Kuka nyt ei matkustelusta tykkäisi?

Pohatta-lomallaEnnen varsinaista repun pakkaamista sain tilaisuuden ottaa ennakkotunnelmia matkustamiseen. Lyhyt reissu venähti parin postauksen mittaiseksi.  Ensimmäinen osa on matkakertomus matkalla kirjoitettuna ja toinen ajatusten kokoamisen jälkeen.

Edellisestä eläkesimulaatiosta onkin jo vierähtänyt tovi. Viimeksi simulointi tapahtui kotimaan kamaralla, mutta tällä kertaa oli aika karata kauas kotikulmilta. Lentoliput ostin jo heinäkuussa, mutta matkan tarkoitus muuttui alkuperäisestä. Kansankielellä eläkesimulaatiosta käytetään myös termiä loma. Tällä kertaa muutaman päivän mini sellainen.

Olen haaveillut täydellisestä vapaudesta siitä lähtien, kun kuulin taloudellisesta riippumattomuudesta. Myös ”bucket” -listani ensimmäinen kohta on seuraava:

1. Matkusta määränpäättä ja ilman aikataulua.

Miten minilomasta voi tehdä ajattoman?

Ensimmäinen virhe minkä lomaa suunnitellessa voi tehdä, on sukeltaa internetin ihmeelliseen maailmaan ja katsoa mitä kaikkea nähtävää kyseisessä maassa on. Pahimmillaan tästä on seurauksena tiukka aikataulu, tehokasta kaupungin kartoitusta ja kiirettä sinne tänne. En tietenkään väitä etteikö maailmassa olisi paljon upeita ja näkemisen arvoisia kohteita. Oma matkustustapani vain oli tällä kertaa hieman erilainen.

Matkasuunnitelma: Kohde Portugali ja Lissabon – lähtö keskiviikkona, paluu maanantaina.

Vaikka suunnitelma oli lyhyehkö, olivat prioriteetit kohteessa selvät ”vettä, suoja, muonaa” ja juuri tässä järjestyksessä (Kiitos Discovery Channel). Saavuin Lissabonin jo pimenneeseen iltaan kahdeksan aikoihin vailla käsitystä siitä, missä tulisin viettämään yöni.

Ensimmäinen tehtävä perille päästyäni oli hoitaa nesteytys kuntoon ja selvittää, että miten pääsen lentokentältä keskustaan. Pienen harhailun jälkeen selvisi, että nopein tapa kentältä keskustaan oli hypätä metroon. Lissabonin metro ei onneksi kovin monimutkainen ole, eikä itseasiassa minun tarvinnut kuin kävellä metrokartan eteen, kun jo törmäsin ystävälliseen italialaiseen neitoon, joka oli matkalla keskustaan. Liityin seuraan ja sain samalla juttuseuraa matkan ajaksi. Matkaseurani oli viihtynyt jo pidemmän aikaa Portugalissa, mutta oli nyt tulossa ensimmäistä kertaa tapaamaan ystäviään Lissaboniin. Ilmeisesti vaikutin olevan aika hukassa, koska lopulta hän antoi jopa oman karttansa minulle!

Keskustaan päästyäni alkoivatkin voimat olemaan sen verran lopussa, että en kovin kauaa osannut nauttia vapaudestani vaan halusin löytää katon pään päälle mahdollisimman nopeasti. Ensin kävelin hostelliin (ensimmäistä kertaa elämässäni), mutta rohkeus ei riittänyt seurata suunnitelmaa loppuun asti. Käännyin melko nopeasti ympäri ja valitsin parin korttelin päässä olevan hotellin – siis ensimmäisen mihin menin. Huoneen hintapyyntö oli melko suolainen (200 €, Auts!), mutta ajattelin, että voihan sitä kokeilla. Pienen neuvottelun ja lyhyen johtajalle soiton jälkeen sain huoneen omakseni 90 eurolla.

Kuka nyt ei matkustelusta tykkäisi?

Aamu valkeni aurinkoisena ja hyvin levätyn yön jälkeen osasin taas nauttia vapaudesta. Voisin mennä aivan mihin suuntaan mieleni tekisi – vaan minne sitä oikein menisi. Pian löysin itseni kysymästä neuvoja hotellin aulasta. Henkilökunta oli ystävällistä ja erittäin palvelualtista, mutta heilläkin meinasi mennä pelimerkit sekaisin, kun kerroin, että haluan nähdä vain yhden asian. Niin yhden – mikä on parasta Lissabonissa. Vaan eipä tässä päästy puusta pidemmälle, kun sain vastaukseksi vakiotarinan, että pitäisi käydä siellä ja täällä ja tuolla. Pian olin turistina muiden joukossa.

Päivän nähtävyydet nähtyäni oli aika siirtyä yösijan etsintään. Selaimeen osoitteeksi hostelworld.com ja suunta kohti ensimmäistä hostellia listalla (Lisboa Central Hostel). Tällä kertaa rohkeuteni riitti ja maksoin sängyn yhdeksi yöksi. Pian huomasin, että paikka oli ihan huikea. Päätin luopua vapaudestani ja viettää loppu reissun samassa sängyssä. Tosin täytyy myöntää, että tässä vaiheessa repun raahaaminen pitkin kyliä ja epävarmuus yösijasta olivat muuttuneet autuaasta vapaudesta ennemminkin ahdistaviksi tekijöiksi.

Mainitsinko, että hostelli oli suorastaan huikea? Parempi palvelu kuin hotellissa, ilmaista keittoa iltapalaksi, kelvollinen aamiainen ja uusia tuttavuuksia. Ainoa ero hotelliin oli se, että huoneessa oli enemmän porukkaa ja kustannus oli parikymppiä/yö.

Pari yötä ja pari päivää meni oikein mukavasti. Päivät kiersin kaupungilla muiden turistien joukossa ja suurimmat nähtävyydet tuli kahlattua läpi, kuten tapoihin kuuluu. Illat vietin hostellilla tutustuen muihin asukkaisiin. Kaikki oli muuten täydellistä, mutta huomasin olevani jokaisena päivänä onnettomampi kuin edellisenä. Lauantai-iltaan mennessä en kyennyt enää muuhun kuin haaveilemaan kotimatkasta. Olin ahdistunut ja halusin päästä mahdollisimman nopeasti pois.

En käsittänyt mitä oli tapahtunut. Sain matkustaa, nauttia lämmöstä, syödä ravintoloissa ja tehdä mitä huvittaa, mutta jokin ei ollut kohdallaan. Mielessä kävi jopa ajatus, että taitaa olla omassa päässä vikaa. Syy ei edes ollut rahan tuhlaamisessa, vaikka kustannuksia tuli melkoisesti.

Kustannukset

  • Lentoliput 300 €
  • Majoitus ja aamiaiset 150 €
  • Ruokailut, liikkuminen yms 155 €
  • 2 päivää palkatonta 200 €
  • 1 peruttu sivutyön keikka 120 €
  • Yhteensä 925 € / 5 päivän lomasta.

Huomaatko sinä, missä lomani meni metsään?

To be continued…

13 vastausta artikkeliin “Kuka nyt ei matkustelusta tykkäisi?”

  1. Sama ajatus heräsi mieleen kuin edellisilläkin. Muiden ihmisten seura on matkaillessa tärkeää, muuten iskee koti-ikävä. Yksin matkustettaessa pidän itse siitä, kun on selkeä määränpää ja ajatus, mistä löytyy samanhenkistä seuraa. Esimerkiksi harrastusten parissa matkailu on siitä mahtavaa, ettei tarvi kuin mennä paikallisten harrastajien pariin ja kummasti seuraa alkaa löytymään. 🙂

  2. Olit ajatellut tehdä jotain radikaalin vapaata, uutta ja erilaista, ja päädyit väsymyksestä viettämään ihan tavallisen perusloman. Ajattelit että suunnittelemattomuus johtaisi seikkailuihin, mutta sen sijaan se johti tavanomaisiin turistipuuhiin? Jäit vielä samaan paikkaan, jolloin erillisyys jäi kokematta kun nopeasti syntyikin uusia sosiaalisia suhteita. (tämän vastaaja taitaa olla sisimmiltään erakko :D)

  3. Konferenssimatkoilla olen ollut yksin, mutta sinnehän mennään olemaan samanhenkisten ihmisten kanssa. Vastaanotto on ollut lämmin. Matkasi suunnittelemattomuus on voinut aiheuttaa oman ahdistuksensa, kun jotain pitäisi tehdä ja sitten ei kuitenkaan tiedä mitä. Oliko matka sittenkään hakemaasi täydellistä vapautta? Edellisten kommentoijien mainitsema liian suuri odotus vaikuttaa hyvältä veikkaukselta.

  4. Minusta tuntuu, että kävi yksinkertaisesti niin, ettei matkustelu ollut sitä mitä odotit. Yleensä mielikuva vapaasta matkustamisesta, joka jokaisella ensimmäistä kertaa matkaan lähtevällä on, on tietynlainen fantasia. Se ei yleensä vastaa todellisuutta. Kokenut matkailija ei mene uuteen maahan takki auki tutustumatta määränpäähän (kuinka päästä hotellille, missä kannattaisi yöpyä, minkälaisia kusetuksia paikalliset turisteihin kokeilee, yms.), sillä se ei ole seikkailua, vaan tietoista matkustamisen vaikeuttamista. Yleensä siitä seuraa vain menetettyä aikaa ja rahaa. ”Mikässiinä, jos on varaani”, mutta olen henkilökohtaisesti sitä mieltä, että kenenkään ei kannata tuhlata aikaa tai rahaa. Toiseksi, vaikka olisi kuinka true traveller, niin kyllähän sitä joutuu turistiksi usein nöyrtymään. Eri maiden kauneimmat paikat on usein turistipaikkoja ihan syystä. Kaikki haluaa ne nähdä. ”Off-pathille” jos haluaa lähteä, niin sitä joutuu oikeasti näkemään vaivaa ja silloin se on todellinen seikkailu, koska yleensä semmoisissa paikoissa ei ole turismi-infrastruktuuria. Eli wikitravel artikkelit ei kerro mitään, hotelleista ei ole tietoa, paikalliset ei puhu englantia, kulkuyhteydet rajoittuu vanhoihin ja rikkinäisiin paikallisiin busseihin, jne… Todellinen vapaa matkailu on parhaimmillaan silloin, kun tietää mitä se oikeasti on. Reppureissaaminen on ihan kuin seksi. Paljon siitä fantasioidaan, mutta ensimmäistä kertaa kun sitä tekee, niin se on täysi pettymys. Itse nautin matkustelusta eniten juuri yksin, sillä se on suurinta vapautta mitä ihminen saa kokea. Tapaa paljon uusia ihmisiä ja saa nähdä kauniita paikkoja. Turistipaikkojen välttäminen ei ole se juttu, vaan se, että saa itse valita mitä niistä haluaa nähdä ja millä aikataululla. Off-pathille ja ”koskemattomiin” paikkoihinkin kyllä pääsee, mutta niiden eteen joutuu myös näkemään vaivaa (se on kyllä usein myös sen arvoista).

  5. – Olet pihi –> Et voi nauttia mistään missä tuhlaat rahaa
    – Kulutat hermojasi yöpymällä hosteleissa ja etsimällä halvinta (näissä yöpyvät vain p.a. opiskelijat)
    – Stressaat rahasta kun pitää neuvotella huoneen hinnasta erikseen
    – Matkustit yksin

    Olisi varmaan matka ollut hieman mukavampi, jos sinulla olisi vaimo/ystävä (näitä kun ei menetä niin helposti jos ei pihistele kaikesta) ja olisit yöpynyt mukavassa hotellissa ilman stressiä.

    Itse tein tällaisen reissun n. 2 viikkoa sitten, eikä kaduta yhtään. Pelkästään hyviä muistoja.

    Tämä tekstisi mielestäni on osoitus, että kuinka tuo ylenpalttinen säästäminen/pihiys on sairaus. Mistään ei voi nauttia. Kun luet tuon tekstin 10 vuoden päästä, niin saatat hämmästyä itsekin.

  6. Stressasit liikaa menettämiäsi rahoja ?
    Itse tein aikanaan paljon ex-tempore matkoja ja vedin aina kovat kännit.Se on itse asiassa aika hyvä tapa päästä eroon omista systeemeistä, omasta maailmankuvasta ja tutustua uusiin systeemeihin eri maissa.

    Mutta nykymaailmassa kannattaa hotelli varata.Itse käytän budgetplaces.com
    Miksi et kokeile mitä rahalla voi tehdä kun sinulla on niin paljon sitä ? Jos lennät kauas ulkomaille halpaan maahan niin kannattaa olla pari viikkoa ainakin.Muuten lentolippujen hinta suhteessa saatuun nautintoon alkaa ketuttaa.

  7. Ohhoh! Hyviä veikkauksia ja hyviä vastauksia. Suurin osa täysin jäljillä. Rahan menoon olin varautunut, joten siinä ei tällä kertaa piilenyt vastausta, mutta muilta osin veikkaukset osuvat aivan naulan kantaan.

    Tarkemmat ”oikeat” vastaukset tulossa loppuviikosta ja ehkä muutama yllätyskin!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.