovutusvoitto 50 %). Lisäksi jos on käynyt niin, että hieman alle 12K euroa ei riitä mihinkään, niin taulukossa on samalla logiikalla laskettuna miten 18 127 euroa saisi käteen. Tässä tapauksessa verojen ja maksujen määräksi muodostuu 11,5 % bruttosummasta.

Sijoitusyhtiö-salkkuvertailu

Verojen merkitys on selvästi huomattavissa tarvittavan eläkesalkun suuruudessa. En tällä kertaa käyttänyt tavanomaista 4% sääntöä, koska tarkoitus oli vain vertailla verojen merkitystä eläkekassan kokoon. Jos samaa kuviota lähdettäisiin harrastamaan pelkästään osinkoihin perustuvalla salkulla (ja hyvin yksinkertaistetulla sellaisella), muuttuisi ero tarvittavan salkun kohdalla vielä dramaattisemmaksi. Alla olevat luvut on laskettu 3,5% tuotolla ja 25,5 % osinkoverolla.

Sijoitusyhtiö-salkkuvertailu-osingot

Valitettavasti aivan nollaveroa ei edes tällä kikkailulla olisi mahdollista saavuttaa, koska sosiaaliturvamaksu jää aina maksettavaksi. Veroja ja maksuja olisi kuitenkin mahdollista pienentää merkittävästi verrattuna normaaliin – näin ainakin teoriassa.

Sijoitusyhtiön kulut

Voisi kuvitella, että yrityksen pitäminen olisi kallista puuhaa, mutta tämä ei pidä paikkaansa. Perustaminen maksaa 330 euroa, mutta juoksevia kuluja ei juurikaan ole. Pohdin jo aikaisemmin, että kannattaako sijoittaminen yrityksen kautta ja itseasiassa ainoa kulu, josta en ole päässyt eroon, ovat yrityksen pankkitilistä aiheutuvat kulut. Kirjanpito on oletettu hoidettavaksi itse, jolloin mitään muuta pakollista ei jää jäljelle.

Kannataa myös huomioida, että tällä teorialla ei ole juurikaan tekemistä oikean yrittäjyyden ja yrittäjän verosuunnittelun kanssa. Näistä lisää joskus tulevaisuudessa.

Veroja vastaan

Veroilla tehdään paljon hyvää, mutta varmasti verorahojen käytöstä löytyisi paljon tehostettavaa. Oikeastaan ainoa maksu mitä tässä kierretään on eläkevakuutusmaksu. Tuloveroahan maksetaan saman verran, kuin mitä kaikki muutkin saman palkan saavat maksaisivat. Ei ole väärin olla pienituloinen.

Eläkevakuutusmaksun on tarkoitus rahoittaa jokaisen eläke. Teoria siis ainoastaan mahdollistaisi sen, että voisi itse päättää miten sijoittaa omat eläkerahansa. Omien eläkerahojen sijoittaminen mahdollistaisi esimerkiksi sen, että osakkeet voisi laittaa selkeästi suurempaan painoon, kuin mikä niiden allokaatio on nykyisessä eläkejärjestelmässämme. Eläkejärjestelmäsä on luvassa lisää juttua jatkossa.

Yhteenveto teoriasta

  • Perustetaan sijoitusyhtiö
  • Tehdään perustajasta yrittäjän ja palkansaajan välimuoto
  • Saavutetaan yrityksellä tuottoa 12 255 euroa, joka maksetaan kokonaan palkkana, jolloin yrityksen tulos ja tulovero ovat tasan 0
  • Palkasta maksetaan 431 euroa ennakonpidätystä ja sotua, jolloin veroprosentiksi/maksuprosentiksi jää 3,5%
  • Eläke on näin mahdollista saavuttaa vieläkin aikaisemmin

Toistaiseksi kyse on vasta teoriasta, mutta mitä mieltä olet? Onko kyseessä kasa kakkaa vai voisiko tämä olla mahdollista toteuttaa?

Kuulisin mielelläni mielipiteesi artikkelista esimerkiksi kommenttien kautta. Mikäli koit artikkelin hyödylliseksi, ilahtuisin jos autat jakamalla sen eteenpäin ja tykkäät sivustani P.Ohatta myös Facebookissa. Twitteristä löydät minut kätevästi nimimerkillä @RahaPohatta. Voit myös tilata tulevat artikkelit sähköpostiisi liittymällä sisäpiiriin.

55 vastausta artikkeliin “Nollaveroteoria – Sijoitusyhtiö ja eroon tuloveroista”

  1. Paras postauksesi ikinä.

    Mutta miten varallisuuden siirtäminen osakeyhtiöön tapahtuu? Eikö siitä pidä maksaa 1%-2% + mahd. luovutusvoittoverot päälle?

    Entä jos haluat kaikki rahasi ulos, miten se tapahtuu? Esim. jos haluat ostaa asunnon ja tarvitset siihen 200k e.

    1. Toimitusjohtaja tähän jo vastasikin, mutta varainsiirtovero on voimassa ihan normaalisti. Silloin kyse on siitä, että missä muodossa firmaan sijoitettava omaisuus on.

      Jos haluaa kaikki kerralla ulos, niin vaihtoehtona taitaa olla vain firman myyminen tai purkaminen.

  2. Luettuani ajatuksen kanssa toiseen kertaan, epäilen muutamaa kohtaa postauksessasi:
    YEL-tulo: jos maksat itsellesi palkkaa 12000€ vuodessa niin silloinhan se ylittää tuon 7.5k € rajan, joten joudut maksamaan YEL-veron. Tuossahan todistat verottajalle, että yrittäjän työ on jo yli 7.5€ arvoista. Lisäksi, kyseinen momentti on erittäin epämääräinen ja tulkinnanvarainen. Käytännössä homman pyörittämiseen ei mene muutamaa tuntia kuukaudessa vaan paljon enemmän jos verottaja saisi päättää.
    Veronkierto: mikä on riski siihen, että verottaja kohtelee tätä veronkiertona?

    1. Varmasti riski on olemassa, mutta tuo YEL on niin epämääräisesti määritelty, että huhhuh. Palkkaan sitä ei suoraan liitetä ja hatusta vedettynä sanoisin, että kovin harvalla yrittäjällä YEL on määritetty sen mukaan mitä todellisuudessa nostaa palkkaa. Ei sama tilanne, mutta omalla tulkinnallani ihan yhtä paljon oikein tai väärin riippuen siitä kuka tilannetta katsoo.

  3. Muistelin että yhtiöllä pitää olla tilintarkastaja, jos päätoimiala on arvopapereiden omistaminen ja myynti (sijoitusyhtiö)?

  4. Lisäksi miten homma toimii, jos päätätkin esim. viiden vuoden päästä että haluat takaisin työelämään? Siinä tapauksessa sinun pitäisi muuttaa kyseinen palkkatulo pääomatuloksi.

    Entä, mikä olisi veroprosentti jos haluatkin keskimäärin 2000€ kuukaudessa? 1000€ per kk on aivan liian vähän länsimaissa. 1500€ on vielä hiukan kituuttamista.

    Itse olen enemmänkin miettinyt mallia, jossa jatkaisin kuitenkin työntekoa (esim. siirtymällä nelipäiväiseen viikkoon, vaihtamalla johonkin start-upiin tai perustamalla firman) kun olen saavuttanut puolen miljoonan euron varallisuuden.

    1. Ainahan töihin voi palata. Ei palkkaa pakko ole maksaa ja sen kuin jättää yritykseen kasvamaan.

      Samalla logiikalla käyt vain verottajan sivuilta kurkkaamassa, että paljonko tuolla summalla maksaa tuloveroja. Siihen sitten sotu päälle mikä on luonnollisesti yrityksen kulua.

  5. Anonyymi:
    Tuollainen erikoisehto koskee holdingyhtiötä vain sikäli kun yhtiöllä on ”kirjanpitolain 1 luvun 8 §:ssä tarkoitettu huomattava vaikutusvalta toisen kirjanpitovelvollisen liiketoiminnan tai rahoituksen johtamisessa”

  6. Roope: firmaan voi perustamisvaiheessa ja sen jälkeenkin siirtää käteistä ilman varainsiirtoveroa. Varainsiirtovero koskee vain fyysistä omaisuutta kuten asuntoja, jne. sekä arvopapereita.

    Firmasta ei saa rahaa noin vain ilman veroja ulos. Osingon nostoon halvalla on tarkkaan rajatut säännöt. Yhtiön purkaminenkin on kallis toimenpide.

    Itse tulen tällä hetkellä toimeen alle tonnilla kuussa. Ja voihan sen veroprosentin suht alhaisena tosiaan pitää vähän isommillakin tuloilla kuten kuvasta näkyy.

    Jos päätät palata työelämään niin sitten ei tarvitse nostaa rahaa yhtiöstä… jätät taseen paisumaan ja rahat kasvamaan korkoa korolle verovivulla maustettuna.

  7. Paras blogikirjoitus ikinä!
    Vaikuttaisi ihan pätevältä.. ainoa mikä minua mietityttää on tuo YEL-tulo.

    Toivottavasti teoria saadaan lukijoiden toimesta vahvistettua paikkaansapitäväksi.

    1. YEL on sellainen mihin ei varmasti kovin helpolla löydy vastausta. Varmaan pitäisi olla ennakkotapaus ja senkin jälkeen tässä on niin paljon tulkinnan varaa, että päätös voidaan tehdä ihan miten päin tahansa.

  8. Hyvä kirjoitus.

    Mutta,

    kun saat palkaa tuon 12k € vuodessa sijoitusfirman kautta niin joudut silti maksamaan karkeasti n. 1.5% veroja SEKÄ eläkevakuutusmaksua 5,70 % ja työttömyysvakuutusmaksua 1,15 %. Nuo kaksi viimeistä puuttuivat sinulta. Tämä nostaakin kokonaisveroprosentin 10.45%:iin.

    14k € asti tulojen saaminen palkkana on verotehokkainta. Sen jälkeen marginaalivero nousee sen verran suureksi, että osinkoverot ovat verotehokkain keino saada lisätuloja. 14k € tapauksessa maksat veroja (2.12%+2.5%+5.7%+1.15%) 11.47% eli n. 1600€. Osinkoveroja menisi tuosta samasta summasta 25.5% eli 3570€. Säästäisit tällä tavalla siis vain n. 2000€ vuodessa veroja. Tässä pitää ottaa myös huomioon, että suurin osa ihmisistä tarvitsisi vuosittain verokonsultaatiota. Ainakaan itseäni ei motivoi opetella näitä asioita 2000€ nettovuosipalkalla. Tuntipalkka jäisi niin heikoksi. Lisäksi on otettava myös huomioon kustannukset rahojen siirtämisestä yhtiöön alkuvaiheessa sekä riski verotuksen muuttumisesta. Summa summarum, idea on hyvä mutta ei niin kannattava että tuota kannattaisi lähtemään viemään eteenpäin.

    1. >kun saat palkaa tuon 12k € vuodessa sijoitusfirman kautta niin joudut silti maksamaan karkeasti
      >n. 1.5% veroja SEKÄ eläkevakuutusmaksua 5,70 % ja työttömyysvakuutusmaksua 1,15 %. Nuo
      >kaksi viimeistä puuttuivat sinulta. Tämä nostaakin kokonaisveroprosentin 10.45%:iin.

      Jos olisit lukenut tekstin tarkasti, niin nuo asiat oli kyllä käsitelty.
      Eläkevakuutusmaksu menee YEL:n piiriin, koska henkilö on yrittäjä. Ja YEL-tulon kun asettaa alle 7.5k/vuosi, niin eläkevakuutusmaksua (YEL) ei peritä. (Ja YEL-tulo siis täysin henkilön päätettävissä, eli ei sama asia kuin palkka. YEL voi olla paljon isompi kuin tosiasiallinen palkka mutta myös pienempikin käsittääkseni).

      Mitä tulee työttömyysvakuutusmaksuun, niin erillistä työttömyysvakuutusmaksua ei YEL-piiriin kuuluvalta yrittäjältä peritä palkasta.

  9. Olettekos te koskaan tutustuneet pienituloisten veroihin, kun mietitte kuinka saisitte tuloveronne nollaan? Suomihan on veroparatiisi kaikille alkottomille ja autottomille pienituloisille. Otetaan esimerkiksi verokorttini, jossa tulorajani on 15000€ ja veroprosentti 5.5%:ia. Jos tulot ovat alle 10000 niin veroprosentti pienenee vielä, koska lisäksi tulee verovähennyksiä. Todellisuudessa verot vievät niin pienen osan pienituloisen tuloista ettei niillä ole juuri väliä. Eri asia on se mitä pitäisi tehdä, kun elää osingoilla, jne.

  10. Kyllähän näitä keinoja on vaikka kuinka paljon:

    1. Mikäli holding/sijoitusyhtiöllä sijoittaa vain osinkoa maksaviin listaamattomiin yhtiöihin saadaan osinkotuotot yhtiölle verovapaasti. Näitä voidaan kotiuttaa nykyisillä verosäännöksillä 7,5% verolla, mikä ei ole kovinkaan paha. Vielä muutama vuosi sitten, ennen kuin tietyt ammattiryhmät pilasivat näiden holding-yhtiöiden maineen, sai osinkotulot kotiutettua aidosti 0% verolla nettovarallisuuden puitteissa. Nykyisessä poliittisessa ympäristössä pidemmällä aikavälillä tuon verorasituksen voi vain kuvitella nousevan jatkossa.

    2. Ulkomaisen verotuksen hyödyntäminen: Monissa sivistysmaissa pidempiaikaisten sijoitusten luovutusvoittovero on 0%. Tällöin ideana on luoda vuosikymmenten aikana varallisuusmassa jossa arvonnousun osuus on huomattava. Katkaisemalla suhteet Suomeen ja muutaman vuoden asumisella sopivassa maassa pääsee kotiuttamaan koko position verovapaasti. Tämän strategian poliittinen riski on suunniteltu ”jäähyväisvero” jossa arvonnousu verotettaisiin Suomesta poistuttaessa.

    3. Vakuutuskuoret: Vakuutuskuorten sisällä tapahtuva sijoitustoiminta on verovapaata, ja tämänkin jälkeen voi Suomessakin kotiuttaa ensin sijoitetun pääoman verovapaasti ja tuottoa joutuu maksamaan vasta kun nostetaan voittoja. Suomessa sijaitsevissa vakuutuskuorissa poliittinen riski korkeahko, tällöin voisi miettiä esim. Luxia. Näissä vakuutuksissakin voi todennäköisesti päästä hyödyntämään purkutilanteessa valtiota jossa verot purusta olisivat 0%. Vaatii toki taas olennaisten siteiden katkaisemista Suomeen

    1. 1. Ongelma noissa listaamattomissa yhtiöissä on, että niihin ei kannata laittaa koko varallisuutta. Riskit niissä ovat huomattavasti suuremmat kuin pörssin päälistoilla. Muutoinhan joudut maksamaan veroa 0.8*.925=26% mikä on jo enemmän kuin yksityishenkilön osinkoveroprosentti joten tuossa mielessä yrityksen kautta osinkojen saaminen ei ole kannattavaa.

      2. En ole tietoinen mistään jäähyväisverosta/kateusverosta. Ainoa kanki tässä on tuo kolmen kalenterivuoden sääntö, jolloin pääomatulot pitää vielä maksaa Suomeen. Eli käytännössä tämä tarkoittaa pysyvää muuttoa ulkomaille. Tämäkin pitäisi synkata niin, että muutat silloin kun kyseisen maan verosuunnitelmat olisi lyöty lukkoon mahdollisimman pitkäksi ajaksi (esim. kun uuden hallituksen ensimmäinen budjetti on tehty, jolloin saa osviittaa tulevasta).

      3. Vakuutuskuorten verotehokkuus häviää kuluihin. Merkintä-, lunastus- ja hallinnointikulut ovat pöyristyttävän korkeita, joten lopputulos on huonompi ellet pysty tahkomaan 15%+ vuosituottoja.

      1. En nyt sanoisi että listaamattomat osakkeet ovat yhtään sen korkeariskisempiä kuin pörssin päälistankaan osakkeet. Huonompi likviditeetti niissä on, mutta jos ollaan tekemässä 30v sijoitussalkkua, niin tällä ei ole merkitystä. Sijoittamalla esimerkiksi listaamattomiin puhelinyhtiöihin on päässyt kiinni yrityksiin selkeästi matalammilla P/B ja P/E arvostuskertoimilla kuin pörssin päälistan osakkeisiin sijoittamalla.
        Listaamattomien osakkeiden sijoitusidea holding-yhtiössä on juuri se, että osingot saa sinne verovapaasti ja pääsee hyödyntämään verojen viivästyttämistä sijoitustoiminnassa.

        Vakuutuskuorissa ”listahinnat” ovat tällä hetkellä tasolla 0,5% merkintäpalkkio, 0,3-0,5% vuotuinen hallinnointkulu ja 0,5-1% lunastuspalkkio. Hyvä asiakas saa nämä neuvoteltua reilusti alaspäin. Mikäli harjoittaa sijoittamista suoraan listattuihin osakkeisiin ja käy edes vähän kauppaa ja saa osinkoja on vakuutuskuori huomattavasti kannattavampaa kuin yksityishenkilönä sijoittaminen. Eikä todellakaan tarvitse olla mitään >15% vuosituottoja.

      2. Kyllä listaamattomat osakkeet ovat riskisempiä. Worst case scenario: jos esim. Suomi joutuisi sotaan tai monen vuoden lamaan, niin kumman osingot tippuvat nollaan: Coca Colan vai Ekokemin? Mitä pienempi ja epälikvidimpi osake sitä riskisempi sijoitus.

  11. Yhtiöhän toki voi maksaa palkkaa osakkaalleen juuri niin paljon kuin osakas päättää, mutta aika nopeasti tulee vastaan peitellyn osingon tulkinta, jos palkkaus on olennaisesti ’tavanomaista’ suurempi. Jos taas tekstissä mainittu 12k palkkataso olisi normaali, tulisi siitä maksaa YEL-maksu. Eli periaatteen tasolla esittämäsi kuvio ei liene mahdollinen, joskin eri asia on, että missä tilanteessa verottaja tähän käytännössä puuttuisi absoluuttisen intressin jäädessä melko pieneksi. Ainakin luontoisetujen osalta tuntuu menevän läpi verottajalle tai sitten eivät ole tutkineet.

    1. Kovin vaikea olisi tässä kohtaa nähdä tilannetta, että toimitusjohtajan palkka voitaisiin millään tulkita peitellyksi osingoksi. Eri asia, jos maksettaisiin ihan muualle, mutta yrityksen johtohenkilölle. Ei sattuisi tästä löytymään jotain keissiä yms?

  12. Saisko nuo pääomatulot muutettua palkkatuloksi helpommin ostamalla osakkeita sellasesta maasta jolla ei ole verosopimusta suomen kanssa?
    Tällöin suomen verottaja käsittääkseni pitää osinkotuloja ulkomaan ansiotulona.
    Olisi mielenkiintoista lukea jos viitsit selvittää asiaa.
    Voisi hyödyntää myös kuolinpesää ( Ei omaa 🙂 tallaisessa jos ei itse halua palkkatuloja lisätä…

  13. Kyllä tuo pari vuotta voi onnistua. Mikäli seurantasysteemit toimivat edes välttävästi, niin Eläketurvakeskus tulee ottamaan yhteyttä. Epäilen ettet pysty selittämään asiaa tyydyttävästi niin, ettei asiaa katsota ilman perusteita maksetuksi palkaksi (=peitelty osingonjako), jolloin seuraa ensin kehotus ottaa vakuutus. Jos kehotus ei tehoa, Eläketurvakeskus ottaa yrittäjälle tämän puolesta vakuutuksen (nk. pakkovakuutus). Vakuutusmaksu saatetaan tällaisessa tapauksessa korottaa jopa kaksinkertaiseksi. Vakuutus voidaan ottaa taannehtivasti ainoastaan kuluvalle vuodelle ja kolmelle sitä edeltävälle vuodelle.

    Vaihtoehtoina on siis YEL-vakuutus tai verottajan päätös peitellystä osingonjaosta ilman perusteita maksetusta palkasta.

    1. Tuohon aikaisemmin jo laitoinkin, että jos sattuu tähän löytymään jo olemassa oleva tapaus niin tällaiseen olisi erittäin mielenkiintoista päästä tutustumaan. En millään jaksa uskoa, että TJ:n palkka voisi olla peiteltyä osinkoa vaikka kuinka vähän töitä tekisi. Tai vaikka olisi vain omistaja + hallituksen jäsen niin silti.

      YEL:ssa on varmasti tulkinnan varaa vaikka kuinka paljon ja epäilyksesi saattaa hyvin osua oikeaan. Vaan miten voi olla mahdollista, että meillä on näin epämääräisiä asioita mistä viranomaiset voivat tehdä mielensä mukaan omia tulkintoja… No se on ehkä sitten toinen keskustelu.

      1. YEL on sen verran huonoa businesta, että kyllähän jokainen laskutaitoinen yrittäjä jättäisi sen maksamatta, jos se noin helposti kävisi päinsä.

        Ihan loogista ajattelua. Jos tekemäsi työn arvo vastaa palkkaa (12.000 euroa / vuosi) niin YEL menee kirkkaasti maksuun. Jos taas yrität selittää, että työn arvo on vain muutama tonni ja ihan muuten vaan kirjaan verotuksessa vähennyskelpoisia palkkoja reilusti enemmän, niin kyseessä on veronkierron yritys yhtiöveron vähentämiseksi. Ei tämä sen kummempaa ole.

        Kyllä tämä vaihtoehto on viranomaisten tiedossa, usko pois. Homma toimii esittämälläsi tavalla, mikäli vuotuinen palkka jää hieman YEL-minimityötulon (7.557,18 euroa) alle.

  14. Voisiko joku kertoa myös tarkemmin miten rahojen siirtäminen yhtiöön ja rahojen käyttäminen yhtiöstä toimii?

    Oletetaan että minulla olisi nyt 200k e ja 10k e verovelkaa osakkeista. Miten siirrän rahat firmaan ja mitä kuluja siitä muodostuu?

    Jos siirrän rahat käteisenä firman nimiin, joudun maksamaan 3k e luovutusvoittoveroja sekä varainsiirtoveron 2%. Eli yhteensä 9k e. Toimen mahdollisuus taitaa olla rahojen ja osakkeiden lainaaminen firmalle jolloin kulut 0e. Ongelma tässä on sitten että voittojen kotiutus pienemmällä veroprosentilla ei onnistu koska osinkojen määrä on yli 8% firman varallisuudesta. Eli lainauksessa minulla ei ole mahdollisuutta saada osinkoja 7.5% verolla vaan niistä menee 20%. Olenko oikeassa?

    Miten rahojen käyttäminen sitten? Jos minulla on firmassa 300k e ja haluan ostaa asunnon joka maksaa 400k e? Tässä tapauksessa tarvin kaikki firman rahat plus 100k e pankkilainaa.

    Jos firman rahojen käyttäminen ei onnistu vapaasti niin tässä hommassa ei ole järkeä. Se että säästää pari tuhatta euroa vuodessa veroja ei tuolloin ole järkevää.

    1. Varainsiirtoveroa joudut maksamaan vain, jos siirrät varat yritykselle suoraan osakkeina. Käteisestä ei mene varainsiirtoveroa tai muitakaan kuluja. Luovutusvoitot joudut maksamaan, jos sellaisia syntyy eli jos esimerkiksi omaisuus on nyt osakkeissa ja muutat ne käteiseksi.

      Edullisin osinko määräytyy nettovarallisuuden perusteella ja kaikka laina on velkaa, joka pienentää nettovarallisuutta. Eli olet oikeassa, jos ei plus puolelta löydy varoja. Muuten en tuosta lainaamisesta tiedä onko se mahdollista ja miten.

      Yrityksen rahat ovat yrityksen rahoja eli niitä ei voi käyttää muut kuin yritys. Sen jälkeen kun rahan nostaa itselle osinkona tai palkkana, on se vasta vapaasti omassa käytössä. Siinä olet oikeassa, että tässä ei ole järkeä jos tähtäin on muutama vuosi ja tällaiseen ei todellakaan kannata laittaa asuntorahoja kiinni. Sen sijaan ikuisella horisontilla tai eläköitymistarkoituskessa hommassa voi olla paljonkin mieltä.

      1. Onnistuuko firman rahojen käyttäminen jos tavarat ostaa firman nimiin (ruoka, auto, asunto, loma jne.)?

        Jos ei, niin nuo rahat ovat verrattavissa hiukan PS-tiliin tai Suomen eläkejärjestelmään: saat vain tietyn summan per kk mutta et kaikkia rahojasi.

      2. Ei onnistu firman rahojen käyttäminen, koska yritys voi käyttää niitä ainoastaan liikekuluihin. Toki autoetu jne ja etujen lisäksi jonkinlainen harmaa alue olemassa.

        Tosin itseasiassa Rijnswand taitaa tässä olla lähimpänä parasta vaihtoehtoa ja itsekin tuota jo ehdotit eli jos rahat lainaa yritykselle, niin silloin tilanne muuttuu hyvin joustavaksi. Täytyy yrittää perehtyä kuinka joustavasti tuota lainaa voisi maksaa ilman, että liikutaan taas pimeällä puolella.

  15. Itse miettinyt myös samanlaisia kuvioita, tosin tällä hetkellä yritykselläni on ihan oikeaa toimintaa ja jatkossa, jos yritys onninstuu keräämään voittoa on nämä tarkoitus sijoittaa järkevästi esim. arvopapereihin/kiinteistöihin/metsään. Oman ymmärrykseni mukaan, tuo on suositus, että YEL-vakuutus olisi samaa luokkaa mitä oikeasti saa palkkana. Käytännössä moni maksaa vain tuon minimi YEL:in mukaan, vaikka saisi palkkatuloa kymmenkertaisesti. Jos tähän saa linkata mielenkiintoista puheenvuoroa YEL:sta se löytyy täältä http://juhanikhr.puheenvuoro.uusisuomi.fi/197212-yrittajan-elakemaksut-menevat-kankkulan-kaivoon

  16. Koskien varojen siirtämistä yhtiöön, kai Suomessakin on edullisinta lainata rahat yhtiölle vaikkapa nollakorolla? Silloin sijoitetut rahat saa helposti takaisin ulos maksamatta mitään veroja, ja ilman byrokratiaa. Vielä paremmin tämä toimii Virossa, jossa yritys ei maksa veroja ollenkaan ennen kuin voittoa maksetaan ulos osinkoina; korkoa korolle-ilmiö toimii.
    Tosin koska yrityksellä on paljon lainaa, on sen nettovarallisuus alussa paljon pienempi ja osinkojen verotus Suomessa siksi raskaampaa, mutta osinkoja ei tarvitsekaan alussa maksaa. Palkan verotukseen nettovarallisuus ei tietenkään vaikuta. Eli sen sijaan että nostaisit firmasta 12000 palkkaa, otatkin alussa vaikka 6000 euroa palkkaa ja 6000 euroa lainan takaisinmaksua.

    1. Hyvältä kuulostaa ja eipä nettovarallisuudellakaan olisi tällaisessa tilanteessa mitään merkitystä, jos tarkoitus on ottaa ulos vain ansiotuloa. Tällä menetelmällä olisi myös se hyvä puoli, että voisi pitää palkan alle YEL-rajan niin ei tulisi sen kanssa mitään ongelmia.

      Toisaalta pääoma pienenisi aika nopeasti. Ehkäpä sitten voisi taas antaa uuden lainan yritykselle, mutta jossain kohtaa tässäkin varmasti tulee raja vastaan.

    2. Itse harrastan myös tuota nollakorolla lainaamista, mutta siinä on eräs riski. Jos lainaa ajatellaan siten että voit lainata nollakorolla ja nostaa rahat takaisin koska huvittaa niin menettely muistuttaa hyvin paljon vapaan oman pääoman rahaston varojenjakoa. Ja tuossa tilanteessa varojenjako on veronalaista sikäli kun rahat ovat olleet yhtiössä vähintään 10 vuotta. Verottaja voi siis katsoa, että jos lainan kesto on ollut yli 10 vuotta, yrität tuolla menettelyllä kiertää veroa ja pistää sinut maksamaan (eli verottaa tuon toisen 6k osinkoina).

      Valitettavasti en voi antaa yksiselitteistä ratkaisua tälle riskille, mutta itselläni on vielä yhdeksän vuotta aikaa ratkaista se. Palataan asiaan 2025.

  17. Kysymys Pohatalle: Kuinka paljon mielestäsi henkilön persoonallisuustyyppi vaikuttaa siihen, pystyykö hän toteuttamaan tällaisen ”financial independence”-projektin?

    Mielestäni persoonallisuustekijät määrittävät pitkälti sen (tai vaikuttaa ainakin suuresti todennäköisyyteen), onko henkilö kykeneväinen ”FI-ajattelutapaan/elämäntyyliin”. Tämä FI-ajatteluhan on paljon yleisempää ”rationalist” ja esim. ”INTJ”-persoonallisuustyypeillä (lienee tuttuja käsitteitä sinulle esim. ERE-blogista), joihin itsekin kuulun. Olen liiankin usein huomannut, että vaikka kyseessä olisi hyvin älykäs henkilö (IQ >130), ei hän näe mitään järkeä FI-ajattelussa/elämäntyylissä, vaikka kuinka syvällisesti perustelen sen ”järkevyyttä”. Olen itse päätymässä siihen lopputulokseen, että FI-ajattelutapa tulee luontaisesti pienelle osalle väestöstä ja muille sen omaksuminen/oppiminen on lähes mahdotonta eri ulkoisten ja sisäisten tekijöiden/paineiden takia.

    Minkälaisia kokemuksia sinulla on, oletko onnistunut käännyttämään ”hyper-kuluttajia” täysverisiksi FI-ajattelijoiksi, jotka ovat omaksuneet sekä käytännölliset että filosofiset ominaisuudet, joita FI-elämäntyyli tarvitsee?

    1. Olin ERE:ssa missanut keskustelun tästä, mutta mielenkiintoista luettavaahan tuo oli. Jotenkin kuvittelisin, että tyyppi vaikuttaisi vain FI:n menetelmiin ja tapoihin. En itseasiassa tiedä edes mikä on oma persoonallisuustyyppini.

      Tämä on yksi aihe mikä on työn alla ja toistaiseksi olen vasta raapaissut pintaa. Se on selvää, että persoonallisuustyyppi vaikuttaa siihen minkälaisilla keinoilla säästämistä kannattaa viedä eteenpäin. Jokainen voi oppia paremmaksi säästäjäksi, mutta se vaatii lisää tutkimista, että miten tämä kehittyminen suhteutetaan FI-tavoitteisiin.

      Täytyy tehdä omat kotiläksy tarkemmin ja palata tähän vielä oikein ajan kanssa.

      Eli valitettavasti vastausta ei löydy tähän hätään, mutta palaan tähän tulevaisuudessa.

      Kiitos vinkistä!

  18. Esimerkki ihan elävästä elämästä
    Olen toiminut yrittäjänä 10 vuotta, jonka jälkeen sijoittajana toisen 10 vuotta. Yrittäjäurani alkuvaiheessa pyrin löytämään vastausta mikä on YEL:il sijoitetun pääoman tuotto, erilaisilla skenaarioilla siitä kuinka kauan olen yrittäjänä ja kuinka vanhaksi elän.
    Tulin lopputulokseen että maksan vain minimi yelin, (olikohan jotain 150€/kk) se oli myös yhden kaupungin pätevimmän tilitoimistonkin ”suositus”
    Tuloni vaihtelivat yrittäjäuralla 20k€-200k€ vuodessa ja näin siis toimittiin ja näin verottaja YEL-tulon on hyväksynyt.
    Nyttemmin tapasin pari viikkoa sitten vanhemman yrittäjän, jonka kanssa usein keskustelimme aiheesta, hänen vahvasti vasemmistolainen veli vaikuttii siihen että tämä yrittäjä maksoi paljon pienemmän yhden miehen yrityksestään 6500€ vuodessa YEL:iä, hänen yel tuloaan en tullut kysyneeksi.
    Tämä yrittäjätoveri oli päässyt eläkkeelle keväällä 2016 ja sai nyt eläkettä hieman alle 1000eur /kk hänen yrityksen kalusto oli muutaman tuhannen euron arvoinen ja jatkossa toimeentulo siis muodostuu käytännössä ainoastaan tuosta eläkkeestä.
    Kovin kummoista matematiikkaa ei tarvita laskelmaan millainen säästö kolmenkymmenen vuoden aikana yrittäjälle olisi muodostunut ja millaisen osinkotulon siitä voisi nyt nauttia.

    Minkään muun, kuin minimi YEL:in maksamista en suosittele missään tilanteessa kenellekkään.

    1. Näin se matematiikka taitaa tässä toimia. Ehkä ainoa tilanne missä YEL voisi olla hyvä veto, on se jos muuten ei raha pysy näpeissä lainkaan eli on se sentään tyhjää parempi. Tosin kansaneläke on aina olemassa.

  19. MItenkäs listaamattoman sijoitusyhtiön 8% osingonjako sääntö muodostuu ?
    Jos yritys tuottaa voittoa 30000 € vuodessa niin maksetaanko siitä ensin voittovero vai vasta osingon maksun jälkeen ?

  20. Kilometrikorvauksethan ovat verottomia, yhtiökokouksiinhan pitää mm. mennä. Lisäksi kaikenlaiset muut vähennykset (puhelimet, netti jne.) syövät oikeastikin tulosta. YEL on melko kallis, varsinkin jos täysimääräisesti maksaa.

    Kysymys, laittaisitteko kuitenkin käteiset yhtiöön , vaikka olisitte ulkopuolisella töissä? Nordnetin kauttako olette hoitaneet sijoitukset?

    1. Omasta puolestani voin vastata, että en ole tehnyt yritykseeni mitään lisäsijoituksia, mutta en myöskään nostanut palkkaa. Jotain pientä saa verovapaasti ulos ja lisäksi olen jakanut aina edullisimman osingon. Muuten pääoma saa kertyä yritykseen.

      Yrityksen sijoitukset olen hoitanut kokonaan Seligsonin kautta. Omaan makuun tuota kautta sijoitukset oli helpoin automatisoida ja indeksirahastojen kasvuosuuksissa ei tarvitse tehdä mitään ylimääräisiä kirjauksia kirjanpitoon.

  21. Itsellä olisi Oy, joka ei ole aktiivikäytössä, koska vakityö on toisaalla. Seligsonin kasvuosuuksilla saavuttaa siis veroetua Oy:ssä enemmän kuin yksityishenkilönä? 2500 eu:n pääomaan myös voinee sijoittaa. Kuinka pitkä on sijoitusaikasi tavoite Oy:ssä?

    1. Yksityishenkilöön verrattuna veroetu on sitä suurempi mitä enemmän sijoituksista saa tuloja eli tässä tapauksessa veroetu on varmaan kaikkein pienin. Tämä on myös kaikkein vähiten vaivaa aiheuttava mentelmä ja se mitä muutenkin käytän niin tämän takia olen siihen päätynyt.

      Yrityksellä vero on aina 20 % tuloksesta huolimatta siitä mistä tulos koostuu (sijoitukset/liiketoiminta).

      Sijoitusaika on vähintään 10 vuotta, mutta luultavasti pidän yrityksen tappiin saakka ja käytän apuna talouden suunnittelussa.

  22. Kiitos vastauksesta. Jotain samantyyppistä pohdin, eli pitkä aika ja omaa rahaa lainaa/siirtää yritykselle sijoitusmielessä.

  23. P.Ohatta, onko sulla osakeyhtiö vai toiminimi? Ja onko tuollaiseen osakesalkun holdailuun ainoa vaihtoehto osakeyhtiö?

    1. OY on ja se taitaa käytännössä olla ainoa vaihtoehto. TMI, AY ja KY eivät ole erillisiä verovelvollisia eli tulot katsotaan yrittäjän tuloksi, jolloin suunnittelun mahdollisuudet ovat hyvin rajalliset. Mikään ei tietenkään estä omistamasta näiden kautta, mutta silloin taitaa olla lähes sama (paitsi helpompaa) omistaa suoraan, kun verotus on kuitenkin yrittäjän verotusta.

      TMI ja OY testattu, mutta muita ei. Korjatkaa muut toki, jos olette eri mieltä!

  24. Osakeyhtiö, tällä hetkellä vähät osakkeet ja rahastot omistan yksityishenkilönä, mutta jos etua saisi voisin lainata rahaa Oy:lle ja ostaa osakkeita, jos se on järkevää.

  25. Huomaan, että täällä ei ole selvästikään ymmärretty lakia tuon YEL-työtulon osalta. YEL-työtulo on se summa, mistä YEL-maksu määräytyy maksettavaksi.

    Tämä on kuitenkin eri asia kuin mitä on yrittäjän palkkatulo.

    YEL-työtulo määräytyy sen mukaan, että minkä verran sitä työtä pitäisi ulkopuolisella teetättää ja paljonko siitä hänelle tulisi maksaa, JOS sitä työtä ei tehtäisi itse.

    Jos siis varsinaisen työn tekemisen määrä on vähäinen kuukausittain, niin ei ole lailliseti eikä käytäntöjenkään kautta mitään estettä sille, etteikö YEL-työtuloksi voida ilmoittaa pelkkä minimityötulo, VAIKKA nostatkin palkkaa omistamastasi yrityksestä 10 000 eur/kk.

    Tilanne muuttuu, jos tuon vähäisen työn teetättäminen ulkopuolisella maksaisi 10 000 eur/kk, niin silloin se YEL-työtulo pitäisi ilmoittaa 10ke:ksi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.