Petturin peliliikkeet – mikä on sinun hintasi?

ansa-vai-mahdollisuus-pohattaYhdestä lempilegendoistani on väännetty monen monta versiota. Päädyin maaliskuussa tekemään uusia peliliikkeitä oikein urakalla ja jostain syystä tarina tuli mieleeni. Oman suosikkiversioni pääroolissa on Warren Buffet. Käytännössä tarina menee näin:

”Warren oli viettämässä iltaa yökerhossa ja päätyi jutulle viehättävän naisen kanssa. Illan edetessä Warren tiedusteli naiselta, josko tämä suostuisi menemään hänen kanssaan sänkyyn miljoonasta dollarista. Nainen ei voinut vastustaa kiusausta ja vastasi tähän, että kyllä. Sen jälkeen Warren jatkoi keskustelua ja kysyi, että suostuisiko nainen tähän viidestä dollarista. Nainen tulistui oikein tosissaan ja tokaisi tähän, että en todellakaan ja että millaisena ihmisenä oikein minua pidät. Tähän Warren kylmän viileästi totesi, että me tiedämme jo mikä sinä olet – nythän me vain neuvottelemme hinnasta.”

Legenda tai ei, meillä jokaisella on hintamme.

Nyt kävi niin, että oma hintani löytyi ja kaiken lisäksi halvalla lähti. Todettakoon selvyyden vuoksi vielä, että en sentään vaihtanut eksoottisemmalle alalle. Kuitenkin päädyin vaihtamaan täysipäiväisesti palveluitani rahaan. Otin vastaan uuden päivätyön vain vähän sen jälkeen, kun suureen ääneen huutelin lähteväni tekemään unelmista totta. Olo on nyt hieman ristiriitainen, toisaalta tuntuu, että tein oikean valinnan ja olen innoissani – toisaalta taas tuntuu, että olen oikea takinkääntäjä ja petturi.

Ansa vai ansaittu tilaisuus

En tiedä onko kyseessä ansa vai ansaittu tilaisuus. Ehkä tarjous tuli kohdalleni, koska uskalsin tehdä omia valintojani. Toisaalta uusi tilaisuus saattaa olla testi, joka koettelee minua siinä, että kuinka helposti luovun unelmastani. Joka tapauksessa lankesin ansaan tai tartuin tilaisuuteen näkökulmasta riippuen.

Omaksi puolustuksekseni on sanottava, että en varsinaisesti ollut työtä etsimässä tai hakenut sellaista. Tällä kertaa työ löysi minut.

Yhtenä päivänä sain LinkedIn:n kautta yhteydenoton, jossa kerrottiin mahdollisesti minua kiinnostavasta tehtävästä. Ajattelin, että eipä tuossa kauheasti voi hävitä, jos kysyn hieman lisätietoja. Kävipä sitten niin, että paikka oli oikeastikin mielestäni kiinnostava ja mahdollisesti jopa luonteeseeni sopiva. Kävin yrityksessä parissa haastattelussa ja sen jälkeen nimi paperiin.

Pääsen uudessa työssä hyödyntämään talouspuolen osaamistani, mutta ympäristö on täysin erilainen kuin aikaisemmin. Uusi työ on projektiluontoista ja hyvin dynaamista nopeasti kehittyvällä IT-alalla. Myös omiin työtehtäviin on mahdollista vaikuttaa todella paljon. Ura mielessä lähden liikkeelle läheltä nollaa, mutta palkka on silti muutaman satasen entistä parempi. Lisäksi potentiaalia ylöspäin on vaikka kuinka paljon.

Raha ei ole tärkein syy päätökseni taustalla, mutta ehdottomasti osa sitä. En ehkä ihan vielä ollut sinut sen asian kanssa, että kuukausittain ei tulisikaan enää rahaa tilille. Miinuksella en yksinkertaisesti kykene elämään. Lisäksi viimeaikaiset epäonnistumiset asuntosijoittamisessa ovat verottaneet eläkekassaani rajusti, joten nyt alkava kirivaihe saa myös mielen tuntumaan kirkkaammalta.

Merkittävin syy paikan vastaanottamiseen on kuitenkin se, että saatan oikeasti viihtyä kyseisessä tehtävässä. Pois pääsee aina, mutta kaikille ei oheisen kaltaista mahdollisuutta tarjota kultaisella lautasella ja olisi tuntunut tyhmältä jättää tilaisuus käyttämättä.

Unelma hylätty?

Ei suinkaan! Jatkan tiiviisti Talouden Personal Trainerin parissa ja venytän hieman päiviäni. Jatkan unelman parissa suunnitelmani mukaan, vaikka käytettävissä oleva aika vähenee merkittävästi, kun otan päivätyön sen rinnalle. Tavoitteena on yhä kehittää taloudenhallinnan valmennuksista itselleni ihan oikea ammatti, joten luvassa on pitkiä päiviä ja kiireellisiä aikoja. Nyt voin kuitenkin tehdä työtä omalla tavallani rauhassa ja systemaattisesti toimintaa kasvattaen ilman paniikinomaista ansaintatarvetta.

On helppoa ajatella, että laittaa vain verkkosivun pystyyn ja asiakkaat tulevat luokseni sankoin joukoin. No totuus on taas hieman toinen. Pientä markkinointia olen tehnyt ja ehdin jo innostua uudesta asiakkaasta. Valitettavasti into oli liian aikaista, koska asiakas hävisi kuin tuhka tuuleen. Asiakas on asiakas vasta, kun raha vaihtaa omistajaa.

Tiedän olevani oikeilla jäljillä, koska osa ”testiasiakkaistani” on tarjonnut täysin vapaaehtosesti maksua talousvalmennuksista huomattuaan oman kehittymisensä. Se miten saan ihmiset, jotka eivät palvelua ole kokeilleet, vakuuttumaan sen toimivuudesta on vielä iso haaste. Vakuuttuminen ei ehkä tapahdu niin nopeasti kuin alun perin kuvittelin. Uskon, että vähitellen sana lähtee leviämään kun vain jaksan tehdä kärsivällisesti töitä sen eteen. Matka on vasta juuri ja juuri alkanut.

Mahdollista on tietenkin myös se, että kun hajautan aikaani tulen epäonnistumaan kaikissa. Toisaalta yhtä hyvin olisin voinut epäonnistua muutenkin, joten tämäkin selviää vain kokeilemalla. Ainakin tulopuoli on suhteellisen hyvin hajautettu ja sen puolesta riskien hallinta on tällä hetkellä kunnossa. Enempää projekteja ei ehkä kannata pistää vireille ja luulen, että yksi täysipäiväinen työ ja kaksi osa-aikaista alkaa olla lähellä maksimia. Tähän kun vielä lisätään bloggaamiseen käytetty aika, niin alkavat vuorokauden tunnit käydä vähiin.

Ehkä on tässä kohtaa hyvä, että voin tehdä omat valintani ajankäytöstäni neuvottelematta siitä kenenkään kanssa. Vähän vähemmän Facebookia ja TV:tä niin aikaa löytyy kummasti lisää.

Kohti korkeuksia

Olen erittäin kiitollinen kaikesta tuesta mitä olen saanut kommenttien ja sähköpostin välityksellä liittyen omaan yrittäjyyteeni. Yrittäjyys jatkuu, mutta elämäni ei enää ole vain siitä riippuvainen. Tiedän, että monet toivoivat niin täällä blogin puolella kuin normaalielämässäkin, että tulisin onnistumaan unelmieni tavoittelussa. Uskon ja toivon, että pidätte peukkuja myös jatkossa, vaikka suunnitelma hieman poikkeaa alkuperäisestä kaikki tai ei mitään vaihtoehdosta.

Tilaisuus on vain liian hyvä jättää käyttämättä. Ehkä sitä kautta saan uutta osaamista myös talousvalmennusten puolelle, mutta tästä lisää kun selviää miten tilanne lähtee kehittymään.

Mutta ihan vain mielenkiinnosta, mitä sinä olisit tehnyt?

31 vastausta artikkeliin “Petturin peliliikkeet – mikä on sinun hintasi?”

  1. ”Jos lehmällä olis pyörät, se olis maitoauto.” Vastaan nyt silti kysymykseesi ja totean, että olisin todennäköisesti jatkanut pidempään asiakkaiden hankkimista ennen uuden työn vastaanottoa rahatilanteellasi todennäköisesti ainakin puoli vuotta.

    Minusta näyttää siltä, että et ainakaan ole syntynyt yrittäjäksi, joten ratkaisu on varmasti ihan hyvä. En tunne sinua, joten oletan asian näin olevan. Ehkä talouden personal trainer voi toimia kohdallasi miellyttävänä ja hyödyllisenä vapaa-ajan viihteenä.

    Onnea valitsemallasi tiellä jokatapauksessa.

    1. Jos Mikko on kovasti kuukauden ajan yrittänyt saada asiakkaita ja se ei ole lähtenyt vetämään, niin miten kuvittelet asian muuttuvan toisen kuukauden aikana? Minusta päätös oli täysin oikea lopettaa homma, joka ei vain toimi.

      1. Aloittaminen ei varmasti ole koskaan helppoa. Hänellä olisi varmasti ollut varaa jatkaa vielä useampi kuukausi. Eri asia tietysti heidän suhteen, joilla puskureita ei ole.

      2. Samaa keskustelua olen käynyt itseni kanssa. Teinkö peliliikkeitä liian nopeasti ja olisiko pitänyt testata pidempään, kun periaatteessa se olisi ollut mahdollista. Tai toisaalta jos idea on oikeasti hyvä, niin siihen löytyy kyllä heti asiakkaat.

        Nyt tuo on enemmän miellyttävää ja hyödyllistä vapaa-ajan vietettä, josta voi vielä kehittyä jotain tai sitten on kehittymättä.

        Ja kun kerran on uskaltanut lähteä kokeilemaan (vaikkakin hyvin lyhytaikaisesti) niin veikkaanpa, että seuraavan kerran heittäytyminen on vielä helpompaa. Toisaalta jos työ sattuukin täyttämään tarpeeni, niin pidän sitä yhtälailla suurena voittona.

  2. Oho mikä peliliike. Mitä olisin tehnyt itse… En varmaan ikinä olisi alunperinkään uskaltanu ryhtyä yrittäjäksi. Mutta jos olisin ryhtynyt niin uskon että olisin hiukan kauemmin halunnut kokeilla minne siivet kantavat. On sulla kuitenkin sen verran vielä pelikassaa jäljellä =)

    Mutta tervetuloa IT-maailmaan!

    1. Enpä usko, että tätäkään lasketaan yrittäjäksi ryhtymiseksi, kun sen verran lyhytaikaiseksi jäi. Unelma elää kyllä sikäli, että siitä tulee vielä oiva sivutulonlähde ja mahdollisesti jatkossa enemmänkin.

      Vaan pelikassaakin vertaa aina siihen mitä se on joskus ollut ja siihen verrattuna näyttää aika pahalta.

    1. Ei jumpe! Unohdin koko aprillipäivän. Täytyy laittaa kalenteriin muistutus ensi vuodelle ja keksiä jotain. Tällä kertaa tarina lipsahti siis toden puolelle.

  3. Palkkatulo on sijoittamisen hyvä kaveri, kun tavoittelee taloudellista riippumattomuutta. Yrittäjyys siinä rinnalla on vielä parempi, jos aikaa ja energiaa riittää. Ja, jos sitä riittää, en missään nimessä ajattelisi personal traineria ”vapaa-ajan viihteenä” vaan rakentaisin sitä ikäänkuin isoa bisnestä, vaikka asiakkaita olisi vain yksi. Miettisin jokaisen prosessin ja dokumentoisin sen. Samalla miettisin, miten siitä voi tehdä kirjan, videot, verkkokurssin, jotta jatkossa siitä tulisi passiivista tuloa. Nettisivut, blogi, sosiaalinen media kaikki kohti samaa tavoitetta. Kyselisin myös näkemyksiä, kannattaisiko pohatta -brändin rinnalle tuoda oikea henkilö esiin

    1. En tiedä olenko omituinen, mutta kaikki mitä edellä kuvailit on itselleni vapaa-ajan viihdettä. En tiedä mitään mielenkiintoisempaa mihin oman vapaa-ajan voisi käyttää. Ennen aika meni lähinnä alueen opiskeluun, mutta tällä hetkellä enemmän tekemiseen. Dokumentaatiota syntyy jokaisen asiakkaan myötä lisää ja tuotteistaminen on käynnissä. Hieman pähkäilen sen kanssa missä järjestyksessä taklaan asioita, mutta eteenpäin mennään.

      Tutkailen myös mahdollisuutta yrityksen rakentamisen oppimiseen mentorin avulla ja sillä saralla olen ottanut myös muutaman askeleen eteenpäin. Sitä en vielä tiedä mihin lopulta päädyn.

      Oikea henkilö on koko ajan tulossa enemmän esiin Pohatan rinnalla ja kommenteissakin on jo tainnut oma nimeni esiintyä. Tällä saralla on myös mahdollisesti luvassa isompaakin ulostuloa, mutta katsotaan nyt miten asiat etenevät. Jännittävää, kun on niin paljon asioita menossa, joista lopputulema on vielä sumun peitossa!

      1. Et ole omituinen vaan mun mielestä Pohatan lisäksi Onnen Pekka. Mulla on asuntosijoittamisen kanssa sama juttu. Ei tunnu työltä vaan unelma-ajalta, kun saa veivata, ilman pakkoa, sitä mistä nauttii.

      2. Onnea on kieltämättä matkassa ja siitä olen erittäin kiitollinen. Tuossa tapauksessa tiedät juuri mitä tarkoitan!

  4. Raportointi kuulosti ainakin tyytyväisemmältä kuin silloin kun palasitkin vanhaan työhön (juuri sen työn sisällön osalta). Ja yrityskin jää joten en näkisi että unelmia olisi vielä haudattu. Näin blogin lukijana on helppo sanoa että täysii päin ja paareilla pois, haluan seurata jännitysnäytelmää, mutta reaalielämässä asiat on mutkikkaampia. Onnittelut uudesta työstä!

  5. Ei kai työn saaminen nykyaikana mikään maailmanloppu ole?

    Silti näen tässä prosessin kehittymisen. Kolme viikkoa sitten vietit viimeistä työpäivääsi, sitten riivit apinoita selästäsi ja palasit kuitenkin hiukan erilaisen sorvin ääreen.

    Erno Paasilinna tapasi sanoa: ”Vapaus on ainetta.”

    – Kun oravanpyörässä kulkija saa vaikka vahingossa maistaa hiukan vapauden ja riippumattomuuden tunnetta, jokin muuttuu lopullisesti.

    ”Olen vapaa, koska voin.”

    Mentorin hankkiminen on erinomainen ajatus aloittavalle yrittäjälle. Kisälliksi vaan!

    1. Hyvin muotoiltu eli eipä tosiaan maailmanlopusta voida puhua, vaan juuri vapaudesta valita.

      Työkin tuntuu erilaiselta kun sinne on oikeasti halunnut. Täytyy vain toivoa parasta ja että tunne kestää, ehkä tässä oppii myös itsestä taas jotain uutta matkalla.

    1. Mentoria ei vielä ole, mutta Haaga-Helian StartUp School perusti kaikille avoimen mentorointiohjelman joku kuukausi takaperin ja pääsin siihen mukaan. En osaa sanoa tuleeko näitä lisää jossain vaiheessa vai mikä on meno. Ilmeisesti kyseessä on tällä hetkellä ainakin pilotti.

      Tässä yleinen sivu mitä voi seurata:
      https://hhstartupschool.wordpress.com/

  6. Onneksi olkoon uudesta työstä! Kuulostaa tosi mielenkiintoiselta. Uskon, että saatat saada yrityksen jopa paremmin alkuun kun et ota siitä niin paljon paineita.

    Mielestäni tämä kuvio osoittaa juuri varallisuuden tuoman liikkumavapauden hienouden. Varallisuuden turvin pystyit tekemään päätöksiä itsenäisesti (irtisanoutumaan ja ryhtymään yrittäjäksi) ja nyt voit edelleen ihan yhtälailla tehdä noita itsenäisiä päätöksiä (eli ottaa houkutteleva työtarjous vastaan).

    1. Kiitos! Ainakin tällä hetkellä tunne on se, että yrittäjyyttä on mielekkäämpää rakentaa ilman ansaintapakkoa. Miinus on tietysti se, että käytettävissä oleva aika väheni, mutta toisaalta jos hauskaa on päivät pitkät niin mikäs siinä.

      Se, että on vapaus valita on todella hienoa. Varsinkin viimeaikoina, kun olen uskaltanut tuota mahdollisuutta hyödyntää.

  7. Sen perusteella, mitä olen blogiasi seurannut, uskon että työn ottaminen oli oikea vaihtoehto. Se tuo omalla tavalla rauhaa itse unelmien ja tavoitteiden saavuttamiseen. Henkiselle tasolle uskon, että vakituinen työ tekee pelkästään hyvää. Etenkin kun työ vaikutti erittäin mielekkäältä. Yrittäjyys on kuitenkin 24/7 työtä, vaikka sitä ei koko ajan tekisikään – pieni tykytys takaraivossa siitä on joka tapauksessa koko ajan. Itse tiedän, ettei minulle yrittäjyys sopisi vaikka se välillä houkuttaakin ja uskon siihen, että jotkut ihmiset soveltuvat yksinkertaisesti päätoimisiksi yrittäjiksi huonommin kuin toiset.

    1. Taidat olla aivan oikeassa. Voi hyvinkin olla, että osa-aikainen yrittäjyys on itselleni sopivampi vaihtoehto ja juuri se stressittömämpi malli tavoitteiden saavuttamiseen. Toistaiseksi viihtynyt mainiosti uudessa ympäristössä, mutta ehkä puolen vuoden kuluttua näkee onko kyse alkuinnosta vai kestävämmästä tyytyväisyyden lisääntymisestä.

  8. Mielestäni se että muutit mielesi ei mitenkään ole huono asia, kertoo vain että kykenet muokkaamaan suunnitelmiasi tilanteen muuttuessa. Tilanne elää ja sen mukaan mennään. Edellisessä kirjoituksessa totesit sijoitusasunnon riskin tulleen yhtäkkiä epämiellyttäväksi. Olisiko liittynyt päivätyön päättymisen ja sen tuomaan taloudelliseen turvaan, tähän lisättynä sijoitusasunnon tuomat riskit toivat ehkä epämukavuuden joka ei enää tuntunut hallittavalta. Ehkä vielä etsit miltä unelmaelämä näyttää. Kun itse aloin tavoitella taloudellista riippumattomuutta, ajattelin että se tarkoittaisi ”ei mitään tekemistä”. Näinhän se ei tietenkään ole, olen saanut muuttaa omia päämääriä ja tavoitteita monta kertaa. On kovin helppo mielessään lyödä luukkoon jokin tavoite mutta on paljon vaikeampaa myöntää olleensa mustavalkoinen ajattelussaan, jopa täysin väärässä. Tällaisia tavoitteita etsiessään pistää hyvin nöyräksi.

    Onnea uuteen työhön, toivottavasti se antaa lisäymmärrystä siitä mitä itse haluat!

    1. Unelmaelämä taitaa tosiaan muotoutua pikkuhiljaa. Se miten paljon uskaltaa kokeilla eri asioita vaikuttaa merkittävästi. Mitä enemmän tekee ja kokeilee, sitä lähempänä on itselle optimaalisen elämän löytyminen. Ja kuten sanoit, niin muokkausta joutuu varmasti tekemään ihan tappiin saakka omien mieltymysten ja tilanteiden vaihtuessa.

  9. Oho, yllättäviä käänteitä tulee kuin saippuasarjoissa! Tämä on parasta ”viihdettä” mitä netissä on tällä hetkellä tajolla:) Ja tarkennettakoon, että ei mitenkään surkuhupaisalla tai ilkkuvalla tavalla vaan oikeasti hyviä ja värikkäitä postauksia mielenkiintoisista tapahtumiasta! Mitä seuraavaksi? 😉

    Onnea uudesta työpaikasta! Olisin valinnut todennäköisesti samoin. Ja valinta olisi ollut huomattavasti helpompi kuin sinulla, kun ei tarvitse omista tekemisistä raportoida kuin lähipiirille.

  10. Kyllähän asia on niin että yleensä yrityksen perustaessa asiakaskontaktit on ikäänkuin olemassa joko entisestä työstä tai yleisesti luoduista sosiaalisista suhteista. Poikkeus voi olla kahvila tai ravintola jonne ihmiset narkoottisesti hakeutuvat joka perjantai ja yritys pikkuhiljaa saa päivittäisen asiakaskuntansa.

    Homma on vähän kuin siivoustyön kanssa jota aloin markkinoimaan jotta alkaisin siivousyrittäjäksi. Noh minulla ei ollut mitään nimeä eikä mitään asiakaskuntaa vaan kaikki asiakkaat tulisi minun markkinoinnista. Noh minulla oli tili melkein miinuksella mutta kesälomarahoja tulossa. Käytin markkinointiin ja tutkimukseen noin kuukauden. Voi olla enemmänkin mutta itse rahaa vievä markkinointi oli vajaa kuukausi. Tein erilaisia mainoslappuja ja ilmoitustaululle ilmoituksia. Rahaa meni välineisiinkin jonkin verran ja vein mainokset kävellen tai pyörällä laatikoihin ja varmaan useita satoja jätin mainoksia, yrityksiin sähköposteja yms. Tapasin muutamia ihmisiä pihoilla ja keskustelin ja heidän mielestään siivoojia tarvittaisiin kotitalouksiin. Pidin kirjaa asioista ja olin tyytyväinen kun huomasin että tein asioille jotain. Mainostin myös yrityksiin ja hämmästyin miten sain mainostettua asiaani eteenpäin vaikkei yhteydenottoja tullutkaan. Noh kun tilin 4000€ oli parissa viikossa mennyt milloin mihinkin. Päätin että nyt se loppuu. Loppu tuli sen takia että olin keräämäni statistiikan takia saanut jonkinsortin laskentaa siittä mitä todellinen markkinointi olisi vienyt rahaa jotta olisin hyvällä todennäköisyydellä saanut yhden asiakkaan. Summa taisi olla likemmäs 45000€. Eli koko kylä ja laatua mainoksiin. Ehkä raidiota yms. Onneksi lopetin. Koska ku olin pitäjästä lähtenyt vähin ääniin ja ollut vuoden poissa niin yksi joulu joku soitti ja kysyi tulisinko tekemään joulusiivouksia…no koittakaas arvata lähdinkö? Noh jonkun mielestä olisi syytä ollut mutta muut arvaakin varmaan yrittäjyyden riskin ja miten paljon riskiä kannattaa ottaa. Pohatalla on kuitenkin selkeä kuulijakunta ja jos ymmärsin kuukausi koitettu omaa homma viedä eteenpäin. Markkinakanava on auki tässä ja nyt. Kyllä minäkin olen samaa mieltä että teit oikean päätöksen. En tiedä sinun osaamisalueen suhdetta työskentelyyn mutta omani jäi mukavaksi puuhasteluksi likimain harrastusluonteiseksi toiminnaksi juuri sen takia ettei minulla oikeasti ollut yhtään mitään kontaktia mihinkään, ei kuulijakuntaa. Saman huomasin kun kokosin nettisivuja koska pidin niiden tekemisestä. Lopulta tein sivuille kaiken itse kuvista ja nappuloista ja pidin itse näkemästäni. Oli verkkokaupat yms. Kunnes raju totuus iski naamaan. Kävijöitä ei juuri ollut ja ne vähäisetkin eivät omaksuneet sivustoa jotta niihin olisi tullut kävijöitä. Lopulta sekin jöäi arvoitukseksi koska koko homma katosi vittiavaruuteen. Olisiko siihen kannattanut käyttää 4000€? Niino sähköpostimainonta olisi ollut tehokkaampaa muttei sekään toiminut siivoustyössä. Ei ollut lopen minkäänlaista otetta siihen miten voisin asiakkaita saada ja onko sivuille oikeasti mitään tunkua etes siinä parhaimmassa tapauksessa. Ei riitä että on verkkokauppa koska niitä on netti pullollaan ja sivustoissa ei yleensä ole mitään sanomaa tai sisältöä mitä tavallinen tallaaja haluaisi lukea. Blogit toimii siksi parhaiten. Sivustoja väänsin siis liki 10 vuotta ajoittain joista viimeiset 3 uudistaen ne täysin ja ihan jatkuvasti naputtaen. Arvatkaapa pystynkö sillä alalla enää työskentelemään?

    Loppupeleissä tässäkin on kyse oppimisesta. Yhden asian opin. Vaikka me kuinka väännetään tätä omaa juttua eli oravanpyörästä karkaamista niin markkinointiavoimat pitää huolen siittä ettei etes me pystytä täysin samoile apajille jossa tuotot kasvaisi huomattavasti suuremmiksi kuin hankkimissamme osakkeissa. Toinen pointti on että tuotteen jota myy pitäisi olla kysysttyä tavaraa. Itse haluaisin menestyö jossai harrastuksessa ammatillisesti mutta totuus on että harrastus on hauskaa ja työ on kurjaa. Vähän ylelistetty muttei liiallisessa määrin koska useimmiten se käytännössä näin olisi muutenhan suomalaiset olisi yltiöonnellista kansaa.

    Tällä hetkellä työn teko on itsestäni paras tapa säästää. Osakkeet on liian ylhäällä jotta niihin kannattaa laittaa koska jos ja kun ne tulee alas niin tiputus voi olla hirmuinen. Siinä menee yli kymmene vuotta sen jälkeen kun saavuttaa uudelleen nykyisen pisteen. Silloin olen itse jo liian vanha jotta niitä rahoja kaipailen. Siinä iässä riittää jo pari tonnia tilille ja tuleva työttömyyskorvaus tai osa-aikapalkka lyhennetyllä päivällä.

    Ja muistakaa että yrittäjyys ei ole järkevää jos varmasta palkkatyöstä vaihtaa siihen koska joudut edelleen tekemään työtä mutta vain entistä enemmän. Ne joilla osinkoina jo osakkeiden arvo nostettu ulos hyötyvät enemmän niistä osakkeista yrittäjyyden sijaan koska tällöin ei käytännössä menetä romahduksenkaan tultua ihan kaikkea ja uuden nousun koittaessa alkaa uudet osingonmaksut. Paree hankkia vain työ josta nauttii vaikkei se tuottaisikaan niin kauheasti.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.