Pahin taloudellinen virheeni

asuntosijoittaminen-suurin-virheKun aloin kirjoittamaan blogia muotoilin ajatukseni näin: ”Blogin tarkoituksena on valistaa ihmisiä siinä miten henkilökohtaisen talouden hallinta voi auttaa saavuttamaan maistuvamman elämän. Todennäköisesti valistaminen tapahtuu lähinnä henkilökohtaisten erheiden kautta, mutta toivottavasti väliin mahtuu myös jokunen onnistuminen.”

En tietenkään uskonut, että oikeasti tekisin virheitä. Totuus kuitenkin on, että rapatessa roiskuu. Ajankohta on kyllä melko osuva – onhan näihin aikoihin monilla muillakin tapana puhaltaa aivan käsittämättömiä määriä rahaa taivaan tuuliin.

Pari vuotta sitten jouluostokseni lähtivät lapasesta ja laskuna oli sadantonnin pommi. Ostin silloin sijoitusasunnon nro 2. Nyt kyseinen luukku on myyty ja persnettoa tuli sen verran reilusti, että muuten tummaan tukkaani valahti pari harmaata haituvaa joukkoon.

Asuntosijoittaminen-sijoitusasunto-luovutustappio

Miksi myin sijoitusasunnon?

Loppujen lopuksi kyse on valinnoista. Nykyinen oma asuntoni tuottaa minulle niin paljon viihtyvyyttä, että en siitä halunnut luopua. Myymällä sijoitusasunnon, pystyin rahoittamaan oman asuntoni toisen puolikkaan lunastuksen. Sijoitusasuntolaina vaihtui asuntolainaksi. Vaikka takkiin tuli, niin olen erittäin tyytyväinen, koska nyt voin asua niin kuin haluan. Extremempi säästäjä olisi laittanut kaikki asunnot lihoiksi jo aikoja sitten ja muuttanut telttaan metsän keskelle. Vaan tässä kohtaa löysin oman rajani kituuttamisen ja nautinnon välillä. Ratkaisu ei ollut helppo ja harkitsin tarkkaan myös muita vaihtoehtoja asumiseen, mutta lopulta omistusasunto ja juuri nykyinen asuntoni veivät voiton.

Pankista rahaa ei herunut, joten oikeastaan ainoa vaihtoehto sijoitusasunnon myynnille olisi ollut luopua osake/rahastosijoituksista. Silloin olisin kuitenkin joutunut luopumaan suuremmasta sijoitusomaisuudesta kuin nyt. Luotan siihen, että pitkällä aikavälillä ratkaisu oli oikea. Periaatteessa olisi myös ollut mahdollista siirtää osakesijoituksia Nordnetin puolelle ja yrittää täyttää Superluoton ehdot (vaikutti ainoalta järkevän hintaiselta lainalta). Valitettavasti verotus tuli tässä kohtaa liian suureksi haasteeksi. Toisaalta olen todennut jo jonkin aikaa sitten, että asuntosijoittaminen ei todellakaan ole minua varten. Oikeastaan tuntuu siltä kuin iso mörkö olisi pudonnut harteilta sijoitusasunnon myynnin mukana.

Jos harkitset asuntosijoittamista

Sijoitusasunnon ostaminen on ehdottomasti siistiä ja tällä hetkellä jopa muodissa. Olotila ostohetkellä on kuin suurellakin Pohatalla. Vaan eipä mene kovin kauaa kun tuolle ololle käy samalla tavalla kuin muissakin ostoksissa. Se vain häviää. Jos et opi kerrasta niin toisen asunnon kohdalla tunne kestää vielä vähemmän aikaa. Välillä on hetkiä jolloin on mageeta olla asuntosijoittaja, mutta yhtä usein asunnon omistaminen aiheuttaa stressiä.

Itse en pidä siitä ajatuksesta, että joku kuseksii kallisarvoisessa asunnossani pitkin nurkkia. Tähän voi tietenkin vaikuttaa valitsemalla luotettavan vuokralaisen, mutta sekin on aina oma aikaa vievä prosessinsa. Ja vaikka olisi kuinka huolellinen, koskaan ei voi olla varma. Lisäksi asuntosijoittamisessa on syytä muistaa, että asunto ei ole likvidiä omaisuutta. Joskus sen myyminen kestää. Omalla kohdallani tämä riski oli hyvin lähellä realisoitumista. Elämä sattui ja rahantarve yllätti, vaan eipä asuntokauppa meinannut osua kohdalle. Onni kuitenkin potkaisi ja 14 päivää ennen häätöä omasta asunnostani kaupat saatiin aikaiseksi.

Sijoitusasunnosta ja vuokralaisesta on aina vaivaa. Oikein tehtynä vaiva ei ole suuren suuri, mutta se on silti aina olemassa. Ennen asuntosijoittajaksi ryhtymistä kannattaa tarkkaan harkita nauttiiko pienestä puuhastelusta asunnon ympärillä ja pystyköö elämään stressittä sen ajatuksen kanssa, että joku saattaa kohdella asuntoa kaltoin. Asuntosijoittamista kokeiltuani voin hyvillä mielin todeta, että se ei sovi kaltaiselleni mukavuudenhaluisella porsaalle.

Vaikka minä jätän asuntosijoittamisen jatkossa muille, ei se tarkoita sitä, ettetkö sinä voisi olla todellinen asuntosijoittaja. Kannattaa kuitenkin varautua ruusuilla tanssimisen lisäksi myös muutamaan piikkiin.

Joko onnistun tai sitten opin

Olen miettinyt pääni puhki ja yrittänyt löytää vastauksen siihen, että missä kohtaa tein virheen. Oliko pahin virhe suunnittelematon myynti vai menikö pieleen jo heti ostaessa. Niinhän sitä sanotaan, että suurimmat tuotot tehdään jo ostaessa. Ehkä syy on jossain mitä en itse ole vielä huomannut. Myynnille en tässä kohtaa löytänyt vaihtoehtoa, mutta mikä sai minut tekemään huonon ostoksen? Miten on mahdollista, että ostos oli huono, vaikka se on tehty puhtaasti laskin kädessä?

Sitten välähti

Kun aloin suunnittelemaan asunnon ostoa, keskityin todella tiukasti vuokratuottoon. Paperilla vuokratuotto näytti olevan 5% luokaa ja omalle pääomalle nettona noin 9 %. Olin jopa laskenut tuon liian varovasti, koska viime vuonna toteutunut nettotuotto omalle pääomalle oli 10,22 %. Sitä en taas osannut ajatella, että vuokratuotolla ei ole mitään merkitystä. Jos kaikki sijoitusasunnosta saatavat tulot sitoutuvat asuntoon eli kassavirtaa ei jää yli kulujen ja verojen jälkeen, muuttuu asunnon hinta ainoaksi merkitseväksi tekijäksi. Hintaan puolestaan vaikuttavat eniten yhtiön kunto sekä tulevat remontit. Lisäksi varainsiirtoveron ja muut kertaluonteiset hankintahintaan tai myyntiin liittyvät kulut heikentävät asuntosijoituksia lyhyellä tähtäimellä. Olisi pitänyt ymmärtää, että kyse on paljon isommasta kokonaisuudesta, kuin pelkästä vuokratuotosta.

Omaksi puolustuksekseni on todettava, että en asuntoa ostaessa ollut varautunut siihen että yhtiössä tehtävä kattoremontti menee pipariksi ja aiheuttaa kustannuksia. En myöskään osannut varautua siihen, että rakennuksen viemärit alkavat reistailemaan ja vievät yhtiön tilan lopullisesti kuralle. Enkä todellakaan osannut varautua siihen, että putkiremontti, jonka piti alkaa jo aikoja sitten siirtyy eteenpäin. Tähän kun vielä lisätään oman elämäntilanteeni muutos, niin alkaa soppa olla valmis. Tosin eipä tämä ole ensimmäinen kerta kun on ongelmia paratiisissa. Valitettavasti kaikki ongelmat tapaavat näyttäytymään hinnan muutoksina väärään suuntaan.

Ai että, aina on yhtä mukava lopettaa vuosi tyylillä!

33 vastausta artikkeliin “Pahin taloudellinen virheeni”

  1. Upean raatorehellinen kuvaus. Olet tässä varmasti oppirahojen maksamisen lisäksi oppinut paljon tärkeää, turha siinä tämän jälkeen enää velloa. Nyt tästä yli ja oppimaan uutta. Tuottoisampaa uutta vuotta 2016! Jatka blogia, sitä on mukava lukea.

  2. Aina sitä oppii. Joskus virheet ovat vain vähän kalliimpia. Ei se elämä niin vakavaa ole. Minusta on hatunnoston arvoista että olet kuitenkin lähtenyt asuntosijoittamista kokeilemaan jos se on aikoinaan tuntunut hyvältä jutulta. Tärkeä data sulle on se, että nyt tiedät käytännössä että asuntosijoittaminen ei ehkä olekaan sun juttu. Mulla se on vielä omalta osalta kokematta, toivotaan että itse ei tommosia oppirahoja joudu maksamaan jos tuohon kelkkaan joskus oikeasti lähtee.

    1. Näin se on. Jos en olisi tehnyt sitä nyt, olisin kokeillut asuntosijoittamista joskus myöhemmin, joten minkäänlaista katumusta en tunne. Onneksi vielä on aikaa yrittää paikata virhe.

  3. Olen itsekin miettinyt monesti sijoitusasunnon ostoa mutta aina päätynyt siihen että on helpompi vain ostaa Reit-osakkeita, vaikka tuotto varmasti jääkin niissä pienemmäksi.

    Juuri tuo mainitsemasi ajatus siitä että ”joku kuseksii kallisarvoisessa asunnossani pitkin nurkkia” saisi minut ainakin murhetimaan asioita ja se toisi liikaa stressiä. Olen kuullut niin paljon kertomuksia hankalista vuokralaisista etten tule ikinä ostamaan sijoitusasuntoa.

    Harmi että sinulle kävi nyt näin mutta luulen että tämä on omalle mielenterveydellesi vain positiivinen asia.

    1. Asunnosta eroon pääseminen tekee ehdottomasti hyvää mielenterveydelle. Vielä kun toisesta pääsen eroon, niin voin taas alkaa hengittämään normaalisti. Itselläni ei tällä hetkellä ole yhtään REITiä, mutta jahka asunnoista on päästy niin voisi niille uhrata muutaman ajatuksen lisää.

    2. Meillä putkahtaa puolisoni kanssa silloin tällöin (kerran kuussa…) haave omakotitaloon siirtymisestä nykyisestä kerrostaloasunnosta. Kun tuo tilanne lopulta tulee eteen, niin kovasti tekisi mieli laittaa tämä vuokralle, MUTTA emme mekään halua tänne, kallisarvoiseen asuntoomme, ketään kuseskelemaan pitkin seiniä.

      Itseni päivä päivältä yhä paremmin tuntien tämä kirjoitus vahvistaa käsitykseni siitä, ettei asuntosijoittaminen taida olla minuakaan varten. Älyttömän hyvä teksti, kiitos.

    3. Hyvä jos kolahti! Toivottavasti säästyi myös pitkä penni tuon päätöksen myötä ja löytyy vaihtoehtoinen ja sinulle sopivampi sijoitustapa.

  4. Mukava lukea rehellinen kertomus asuntosijoittamisesta. Välillä käynyt itselläkin mielessä vuokraloordiksi ryhtyminen. Varsinkin nyt kun on vakituinen työ, voisi pankista irrota velkavipua tällaiseen muotiharrastukseen ihan hyvin. Tosin numeroiden valossa koko homma on ainakin pääkaupunkiseudulla näyttänyt jo pitkään aika kannattamattomalta. Siihen päälle vielä kaikki se vaivannäkö, vaikka parilla klikkauksella voisi omistaa äärimmäisen hyvin hajautettuja ja hallinnoituja kiinteistöportfolioita kaikkialta maailmasta! Lisäksi, kuten sanoit, aika yllättävänkin riskillistä hommaa mm. vuokralaisen, taloyhtiön kunnon, likviditeetin ja velkavivun takia. Ja näiden riskien hajautuskin jää piensijoittajalla pakostakin vaatimattomaksi. Alan olla yhä varmempi siitä, että asuntosijoittaminen ei ole ihan jokaisen juttu. Kiitos tästä kirjoituksesta!

    Miten muuten meinaat käyttää luovutustappiosi? Ilmeisesti teit myynnin jo vuoden 2015 puolella, jolloin et voi vielä vähentää sitä saamistasi osingoista?

    1. Juuri näin eli 2015 puolella tein kaupat eli vielä ei pääse tuota uudistusta hyödyntämään. Kuten Rufkokin alla totesi niin aikaa tappioden käyttöön on reilusti. Tällä hetkellä ajatus on tehdä peliliikkeitä enemmän osinkosijoittamisen suuntaan. Ainakin pelivaraa on nyt suhteellisen reilusti eikä tarvitse verojen pelosta jättää muutoksia tekemättä.

  5. Käsittääkseni myyntitappion voi vähentää myyntivoitosta verotusvuonna ja seuraavina viitenä vuonna. Jos pörssiosakkeesi tuottavat tuona aikana tuon 11 000 e voittoa, voit neutralisoida
    tämän tappion niiden kautta.

  6. Hmm, itsekin ajattelin mahdollisesti parin sijoitusasunnon ostoa vuoden sisään, mutta tekstisi antoi kyllä ajattelemisen aihetta. Mielestäni asuntosijoittaminen on järkevää velkavipua käyttäessä. Tuotto lisääntyy mukavasti. Osakkeita ei oikein voi vivuttaa turvallisesti samalla tavalla…

    Jäin kaipaamaan vielä tästä postauksesta laskelmaa asunnosta tulleesta vuokrasta, paljon tuli tuottoa kulujen jälkeen?

    1. Voin laittaa tilinpäätökseen/ vuoden koonnissa vielä tarkemmin ja molempien asuntojen osalta, mutta vuonna 2014 ja 11 kuukauden vuokratuotolla kaikkien kulujen, korkojen ja verojen jälkeen jäi nettona käteen 2K.

      Viime vuonna eli 2015 tuo oli vuokrattuna vain 6kk, mikä oli taas ihan omaa hölmöilyä, mutta tulot jäivät käytännössä +/- nollaan (76 €).

  7. Mukava kuulla myös tappioista. Monet luovat itsestään illuusiota, että tekevät pelkkää voittoa markkinoilla. Kaikkihan meistä ei voi olla markkinoita fiksumpia eli joskus jollekin tulee myös varmasti tappiota.

  8. Olen aina ollut sitä mieltä, että osakesijoittaminen on keskivertoihmisille paljon kannattavampaa kuin asuntosijoittaminen, koska osakesijoittaminen on a) likvidimpää, b) stressittömämpää, c) mahdollistaa hajautuksen pienilläkin summilla, d) ei tarvitse velkavipua, joka voi tuhota sinut kun joudut työttömäksi ja e) tarjoaa parempaa tuottoa.

    Toisaalta, jos kassavirta sijoitusaunto #2:sta oli edelleen positiviinen, itse olisin muuttanut nykyisestä asunnosta halvempaan ja lähemmäs työpaikkaa.

    1. Tuossa ovat kaikki olennaiset pähkinän kuoressa. Hyvä lista ihan jokaiselle mietittäväksi.

      Halvempi asunto ja lähemmäs työpaikkaa ei sitten olekaan ihan yksinkertainen juttu. Nykyinen työmatka on noin 40 min julkisilla ja fillarilla pääsee suunnilleen samaan. Lähemmäs tarkoittaisi kohti Helsingin keskustaa. Ainoa mistä löytyy edullisemmalla olisi metron itäinen pääty ja siltikään ei puhuta kovinkaan suuresta erosta nykyiseen asuntooni ottaen huomioon, että nykyiseen ei remontteja ole tulossa vielä aikoihin.

      Toinen seikka mikä sai pitämään nykyisen on ylläpito. Nykyisessä vastike + vesi + sähkö on noin 100 € / kk. Talvella enemmän, kesällä vähemmän. Kerrostalossa lipsahtaa helposti 150 euroon ja yli. Sillä 50 eurolla minkä säästän ylläpidossa, lyhennän jo sujuvasti hintaeron suuruista lainaa. Ehkä jotain poikkeuksellista ja vielä parempi vaihtoehto olisi löytynyt riittävän pitkällä etsimisellä.

      Vaikka järki syitäkin löydän, en kiistä sitä, että tunteet eivät olisi vaikuttaneet päätökseen. Asunto on yksi niistä harvoista asioista, jotka tuottavat itselleni erittäin paljon mielihyvää. Toistaiseksi joka kerta kun olen ovesta tullut sisään, olen saanut vahvistuksen päätökseni oikeellisuudesta itselleni.

      Totesinkin jo postauksessa, että kyse on valinnoista ja siitä mitä henkilökohtaisesti arvostaa.

  9. Ei hyvästä kodista kannata muuttaa, voi tulla siinä sama ongelma eteen, nimim. itsekin odotettua huonomman kunnon vuoksi asuntokaupoilla tappiota tehnyt. Hyvä ratkaisu, mielenrauhaa kannattaakin ostaa jos voi.

  10. itse olen teoreettisesti pohtinut sijoitusasuntoa, mutta tässä vaiheessa varallisuutta on liian vähän. Ja kieltämättä voisin kyllä stressaantua herkästi jos vuokralaistilanne kääntyisi huonoon suuntaan.

    Periaatteessa ongelmia ei olisi jos
    – Olisi niin iso marginaalikassa että ei joutuisi kuvaamallasi tavalla tekemään valintoja. Vaan jos tilillä on 50 000 euroa ylimääräistä, kannattaa sillä jo mieluummin tehdä jotain.
    – Olisi niin monta sijoitusasuntoa että kuvio kestäisi yhden tai kaksi haastavaa vuokralaista tai taloyhtiötä.

    Kuten yleensä, ensimmäisten portaisen nouseminen on hankalinta. Silloin myös riskit ovat suurimpia.

    Kiitoksia kirjoituksesta. Vahdin tunteitani entiatä tarkempaan, jotta en eksy tulevina vuosina fiilispuolen päätöksien maailmaan.

  11. Hyvä kirjoitus,

    Hienoa, että jaoit. Virheistä oppii ja toisten virheistä oppimalla säästyy oppirahaa.

    Herkuilleperso… kommentoi aika hyvin ensimmäisistä portaista. Varsinkin arvonnousulla spekulointi ilman kunnon puskuria on riskialtista nykymarkkinassa.

  12. No mutta, sijoituksen kannattavuutta voi mitata myös muilla mittareilla. Siinä mielessä tuokin ”epäonnistuminen” oli onnistuminen, että sen avulla saatoit lunastaa oman asuntosi! Ilman sitä sijoitusasuntoa, et olisi tuohon pystynyt. Toki tuo raha tuntuu paljolta nyt, mutta en usko, että 10 vuoden päästä kadut tai mietit asiaa pätkääkään.

    1. Väkisin mieleen hiipii ajatus, että mitä jos olisinkin sijoittanut rahat muualle ja että kuinka paljon enemmän sitä nyt olisi. Toisaalta en silti kadu mitään, koska yrittämättä ei voi myöskään onnistua. Parasta olisi, jos tästä seuraisi entistä enemmän yritystä, kun täytyy korjata omat virheet ja silti selviytyä voittajana.

  13. Tässä on oiva esimerkki elävästä elämästä, miksi sijoittava ja säästävä ihminen voi tehdä tarvittaessa myös ikäviä ja hieman kalliita ratkaisuja, ilman että koko elämä menee täysin sekaisin siitä. Tässä tilanteessa toki oli kyse sijoitusasunnon myynnistä, tilanne olisi hyvin voinut olla sama ihan vain oman asunnon kanssa, tällöin ei olisi ollut mahdollisuutta lunastaa asuntoa, vaan sen olisi joutunut myymään.
    Jussille jo vastasitkin, paransit omaa elämänlaatuasi, tai ainakin omaa psyykkistä vointiasi saadessa asua sellaisessa asunnossa jossa haluat.

    Nostan silinteriä että kerrot avoimesti myös tappiosta, joka on varmasti myös henkisesti raskas kestää. Aina voi miettiä positiivisesti, että se oli vain rahaa ja elämä pysyi hallinnassa eikä mitään katastrofia tapahtunut.

    Itse jouduin maksamaan 5000€ että pääsin omakotitalosta eroon ja vaikka se kovasti kirpaisi, niin silti se stressiä josta pääsi eroon oli mahtava. Siitä riskin poistumisesta ja stressin katoamisesta mielelläni maksaisin uudelleen 5000€.

    1. Lueskelin, että olet samanlaista keissiä painanut läpi, kuin mikä itsellä tuli vastaan. Hyvin tuossa sinunkin tilanteessa lopulta kävi. Se on vaan kovin mukava tunne päästä stressistä eroon. Onneksi omalla kohdalla tuli vasta nyt vastaan ja kuten sanoit niin mitään varsinaista katastrofia ei syntynyt vaikka takkiin tulikin.

  14. Kiitos paljon postauksesta. On kiva aina kuulla sijoittamisen epäonnistumisia, koska niistä voi ottaa oppia. Mutta: pankista ei saanut lainaa? Onko pankeilla niinsanotusti hanat kiinni, vai mistä kiikasti? Nyt oli kyllä todella paha aika myydä tuo asunto.

    1. Hyvä jos on apua! Ainakin omalla kohdalla päättivät laittaa kukkaron kiinni. Suurin haaste heille taisi olla määräaikainen työsuhteeni, vaikka ei taida nykyään kauheasti olla varmoja paikkoja edes vakituisten joukossa.

  15. Helkkarin hyvä ja rehellinen, aito, bloggaus. Juuri itsekin olen ajatellut miltei samoin. Vaikka jotkut toitottaa asuntosijoittamisen tuottoisuudesta niin taitaa olla vähemmistöä ja liekö niistäkään kaikki laskeneet joka ikistä kulua ja asuntoon maksettuja korkoja sekä remonttikuluja kun ovat laskeneet vuokra-”tuottojaan”. Artikkelisi vain täsmensi omia ajatuksiani siittä että jos sinä et ole asuntosijoittaja niin en ole kyllä minäkään. Se on lähinnä helpotus. Sekin ihmetyttää että moni muu joka on asuntosijoittamisesta myöskin blogannut niin eivät kommentoi sijoituksensa tuottavuudesta jatkossa mutta kehuvat kyllä vuolaasti miten hyvä idea. Periaatteessa ehkä pakkokin jotta jonkinmoista kuplaa saa aikaiseksi. Tokihan asunnoissa sijainti merkitsee mutta se myös tarkoittaa kalliimpaa ostohintaa. Sitten kun siihen ne remontit tulee ja vuokrasta ei jääkään tuottoja riittävästi kuten voisin kuvitella jos asuntoa täytyy rempata milloin mistäkin syystä. Eli olen itsekin ajatellut, en tiedä, vaan ajatellut että jos ostaisin asunnon sijoitusmielessä olisi todennäköisesti ainut tuotto asunnon myynnistä. Mutten ole keksinyt mistä sellaisen asunnon saa että lainanmaksun, remonttien sekä vastikkeiden ja mahdollisten muiden maksujen lisäksi myyntihinta ihan oikeasti olisi niin korkea että sillä pääsee varmuudella voitolle.

    Olen siis hyvin epävarma tuotoista ja miettinyt monesti sitäkin että jos tappiota sitten tulee niin kuinka monta kuukautta palkkatyötä tehdään jotta sen erotuksen saa takaisin. Mutta toimii toisinkinpäin jos asunto tuottaakin hikiset 20 000€ voittoa niin vaivaannähden sen saman saa kyllä 2.5v palkkatyöstäkin. Riski siis on liian suuri upottaa lainarahalla asuntoon esim. 100 000€ jos voitto on nuin suppea. Kyllä pidän sijoittamisessa laiskuudesta ja suosin rahastoja koska en osaisi itsekään haalia oikeita osakkeita jotta ne ihan oikeasti tuottaisi merkittävästi enemmän kuin rahastot. Kyllähän se on niin että köyhä ei rikastu osakkeilla ja rahastoilla ellei se ole äidinmaidosta lähtien pistetty hyvälle alulle. Mutta tyyliin kk vuokra tai 3-4kk ruoka on kuitenkin tyhjää parempi. Se on realismia myös ja riskittömämpää kuin humputtaa rahat kuvitelmiin jostain suuremmasta.

    Sulla on myös sama lähtökohta ”eläkkeeseen” eli eläke on jotain muuta kuin pelkkää tekemättömyyttä. Se on juuri mielenrauhaa sillä keinoin että kaikkea, kuten työtä, on vain entistä hauskempaa tehdä. Ilman stressiä.

    1. Tarkoitus on kuvata kaikki, myös virheet, sellaisina kuin ne itse koen ja totuutta karttamatta. Ei sitten ole pakko kaikkien tehdä samoja. Asuntosijoittamiseen liittyy paljon romantisointia, mutta varmasti osa on myös itseäni laskutaitoisempaa porukkaa. Lopulta on kuitenkin kyse siitä minkälainen sijoittaminen sopii itselle ja kuinka paljon aikaa on siihen valmis panostamaan.

      Rikastuminen on sitten suhteellista, mutta sanoisin että aika pitkälle on mahdollista päästä ihan perustuloista säästämällä ja sijoittamalla. Toki asiaa avittaa se mitä aikaisemmin aloittaa ja siltikään ei voi olla täysin varma lopputuloksesta.

      Ja juuri näin, ei se eläke oikein muuta voi olla. Vaan vielä kun tietäisi ne asiat mistä saa eniten irti ja missä suhteessa niitä kannattaisi harrastaa toisiinsa nähden. No onneksi tässä on vielä reippaasti aikaa hioa yksityiskohtia.

  16. Oon lukenut siittä että sijoittajat saavat mahdollisesti vuokralle maahanmuuttajia joiden vuokrat kaupungit ja kunnat maksaa ja vieläpä ehkä ylihintaan johon tavallinen vuomalainen ei rahoja saisi sossusta. Ehkä hyvä syy miksi asuntokupla vielä hengittää ja miski jotkut sijoittajat hehkuttaa hurjia tuottoja. Tuokin on asia joka pitäisi tutkia koska siinä voi piillä hirmuinen määrä väärinkäytöksiä.

    Mutta tuollainen vipu olisi voinut poikia pohatallekin hurjat vuosituotot ja asuntoa ei tarvitsisi kunnostaa pätkääkän. Jos tuo tieto olisi totta niin sanon jatkossa tuota mamuvivuksi asuntosijoittamisessa. Luin keskustelupalstasta mutten muista mikä keskustelupasta oli. (talouselämä, kauppalehti….en tiedä).

    mamuvipu…heh

    Mutta mutta varmasti asuntojsioittaminen sopii korkeintaan 30 vuotta täyttäneelle jos ajatellaan että asunto maksaisi itsensä ulos vuokrana ja sen jälkeen myynti olisi puhdasta käshiä taskuun. Remontit tehty. Muutoin on syytä varmasti saada ainakin se erotus mitä ostohinta miinus vuokratuotto. Jos otetaanremontit huomioon niin tiukkaa tekisi hyötyä saada muutamissa vuosissa tai etes kymmenessä. Tarkoitan siis että jos ikää on yli 60 vuotta niin alkaa olla turhaa haaveilla lottovoitosta. Laskeskelin että tuolla 50 000€:llakin elelisi yli 45 miltei hautaan saakka pikkasen tekemällä työtä ja myymällä välillä turhaa pois. Noen kirjoittele enempiä kun taas meinasi tulla romaani kirjoitettua ja asian vierestäkin paljon.

  17. Mielenkiintoinen teksti, joka tuo esiin, että asuntosijoittaminen oikeasti on vähän tarkempaa puhaa kuin osakesijoittaminen pörssiin. Ehkä onni kuitenkin liittyy asiaan. Itselläni on sijoitusasunto, joka oli minulle alunperin niin huokea, että tapahtuu mitä vaan jään vain voitolle. Tällä hetkellä se tuottaa ihan mielyttävää prosenttia verrattuna käytettyyn rahaan ja käytän siitä tulevat rahat edelleen sijoituksiin, jotka tuottavat osinkoa kuukausittain – olen näin hieman kasvattanut asunnon tuloja.
    Ongelmia ei toistaiseksi ole ollut näinä vuosina lainkaan.

    Mutta mikä tässä on erona? Todennäköisesti se, että en ole käyttänyt asunnon hankkimiseen lainarahaa. Lainaraha laskee vuokratuloja melkoisesti, joten toisen sijoitusasunnon hankkimissuunnitelmat ovat toistaiseksi jäissä nimenomaan lainan välttämisen takia. Mutta tulen asunnon todennäköisesti hankkimaan.

    Edellisen kommentoijan 50 000 selviää 45v hautaan asti, totean, että kyllä ilman rahaakin sinne hautaan 45 vuotta selviää. Kysymys on vain siitä, millaista elämää haluaa viettää. Raha ei ole elämän tärkein asia. Elämässä on paljon muita kiinnostavampia arvoja. Itse käytän rahaa lähinnä oman arvostukseni parantamiseen. Jaan osan rahoistani hyväntekeväisyyteen ja toivon saavani aikaan iloa muiden elämään.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.