Osinkosijoittaminen vai passiiviset indeksirahastot?

taloudellinen-kaksintaisteluJos uskot aktiiviseen sijoittamiseen ja markkinoiden ajoittamiseen, olet aivan eri veneessä kuin minä. Itse olen passiivisten indeksirahastojen ystävä ja yleensä käytän sijoittamiseen mahdollisimman vähän aikaa. Ajankäyttö olisi yksinkertaisesti aivan turhaa valtaosalle sijoittajista, koska markkinoiden ajoittaminen on mahdotonta. Jos sukunimesi ei ole Buffet, käytä aika johonkin muuhun. Itse käytän tuon ajan mieluummin rahan ansaitsemiseen ja säästöprosentin kasvattamiseen, jotta voin taas hankkia lisää sijoituksia.

Passiivisten indeksirahastojen lisäksi myös kasvaviin osinkoihin sijoittaminen on noussut suosituksi strategiaksi aikaista eläkettä tavoittelevien keskuudessa. Itse olen tähän asti vain sivuuttanut kasvavien osinkojen strategian eläkesuunnitelmistani. Kuitenkin koska niin moni on kyseiseen strategiaan päätynyt, täytyy siinä olla jotain perää. On aika laittaa kasvavien osinkojen strategian selkä seinää vasten ja katsoa kaksintaistelussa mistä se todella on tehty: Kumpi voittaa osinkosijoittaminen vai passiiviset indeksirahastot?

Mitä ovat passiiviset indeksirahastot?

Passiivisella indeksirahastolla tarkoitetaan rahastoa, joka sijoittaa rahaston varallisuuden jonkin indeksin mukaisesti. Passiivisen rahastosta tekee se, että sijoituspäätökset tehdään täysin passiivisesti sijoittamalla indeksin mukaisiin arvopapereihin indeksiä vastaavilla painoarvoilla. Näin rahasto ei ota lainkaan kantaa markkinoiden tai yksittäisten osakkeiden tulevaisuuden näkymiin. Kaupankäynti rahastossa sen sijaan voi olla suhteellisen aktiivista ja indeksejäkin on moneen lähtöön. Esimerkiksi Rahalla vapaaksi on kirjoittanut mielenkiintoista pohdintaa artikkelissaan Indeksisijoittaminen vai passiivinen indeksisijoittaminen.

Mitä tarkoitetaan kasvaviin osinkoihin sijoittamisella?

Kasvavien osinkojen strategia perustuu pitkälti siihen, että valitaan osakesalkkuun vakaita ja yleensä vanhempia yhtiöitä, joilla on pitkä historia osinkojen maksua taustalla. Pelkkä osinkojen maksaminen ei tietenkään riitä, vaan tavoitteena on sijoittaa yhtiöihin, jotka kasvattavat ulos maksettavaa osinkoa vuosi vuodelta. Sen jälkeen nostettavat osingot uudelleen sijoitetaan ja näin kiihdytetään korkoa korolle ilmiötä. Tarkoitus ei siis suinkaan ole jahdata parhaita osingonmaksajia vuosittain, vaan keskittyä nimenomaan osinkoja kasvattaviin yrityksiin. Muutamia esimerkkejä kasvavien osinkojen yrityksistä ovat esimerkiksi Coca Cola, Johnson & Johnson ja Colgate-Palmolive.

Kustannukset ja sijoitussummat

Merkintäpalkkiot

Passiivisten indeksirahastojen yhtenä suurimpana vahvuutena pidetään kustannustehokkuutta. Merkintäkustannukset ovat hyvin pienet, jos sellaisia on ollenkaan, mikä mahdollistaa säännöllisen sijoittamisen pienilläkin summilla. Esimerkiksi Selgisonin passiivisten rahastojen merkintäpalkkiot vaihtelevat 0,1 % ja 0,0% välillä. Nordnetin Superrahastoissa ei ole kuluja lainkaan.

Kasvavien osinkojen strategiassa sijoitetaan suoraan yksittäisiin osakkeisiin, joten merkintäpalkkoiden suuruus riippuu pitkälti valitusta välittäjästä. Hintojen puolesta perinteiset pankit taitavat olla kaikkein kalleimpia. Esimerkiksi Danskebank veloittaa hinnaston mukaan kotimaan ostoista 0,25 % min 8 € ja USA 0,35% min 20 $. Nordnet on hinnaston mukaan hieman edullisempi jo alimmalla tasolla: kotimaa 0,2 % min 9 € ja USA 0,3 % 15 €. Välittäjän valintaan vaikuttaa suuresti myös sijoituskohde. Esimerkiksi Yhdysvaltoihin sijoittavan kannattaa edellä mainittujen sijasta tai lisäksi valita välittäjäksi Interactive Brokers tai Lynx, jolloin kustannukset putoavat merkittävästi.

Lisää välittäjistä

Merkintäpalkkioiden suhteen vaakakuppi kääntyy aavistuksen verran passiivisten indeksirahastojen puolelle. Esimerkiksi 20K vuodessa sijoittavalle kertyy 20 € säästöä palkkion ollessa 0,2 % sijasta 0,1%. Ei huikea summa, mutta kyllä tuolla voi jo yhtenä perjantaina häipyä töistä tunnin aikaisemmin. Suurempi etu rahastoissa on se, että niihin voi sijoittaa pienemmillä summilla. Seligsonilla minimisijoitus on muistaakseni 10 euroa, kun 0,3 % ja 15 € minimiveloituksella ensimmäinen järkevä sijoitussumma on 5000 euroa. Näin merkintäpalkkio vaikuttaa myös siihen kuinka tiheästi ostoja pystyy tekemään.

Hallinnointi ja säilytyspalkkiot

Valitsemallani allokaatiolla Seligsonin rahastojeni hallinnointikuluksi muodostuu 0,56 %. Mainittakoon, että Kehittyvien markkinoiden rahasto on aivan sikahintainen (n.1 % ) ja ei omilla kriteereilläni täytä toiveita alhaisten kulujen rahastosta. Kiitos Rahaneuvoksen olen harkinnut vaihtoehdoksi Nordnetin kautta IS3N-ETF:ää, mutta toistaiseksi muutoksia en ole tehnyt. Luku 0,56 % voi kuulostaa pieneltä, mutta esimerkiksi 300K salkulla 0,56 % tarkoittaisi 1680 euroa vuodessa. SIIS KAHDEN KUUKAUDEN ELINKUSTANNUKSIANI!

Hallinnointi ja säilytyspalkkiossa yksittäiset osakkeet ja kasvavien osinkojen strategia on aivan ylivoimainen. Käytännössä kulut loppuvat siihen kun ostot loppuvat. Nordnetilla ja Lynxillä säilytys on ilmaista, Interactive Brokerssillakin korkeintaan 10 $ per kuukausi (vähennettynä kaupankäyntipalkkioilla), kun indeksirahastoissa kulut rullaavat joka vuosi hamaan tappiin saakka.

Hajautus ja riski

Passiivisissa Indeksirahastoissa hajautus tulee todella helpolla ja todella laajalle. Kasvavien osinkojen strategialla hajautusta voi lisätä jokaisella kaupalla, mutta indeksirahastojen kaltaista hajautusta voi olla vaikea saavuttaa. Siitä voidaan olla montaa mieltä onko hallittu hajauttaminen yksittäisiin osakkeisiin parempi vaihtoehto kuin vaikkapa markkinaindeksien mukaan satoihin osakkeisiin. Usein vakavaraisilla kasvavien osinkojen maksajilla beta voi jäädä keskimääräistä alemmaksi. Silti omassa filosofiassani 50 ei pärjää 500:lle yhtiölle, vaikka eri markkinat suhteellisen voimakkaasti keskenään korreloivatkin.

Verot ja tulot

Verot

Ostamalla passiivisten indeksirahastojen kasvuosuuksia, voi verotusta siirtää aina osuuksien myyntiin asti. Kun veroja voi välttää vuosikymmeniä, ehtivät muutoin veroihin kuluvat rahat kerryttää korkoa korolle todella tehokkaasti. Rahastoista on toki olemassa myös tuotto-osuuksia, joissa veroja pääsee maksamaan vuosittain, mutta niihin tuskin ikinä sekaannun.

Osinkoja verotetaan vuosittain ja tällä hetkellä niistä joutuu maksamaan vähintään 25,5 % (30% * 85%) veroa. Lisäksi vähän väliä otsikoissa on liikkunut jonkinnäköistä keskustelua pääomatuloveron tulevista korotuksista, mutta nähtäväksi jää miten lopulta käy. Veroriski on kuitenkin olemassa.

Tulot

En pysty sanomaan tuottavatko kasvavien osinkojen osakkeet keskimäärin paremmin kuin markkinoiden mukaiset indeksirahastot, joten oletan osinko-osakkeiden tuoton olevan tasoissa rahastojen tuottojen kanssa. Luonnollisesti kasvavien osinkojen osakkeissa tuotot jakautuvat osinkoon ja arvonnousuun, kun indeksirahastojen kasvuosuuksissa kyse on vain arvonnoususta. (Lue aihetta sivuava mielenkiintoinen Forbesin artikkeli.)

Tuottojen kannalta merkittävimmät erot passiivisten indeksirahastojen ja kasvavien osinkojen osakkeiden välillä syntyvät verotuksesta ja osinkojen kasvusta. Tehdään yksinkertaistettu simulaatio, jolla kuvataan pääoman kertymistä varojen kasvattamisvaiheessa:

Osinkosijoitukset

  • Vuotuinen arvonnousu 4,5 %
  • Osingot lähtötilanteessa 3,5 %
  • Osinkojen kasvu 8 %
  • Osinkoverot 25,5%

Indeksirahastot

  • Vuotuinen arvonnousu 8 %
  • Verot 0 %
  • Hallinnointipalkkio 0,56 %

Molemmissa salkun lähtöarvo on 100, kaupankäyntikuluja ei ole lainkaan ja osingot lisätään pääomaan arvonnousun tahdissa, jolloin saadaan alla olevat salkun arvon kuvaajat. Vihreä viiva kuvastaa kasvavia osinkoja, sininen indeksirahastoja ja katkoviiva kuvaa sitä, kuinka paljon suurempi indeksisalkun pääoma on kasvavien osinkojen salkun pääomaan nähden:

osinkosijoittaminen-vai-indeksirahastot

Käytännössä indeksirahastojen ja kasvavien osinkojen tuotot kulkevat oheisilla oletuksilla hyvin pitkään käsikädessä. Osinkojen osuus tuotoista ratkaisee hyvin pitkälti miltä kuvaaja näyttää: 1,5 % osingolla lähtötilanteessa päädyttäisiin täydelliseen tasapeliin, kuten myös 3,5 % osingolla ja 10 % osingon kasvulla. Viiden prosentin lähtötason osingolla indeksirahastot puolestaan kurovan vielä oheista kuvaajaa enemmän eroa.

Tämä köyhän miehen simulaatio on myös erittäin herkkä tuoton vaihtelulle. Jos kuvitellaan, että osinko-osakkeiden vuotuinen tuotto jääkin yhteensä vain 7 prosenttiin (osinko 3,5 %), niin kuvaaja muuttuu heti eri näköiseksi.

osinkosijoittaminen-vai-indeksirahastot-2
Yhtä lailla jos osinko-osakkeista olisikin saatavilla hienoista esimerkiksi 1 % ylituottoa indeksirahastojen 8 % nähden, pompahtaisi vihreä kuvaaja hieman indeksirahastojen yläpuolelle.

Tulopuolella osinkojen verorasitus on todella merkittävä ja käyttämilläni oletuksilla tulokamppailu kääntyy passiivisen indeksirahaston voitoksi. Mutta kuten todettua, oletukset ovat kovin herkkiä pienille muutoksille ja ei vaadita kovin paljoa, että kasvavien osinkojen strategia päätyy indeksirahaston lukemiin tai sen yläpuolelle.

Hauskuus, osaaminen ja ajankäyttö

Passiiviset indeksirahastot eivät käytännössä vaadi mitään muuta osaamista kuin tilisiirtojen tekoa. Jos osaa maksaa laskun, osaa myös sijoittaa indeksirahastoihin. Tästä johtuen myös ajankäyttövaatimus on hyvin minimaalinen ja onneksi näin, koska indeksirahastoihin sijoittaminen on myös kovin tylsää puuhaa.

Kasvaviin osinkoihin sijoittaminen vaatii selvästi enemmän sijoitustietämystä, koska sijoittajan täytyy ymmärtää minkälaisia yhtiöitä ostaa ja osata tulkita tunnuslukuja. Osinkosijoittaminen ei onnistu ilman ajankäyttöä, koska uusien sijoituskohteiden etsiminen ja vanhojen seuraaminen ovat aikaa vievää touhua. Toisaalta kaikki aika kasvavien osinkojen yhtiöiden parissa on selvästi mielenkiintoisempaa verrattuna kuolettavan tylsään passiiviseen indeksisijoittamiseen. Tullessaan tilille osingot saavat aikaan riemunkiljahduksia, mutta veroilmoituksen täytön aikoihin ne saattavat aiheuttaa välittäjästä riippuen lähinnä harmaita hiuksia.

Eläkkeen kannalta

Eläkkeen kannalta osinkosijoitukset ja indeksirahastot ovat hyvin erilaisia. Osinko-Ossi otti asiakseen sivistää minua artikkelin Kuinka paljon rahaa vaaditaan, jotta voi jäädä eläkkeelle kommenteissa tästä. Ja toden totta olen keskittynyt aikaisemmin liian paljon eläkekassan määrään. Koolla ei kuitenkaan tässä(kään) tapauksessa ole merkitystä, vaan merkitsevää on kassavirta eli kuukausittaiset tulot.

Indeksirahastoissa kuukausittaisia tuloja ei ole, vaan käyttörahaa saa ainoastaan myymällä osuuksia. Lypsylehmän teurastamisesta ei sentään ole kyse, mutta pieni pala pötsistä irtoaa joka kuukausi. Merkitsevää on se, että ehtiikö indeksirahastokassa toipua ennen seuraava leikkausta. Esimerkiksi 4 % säännön mukaan todennäköisesti kyllä. Ongelmia voi kuitenkin koitua, jos indeksirahastoista koostuvasta eläkekassasta joutuu tekemään myyntejä silloin, kun kurssit ovat alhaalla. Jos kassa ei ole aivan pohjaton vaaditaan todennäköisesti lisäjoustoa tai muuta puskuria tasoittamaan kurssilaskuja.

Osinkosijoituksissa kassavirta on suhteellisen tasaista. Kotimaiset yhtiöt maksavat osinkoja kerran vuodessa, mutta maailmalla huomattavasti useammin, jopa kuukausittain. Näin pääomaan ei tarvitse koskaan koskea, joten sen arvolla ei myöskään ole merkitystä. Hyvissä kasvavien osinkojen yhtiöissä laskevat kurssit eivät juurikaan vaikuta osinkoon. Kun kassavirta on osinkojen kautta lähes taattua, voi osinkosijoittaja vihellellä huoletta laskukausien yli.

Kassavirtaa verrattaessa on kuitenkin muistettava, että pääoman ja osinkojen verokohtelu ei ole tasapuolista. Ainakin omalla kohdalla indeksirahastot tulevat olemaan yli 10 vuotta omistettuja, jolloin maksimi veroprosentiksi muodostuu hankintameno-olettamalla 18 % (60%x30%=18%). Pörssiosingoissa vero on tällä hetkellä aina  25,5% (85%x30%=25,5%). Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että saadakseen 1000 euroa kuussa käteen, osinkokassan on tuotettava tuloja 1342 euroa, kun indeksikassaa täytyy myydä vain 1220 euron edestä. Kasvavien osinkojen strategialla tuloja tarvitaan siis 10,1 % enemmän.

Tunnetuista eläkeläisistä Mr Money Mustache ja JL Collins ovat vahvoja indeksirahastojen kannattajia, kun taas Dividend Mantra on keskittynyt pelkästään kasvaviin osinkoihin.

Lopuksi

Indeksirahastojen hyveitä ovat helppous ja verojen siirtäminen. Heikkouksia ikuiset hallinnointipalkkiot ja epävarma kassavirta.

Osinkosijoittamisen hyveitä ovat varma kassavirta ja mielenkiintoisuus. Heikkouksia puolestaan verojen maksaminen, osakkeiden valinnan vaikeus ja pienemmän hajautuksen kautta syntyvä riski.

Ainakin toistaiseksi pitäydyn itse pääosin passiivisissa indeksirahastoissa, vaikka hieman kasvavien osinkojen yhtiöitä tulikin viime kuussa hankittua. Uskon, että pitkässä juoksussa indeksirahastot tulevat menestymään kasvavia osinkoja paremmin. En kuitenkaan ole yhtään niin varma kannastani kuin ennen tämän artikkelin kirjoittamista ja selvästikin kasvavien osinkojen strategialla on paikkansa eläkekassavirran tavoittelussa.

Molemmissa strategioissa on puolensa ja onneksi mikään ei estä tekemästä ostoksia vaikka kummallakin. Selvästi strategian valintaa tärkeämpää on se kuinka paljon pystyy säästämään ja sijoittamaan kuukausittain. Itselleni kasvavien osinkojen yhtiöt edustavat toistaiseksi pelisalkkua eli vauhtia ja vaarallisia tilanteita, kun pääosa eläkevastuusta on passiivisilla indeksirahastoilla.

Kaikki kritiikki, kommentointi ja keskustelu on erittäin tervetullutta. Ehkäpä lopullinen voittaja ei vielä ole selvillä. Kummassa leirissä sinä olet?

EDIT: Käyttämääni taulukkoa on viilattu artikkelin kirjoittamisen jälkeen useampaankin otteeseen ja lopputulos oli hyvin mielenkiintoinen. Taulukon saat ladattua itsellesi liittymällä sisäpiiriini.

49 vastausta artikkeliin “Osinkosijoittaminen vai passiiviset indeksirahastot?”

  1. Hei,

    Itse lukeutunen näihin kasvaviin osinkoihin sijottaviin. Itselle ehkä tärkein juttu siinä on suoraan psykologinen, vaikka eihän sitä sopisikaan tunnustaa. Kuukausittain tilille kolahtavat osingot ovat ”käsin kosketeltavaa” tulosta sijoittamisesta. Salkun markkina-arvo heilahtelee päivästä toiseen täysin minusta riippumatta, mutta osinkojen määrään pystyn itse vaikuttamaan varsin suorasti. Motivoi aivan eri tavalla sijoittamaan kun tiedän, että tämä tuhat euroa tulee tuottamaan 40 euroa (ja enemmän) joka vuosi hamaan tappiin suoraan tilille, kuin ~7% vuotuinen markkina-arvon nousu.

    -J

    1. Kiitos kommentista!

      Psykologinen puoli sijoittamisessa on varsin merkittävä. Jos tuo vielä innostaa sijoittamaan enemmän, niin todennäköisesti lopputulos on parempi kuin kilpailevalla stragialla. Ainoana tulonlähteenä voin hyvin kuvitella tasaisen kassavirran olevan melkoisen paljon mukavempaa kuin ehkä toteutuvan markkinatuoton.

      1. Katsotaanpa pieni kauhuesimerkki, miten voisi pahimmillaan käydä sellaisten indeksirahastojen kanssa, jotka eivät maksa osinkoa.

        S&P500-indeksin historia näyttää tältä: http://aijaa.com/FPSTKx

        20-vuotias Herra X aloitti sijoittamaan S&P500 TR (TR=kokonaistuotto) -indeksiä seuraavaan indeksirahastoon vuoden 1912 heinäkuusta lähtien. Kuukausittainen sijoitussumma on valittu siten, että se vastaa likimain 1000 $ vuoden 2015 dollareissa (laskettu kuluttajahintaindeksin avulla).

        20-vuotias Herra Y aloitti vastaavasti sijoittamaan S&P500 -indeksiä seuraavaan indeksirahastoon, mutta tämä rahasto maksaa osingot ulos. Herra Y maksaa kiltisti osinkoveroa 25,5 %. Kumpikin rahasto oletetaan täysin kuluttomiksi.

        Matkalla ”taloudelliseen riippumattomuuteen” tapahtuu kaikenlaista, muun muassa 1. maailmansota vuosina 1914-1918, jolloin mm. New Yorkin pörssi oli kyllä vähän aikaa suljettunakin mutta ei anneta sen häiritä. Herra X päättää jäädä eläkkeelle, kun hänen salkkunsa arvo ylittää 400 000 $ (vuoden 2015 dollareissa). Myös Herra Y jää eläkkeelle samalla ajan hetkellä. Tämä ajanhetki on huhtikuu 1927, eli aikaa eläkkeelle pääsyyn kuluu n. 15 vuotta. Herra X tulee toimeen 1000 $ kuukausikulutuksella (vuoden 2015 dollareissa), samoin kuin herra Y. Herra X ottaa tehtäväkseen myydä omistamaansa rahastoa 1000 $ summalla joka kuukausi. Herra Y puolestaan saa osinkotuloja 14465.81 $ vuonna 1927 ja hän uskoo sen (ja tulevien osinkojen) riittävän hyvin elämiseen.

        Salkkujen kehitys näyttää suunnilleen tältä: http://aijaa.com/M43bZa
        Herra Y:n osinkotulot näyttävät suunnilleen tältä: http://aijaa.com/eTPz6y

        Herra X:n salkku nousee parhaimmillaan tuonne reiluun 800 000 $:iin, kun Herra Y:n jää hieman jälkeen. Sitten iskeekin perkeleenmoinen lama, ja molempien herrojen salkut romahtavat alimmillaan n. 150 000 $:iin vuoden 1932 kesäkuussa. Herra Y:llä ei ole hädän päivää, koska osinkoa tulee edelleen reilun 10000 $:n vuosivauhtia. Herra X:llä on tiukat paikat, koska myyntejä on tehtävä tasaista vauhtia jos haluaa rahojen riittävän elämiseen. No, Herra X huokaisee helpotuksesta kun salkku kipuaa uudestaan yli 400 000 $:n, mutta ei aavistakaan että karhumarkkina kestääkin pitempään kuin hän osaa aavistaa (mm. 2. maailmansota). Pitkällä aikavälillä 1000 $:n kuukausimyynnit (vuoden 2015 dollareissa) osoittautuvat kestämättömäksi ja 75 ikävuoteen mennessä hänen salkkunsa arvo hupenee nollaan. Herra Y puolestaan nauttii makoisista eläkepäivistä osinkovirran muodossa.

        Tämä esimerkki on tietysti täysin hypoteettinen, mutta periaatteessa vastaavanlainen skenaario voisi olla mahdollista myös nykypäivänä. Ei ole siis lainkaan sama asia, annetaanko sijoittajan itse päättää uudelleensijoittaako osinkonsa vai sijoitetaanko ne automaattisesti uudelleen rahaston puolesta ilman että sijoittaja näkee niitä koskaan.

      2. Nyt näkyy kommentti, kyse oli taas linkkien määrästä. Periaatteessa tarkoitus on ehkäistä spammia, mutta lisätäämpä tuota taas niin ei jää asia kommentit jumiin.

  2. En näe asiaa ihan näin mustavalkoisena kuin esimerkki kuvaa, koska näitä ns. osinkoaristokraatteja ei ehkä kannata joka vuosi hankkia, joten niiden ostohinnat merkitsevät enemmän kuin passiivisiin indeksirahastoihin sijoittaessa. En myöskään usko, että valinta on joko tai. Pikemminkin sijoittaisin molempiin. Mikä se oikea allokaatio näiden kahden välillä on riippuu enemmän henkilökohtaisesta riskinsietokyvystä ja ajankäyttöhalusta. Molemmissa on puolensa ja tämän kirjoituksen kommenttiosuudesta en ehkä halua lähteä tekemään raamatun mittaista kirjoitusta perjantai-iltana.

    Sen sijaan kommentoisin hieman ETF:n ja indeksirahastojen eroa. Suurin ero on siinä, että ETF:t ovat pörssinoteerattuja ja niitä voi lunastaa mihin tahansa kellonaikaan tahansa oikean pörssin ollessa auki. Sen sijaan indeksirahastojen merkintä tapahtuu mahdollisesti vasta seuraavana pörssipäivänä riippuen mihin aikaan on tehnyt lunastusmerkinnän. Indeksirahastoja voi myös saada pörssin heilunnasta riippuen joko halvemmalla tai kalliimmalla kuin on ajatellut niitä ostaa.

    Erityisesti ETF:illä voi olla muitakin kuluja kuin hallinnointikulut. Spreadit eli osto- ja myyntihintojen erot voivat vaikuttaa kuluihin useita prosentteja mikäli ETF:llä ei ole likviditeettiä pörssissä. Lisäksi kaikki ETF:t eivät seuraa pörssi-indeksejä vaan niiden sisältö voi olla ihan jotain muuta. Niitä ostaessa pitää siis olla tarkkana siitä mitä saa.

    Tässä lyhyesti asiasta. Palaan ehkä viikonlopun aikana kommentoimaan lisää.

    -TT

    1. Toivotaan, että intoudut jatkamaan kommenttia!

      ETF:t ovat itselleni melko vieraita, enkä näihin juuri ole vielä perehtynyt. Tarvetta ei ole ollut, eikä näitä ole sen vuoksi tullut hankittuakaan. Silti en usko että pienellä kaupankäyntiviiveellä on pitkän aikavälin strategiassa juuri minkäänlaista merkitystä. Kuitenkin ero ETF:n ja indeksirahaston välillä on tärkeä ymmärtää.

      Allokaatio kysymykseen on mielestäni helppoa vastata, jos kuviteltaisiin että eläke on jo aloitettu. Osinkotuloja kattamaan minimi elintason ja loput indeksirahastoihin. Tämä olisi ainakin oma ratkaisuni. Se miten tuohon tilanteeseen päästään eli mikä olisi sopiva allokaatio varojen kasvattamisvaiheessa onkin sitten hankalampi juttu. Luultavasti oikea vastaus selviää vasta jälkikäteen.

      1. Kuukausisäästäminen Nordnetin kautta ja sieltä ostetut ETF:t voisivat olla sinulle hieman halvempi vaihtoehto eli pystyisit tiputtamaan hallinnointikulujasi, mutta niissä tuo likviditeetti pitää ottaa huomioon sen lisäksi mitä ne sisältävät. Erityisesti korkean likviditeetin omaavat ETF:t, kuten jenkkipörssien indeksirahastoja vastaavat ETF:t voisivat tiputtaa hallinnointikulujasi.

    1. Kiitos vain vinkistä, kyseinen teos on tullut luettua useampaankin kertaan. Mieleen on jäänyt tuosta ajoituksen mahdottomuus, markkinoiden tehokkuus ja kulujen merkitys. Lisäksi pelisalkku on tuosta poimittu, vaikka varmasti muualtakin ajatus löytyy.

      Muistini on erittäin hyvä, mutta pirun lyhyt, joten korjaa jos olen väärässä, mutta en muista sitä kohtaa kirjasta missä passiivisia indeksirahastoja verrataan kasvavien osinkojen yrityksiin. Kasvavilla osingoillahan ei ole mitään tekemistä indeksin voittamisen kanssa, eikä sen puoleen markkinoiden ajoittamisen kanssakaan. Hyvin hajautetulla osinkosalkulla riski ei taida olla juurikaan suurempi kuin indeksirahastossa.

      Kulut ovatkin sitten mielenkiintoinen asia, koska varojen kasvattamisvaiheessa indeksirahasto altistuu vain hallintopalkkiolle, mutta osingoista menee reilu vero.

      Esimerkki: kassa 1K ja kaupankäyntikulut ovat parhaimmillaan yhtä suuret, lasketaan verot j kulut.

      – Indeksirahasto 1000*0,56% = 5,6
      – Osingot 1000*3,5%*25,5% = 8,93

      Osingoista maksetaan siis selkeästi enemmän veroa, kuin rahastoista hallinnointikulua.

      Eläkkeellä tilanne olisi kuitenkin toinen, kun indeksirahastosta joudutaan tekemään nostoja:

      – Indeksirahasto (pääoma*hallinnointi + pääoma*kassanosto*vero)
      1000*0,56% = 5,6 + 1000*3,5%*18% = 6,3 eli yhteensä noin 11,9

      Tai hieman alle jos kulujen vaikutus kassaan huomioitaisiin. Joka tapauksessa kulut ovat yhteensä korkeammat kuin suorissa osakesijoituksissa ja nämä jatkuvat ikuisesti.

      Osinkoveron johdosta korkoa korolle on pienempi kassan kerryttämisvaiheessa, mutta toisaalta hallinnointipalkkion rasittama eläkkeellä olo aika on (toivottavasti) selvästi varojen keräysvaihetta pidempi.

      Lisäksi osinkokassan määrää pystyy hallitsemaan melko hyvin ja pitämään osinkojen määrän kuluksen suhteen sopivana, koska mukaan mahtuu varmasti tappiollisia sijoituksia. Näistä voi luopua ilman veroseuraamuksia ja ylimääräiset rahat voi pitää sitten vaikka indeksisijoituksissa. Indeksissä toivon mukaan ei tule tilannetta, jossa myynti ilman veroja on mahdollista.

      Toisaalta kysymys on paljon siitä, että onko hajautetulla osinkosalkulla mahdollista päästä edes lähelle markkinoiden tuottoa.

      Mutta kuten todettua, itselläni eläkevastuu on yhä indeksirahastoilla eikä osinkosijoituksilla. Silti aihetta täytyy mielestäni tutkia vielä lisää.

      Hyödyllinen teos tuo mainitsemasi, mutta ei ehkä eläkekassan näkökulmasta kirjoitettu.

      1. Ehdottomasti ota tarkasteluun Nordnetin kuukausisäästöohjelma. Siellä on uudelleensijoittavia ETF:iä, joiden kulu on jopa alle 0,1%. Siinä jää suorat osakkeet kakkoseksi hyvin monessa skenaariossa. Maksat veroja vähemmän salkun kasvatusvaiheessa ja tienaat verovelan tuoton. Kun haluat kassavirtaa, maksat silloinkin vähemmän veroja verrattuna siihen, että sama kassavirta otettaisiin osinkoina.

        Kyllä kenen tahansa sijoittajan pitäisi pitää ainakin osa sijoituksistaan verotehokkaissa matalakuluisissa kohteissa. Sitten jos haluaa jännitystä, voi koko roskan vivuttaa vaikka kuinka tappiin.

        Tällä hetkellä Nordnet on ykkönen – toki tilanne voi aina muuttua. Nyt Superrahastot ja kuukausisäästö-ETF:t ovat parasta, mitä on tarjolla.

      2. Täytyy tutkia mitä tuolla listalla on, toistaiseksi mieleen on tosiaan jäänyt ainoastaan tuo IS3N-ETF, mutta kyllähän noissa tämän hetken salkun kuluissa on paljon optimointivaraa…

      3. TER-luku ei kerro kaikkia kuluja

        TER –luku ei sisällä lainkaan esimerkiksi sijoitusrahaston sijoitusten ostoista ja myynneistä aiheutuvia kaupankäyntikuluja. Suoraan sijoitusrahaston varoista veloitetaan arvopaperinvälittäjille suoritettavat välityspalkkiot rahastolle kuuluvien arvopapereiden ja muiden sijoituskohteiden ostoista ja myynneistä.

        Välityspalkkioista rahastolle ja sitä kautta sen rahastosijoittajalle aiheutuva kustannusrasitus riippuu siitä aktiivisuudesta, jolla rahaston varoilla käydään kauppaa, eli niin sanotusta salkun kiertonopeudesta.
        Rahastokuluja kuvaava tunnusluku joka huomioi myös kaupankäyntikulut on TKA-luku. TKA-luku sisältää kaikki rahastopääomasta veloitettavat kulut, eli TER-luvun sisältävien kulujen lisäksi myös kaupankäyntikulut sekä muut mahdolliset muut kulut. Kuten TER, ilmaistaan TKA-lukukin prosenttilukuna keskimääräisestä pääomasta tarkastelujaksolla.
        http://www.salkunrakentaja.com/2013/09/mit-sijoitusrahastojen-kuluja-mittaava-ter-luku-kertoo/

        Seligson käyttää TKA:ta.

    1. Kiitos AA! Tämä oli itselleni täysin uutta tietoa mielelläni kuulen aiheesta lisää. Seligsonin kysymyksen vastauksen mukaan vaikutuksen pitäisi olla neutraali sijoittajalle, mutta mikä on todellisuus? Kuinka paljon lähdeverot todella vaikuttavat rahaston tuottoihin ja sijoittajan saamaan verohyötyyn?

      Huomasin, että Nordnetin puolella tähän oli kiinnitetty enemmän huomiota. Suomen ja Ruotsin superrahastot eivät maksa saamistaan osingoista lähdeveroa, mutta Tanska ja Norja näitä perivät. Nordnet oli tästä syystä jopa laittanut lisää pääomaa rahastoon korvatakseen menetyksen sijoittajille.

      http://www.nordnetblogi.fi/superrahastojen-saamien-osinkojen-verotus/21/05/2015/

      Tietääkö joku lisää asiasta ja löytyykö internetin ihmeellisestä maailmasta lisätietoja tästä?

    1. Kiitos! Voisi sopia osinkosalkkuun oikein mainiosti. Täyttää ainakin omat kriteerini kulujen, osinkotuoton ja osinko/tulos suhteen kannalta.

      Löytyykö omastasi?

      1. Näinhän tuo on, ei varmastikaan huono vaihtoehto. Täytyy nuokin vilkaista!

        ps. pahoittelut kun kommenttisi jäi jumiin, oli asetuksissa, että jos 2 linkkiä tai enemmän niin vaatii manuaalisen hyväksynnän. Lisäsin määrän kolmeen.

      2. ETF vertailua.
        http://www.etfreplay.com/charts.aspx
        Laita Vanguardin large cap ja dividend yield vertailuun.
        Syötä VV ja VYM etf1 ja etf2 laatikoihin.
        Perioid last 36 month

        Schwab etf:ät SCHB ja SCHD käy myös.

        Sattuu vain nousumarkkinoille tuo vertailu, mutta tyhjää parempi.

      3. Harmi kun ei löydy esim. iShares Core S&P 500 UCITS ETF (SXR8). Juoksevat kulut 0,07%, kasvu ETF johon voi Nordnetissä kuukausisäästää ilman ostokustannuksia. Itse pohdin Handelsbanken MSCI USA Index (0,40% juoksevat kulut) vaihtoa tuohon.

  3. Kaivelin juuri tuota veroasiaa, USA-osakkeita ajatellen.

    – suorista omistuksista suomalainen maksaa veroa vähintään saman mitä kotimaisistakin
    – esim. Suomeen tai Irlantiin (useimmat iShares-etf:t) rekisteröity rahasto maksaa verosopimuksen mukaista lähdeveroa USA:an 15 %, ja kun käyttää osingot uudelleensijoittavia rahastoja, muita veroja ei tässä kohtaa mene
    – esim. luxemburgilainen rahasto maksaa veroa 30 % (koska rahastot eivät kuulu verosopimuksen piiriin), joten rahaston kotipaikalla todella on väliä
    – USA:an rekisteröity rahasto ei maksa osinkoveroa lainkaan, mutta kun ne jakaa tuotot pihalle, suomalainen sijoittaja maksaa siitä tuotosta veroa min. 30 %
    -> verotehokkain vaihtoehto olisi USA:an rekisteröity rahasto, joka sijoittaa osingot uudelleen, mutta onko niitä?

    1. Kiitos panostuksesta! Mielestäni tämä heikentää merkittävästi ulkomaille sijoittavien rahastojen veroetua. Periaatteessa pitäisi siis löytää jokaiseen kohdemaahan sijoittava ja myös sinne rekisteröity rahasto. Kaikkia tuskin kannattaa, mutta jos isoimmat, kuten USA:n saisi hoidettua näin, olisi se jo merkittävä etu. Ja juuri kuten kysyit, onko niitä? Ja miten Suomalainen voi päästä niistä hyötymään?

      1. Johtuen DRIP (Dividend Reinvestment Plan) -käytännön tuomasta verottomuudesta (ja lieneekö ihan jotain lainsäädännöllisiä esteitäkin??), tuolla suuressa maailmassa ei juuri osingot uudelleensijoittavia rahastoja harrasteta. Mutta jos joku kaikesta huolimatta on löytänyt uudelleensijoittavia jenkkilään sijoittavia jenkkirahastoja, niin kertokaa…

        Joka tapauksessa 15 % on aika paljon vähemmän kuin 25,5 % tai 30 % tai mitä tuo kotimainen vero mahtaa tulevaisuudessa ollakaan. Ja kun lisäksi Nordnetin kautta noita halpoja (S&P500 alk. 0,07 %) irlantilaisia etf:iä saa ostettua 0-kuluilla, tuosta tulee aika paljon etua etf:n hyväksi.

      2. Totta, kustannusten merkitys koostuu entisestään ja ehkäpä itsellänikin on syytä tosissaan miettiä vaihtoehtoja nykyisen 0,56% hallinnointipalkkion pienentämiseksi.

  4. Ihan hyvä artikkeli, mutta pakko kommentoida tuota tekemääsi simulaatiota. Se ei ole mielestäni vaikuta ihan realistiselta. Ensimmäinen seikka, joka kiinnittää huomiota, on tekemäsi oletus, että osinko-osakkeen arvo nousisi 4,5 % vuodessa kun taas osingot kasvaisivat 8 % vuosivauhtia. Näin ei käytännössä tapahdu, vaan pitkällä aikavälillä arvonnousu vastaa likimain osinkojen kasvuvauhtia. Jos tuo oletuksesi pitäisi paikkansa, osakkeen osinkotuottooprosentti (dividend yield) kasvaisi vuosi vuodelta suuremmaksi. Tämä olisi sijoittajan kannalta herkullinen tilanne, koska tällöin osinkokoneita saisi haalittua aina vain halvemmalla ja halvemmalla suhteessa sen maksamaan osinkoon, mutta valitettavasti todellisuudessa näin ei pääse käymään vaan markkinat kyllä pitävät huolen siitä, että ko. osakkeet ovat riittävän korkeasti hinnoiteltuja. Tyypillisesti esim. osinkoaristokraattien osinkotuottoprosentit pysyvät likimain vakiona (pientä heiluntaa toki esiintyy myös vuosien aikaskaalalla, mutta tyypillisesti välillä 1-4 %). Osakkeen markkinahinnan kehitys siis noudattaa pitkällä aikavälillä likimain osakekohtaisen osingon (tai pikemminkin tuloksen) kehitystä.

    Toisekseen en ole ihan vakuuttunut, onko nuo käppyrät piirretty oikein. Valitsemillasi luvuilla (vaikka arvonkehitys olisi tuo valitsemasi 4,5 %) osinkosalkun kokonaisarvon pitäisi kyllä päihittää indeksisalkun kokonaisarvo jo varsin alkuvaiheessa. Jos oletetaan, että osinkotuotto on 3,5 % ja osakekohtainen osinko kasvaa 8 % vuosivauhtia samoin kuin osakkeen hinta, niin osinkotuotto kasvaa 3,5 % + 8 % = 11,5 % vuosivauhtia. Alussa sijoitetun 100 rahayksikön generoima osinkovirta (osingot uudelleensijoitettuna) vuonna n on 100*0,035*(0,035+1,08)^(n-1) ilman veroja. Kun joka vuosi saatu osinko uudelleensijoitetaan ostamalla yhtiön osaketta, joka nousee 8 %:n vuosivauhtia, niin myös salkun kokonaisarvon pitäisi kasvaa n. 11,5 %:n vuosivauhtia (veroja ei ole huomioitu).

    1. ”(veroja ei ole huomioitu)”

      Jutussa ne verot on huomioitu, mikä selittänee teidän laskelmienne erot. Lisäksi jutussa nimenomaan vertaillaan kahta vaihtoehtoa, joista toisella on selkeä veroetu. Ja kun käytännön elämässäkin ne verot pitää suorien omistusten osingoista maksaa, en tiedä mitä hyötyä on laskeskella teoreettista verotonta tuottokäyrää.

      Jos nyt olisi mahdollisuus valita kahden identtisen sijoitusvaihtoehdon välillä, eli sijoittaako joukkoon yrityksiä suoraan vai indeksirahaston kautta, ja kummassakaan vaihtoehdossa ei olisi veroja, niin niiden erot tulisi puhtaasti sijoituksen kuluista.

    2. Toivoinkin, että joku tähän tarttuisi – Ja aivan oikein eli päin pyllyähän tuo oli laskettu.

      Ilman veroja tuota olisi ollut aika turha laskea, kuten yllä todettiin, mutta näppäränä poikana laitoin verot, niin osinkoon, kuin osingon kasvuun (laskettuna netto osingosta) eli tuli aivan liikaa veroja todellisuuteen nähden. Tällä virheellä näytti siltä, että osinko laskisi pääomaan nähden ja osinko-osakkeet muuttuisivat kalliimmiksi ajan kanssa.

      En ymmärtänyt alkuperäisiä oletuksia tehdessäni, että osinkotuotto% pysyy aikalailla samana. Nyt muutin oletuksia, niin että osinko-osakkeiden pääoma kasvaa niin, että osinkotuotto pysyy noin 3,5%:ssa, jolloin osinko-osakkeen käyttäytyminen on lähempänä todellisuutta. Osingonkasvu muuttuu siis ratkaisevaksi tekijäksi määritettäessä osinkosalkun tuottoa ja sitä kumpi salkuista menestyy paremmin. Tämä tarkoittaa myös sitä, että osinkosalkun kokonaistuottoprosentti muuttuu aikaisemmin käyttämästäni markkinatuotosta.

      Lisäsin mielenkiinnosta myös indeksisalkkuun lähdeveron mukaan.

      Mutta jotta ei tarvitse arvailla mitä olen tehnyt niin tässä excel:

      https://drive.google.com/file/d/0B7wxK_FEBf_xSldBcmE5RzlzQk0/view?usp=sharing

      Herättääkö lisää ajatuksia?

      1. Laskelma ei taida kyllä vieläkään olla ihan oikein. Siinä ei oteta huomioon, että osinkosalkussa osakkeiden lukumäärä kasvaa, kun osingot uudelleensijoitetaan. Jos osakkeiden lukumäärä alussa on 1 ja osakkeen hinta kasvaa 8 % vuosivauhtia, niin 2. vuonna osakkeiden lukumäärä on 1 + 2,61/108 = 1,0241 ja niin edelleen. Lisäksi en oikein ymmärrä, mitä tarkoittaa sarake ”pääoman kasvu”, minkä lisäksi olet myös jostain ”johtanut” arvonnousulle lukeman 5,39 %. Osakkeen hinta nousee pitkällä aikavälillä likimain samaa vauhtia kuin osinko kasvaa eli 8 %. Tällöin myös osinkotuottoprosentti pysyy likimain vakiona. Helpommin nämä laskut saisi tehtyä valitsemalla sarakkeiksi esim. osakkeen hinnan, osakkeiden lukumäärän, osakekohtaisen osingon sekä maksetun kokonaisosingon (=osakkeiden lukumäärä x osakekohtainen osinko miinus mahdolliset verot).

        Verojen huomioon ottaminen yleisellä tasolla on hieman hankalaa, koska monet voivat esim. saada helpotusta erilaisten vähennysten muodossa (esim. asuntolainan korkovähennys). Ja toisaalta jos osingoista maksaa ennakonpidätystä esim. 15 % ja uudelleensijoittaa osingot välittömästi, niin tämä uudellleensijoitettu osinko todennäköisesti ehtii ”poikimaan” uutta tuottoa siihen mennessä kun verot pitäisi maksaa.

      2. No nyt alkaa tämäkin mysteeri vähitellen selkiämään, kun oikein rautalangasta vääntää. Edellisessä mallissa oli vielä perustavan laatuinen ajatusvirhe, että osinkosalkun tuotto vastaisi indeksisalkun eli markkinoiden tuottoa. Näin siis koko salkun tuoton oli ajateltu olevan 8%, jolloin osinko vähennettynä tuosta jäi 5,39 %. Puhumattakaan kpl määristä.

        Täydellistä vastausta ei tietenkään ole mahdollista saada, mutta tyydyn suuntaa-antavan. Nyt perusasiat ovat vähän lähempänä todellisuutta, osingon kasvu = arvon nousu = tuloksen kasvu. Käytännössä 8 % osingon kasvu tarkoittaisi heti markkinoita parempaa kokonaistuottoa. Toisaalta samalla tuotollakin osinkosalkku näyttää paremmalta vaihtoehdolta jo verojen+palkkioiden näkökulmasta. Tilanne toki muuttuu siirryttäessä suorista sijoituksista ETF:iin. Kaupankäyntipalkkioiden vaikutus näyttäisi jäävän melko mitättömäksi?

        Yksi askel eteenpäin:

        https://drive.google.com/file/d/0B7wxK_FEBf_xWkc1dW1wQWtWTms/view?usp=sharing

      3. Nyt alkaa näyttää järkevämmältä. Laskuistasi näkee nyt mm. sen oleellisen faktan, että osakekohtaisen osingon kasvun lisäksi myös ostohetken osinkotuottoprosentilla on suuri merkitys myöhempien osinkotuottojen kannalta. Se, että osakkeen hinta nousee likimain samaa vauhtia kuin osakekohtainen osinko kasvaa, on tulevien osinkovirtojen kannalta itse asiassa huono asia, jos olet netto-ostaja. Parempi olisi, jos osakkeen hinta pysyisi vakiona tai jopa laskisi (tätäkin voi testata taulukollasi). Tuo osakkeen hinnan nousu likimain samaa vauhtia kuin osinko kasvaa ei kuitenkaan ole mikään universaali fakta, vaan markkinoilta löytyy aina hinnoitteluvirheitä ja etsivä niitä kyllä löytää.

    1. Totta, samalla vaivallahan nuo vielä laskee tuohon mukaan. Eiköhän tässä ala olla jo ainekset kasassa osinko vs indeksi vol 2 postaukseen. Ja kiitos ja kumarrus niin tästä kuin aikaisemmastakin panostuksesta – arvostan!

      1. Mielenkiintoista luettavaa! Täytyi omaa mallia tuunata sen verran, että huomioi kaupankäyntipalkkion alkupääomassa. Tosin aika rajuilla kuluilla on laskettu yksityisen sijoittajan kulut tuossa artikkelissa.

    1. Toisaalta ymmärrän osittain (en tietenkään täysin) kommentteja kehnon esimerkin takia… Nimittäin 23 tonnia ei välttämättä ole kovin paljon 30 vuoden päästä inflaation takia. Jos esimerkissä olisi ollut edes 50 euroa 16 euron sijaan, olisi summa ollut hieman vaikuttavampi (71 tonnia), vaikka tuskin se kommentteihin olisi vaikuttanut. Lisäksi, keskimäärin iän myötä palkka nousee, joten säästöön laitettavaa summaakin kannattaisi nostaa palkan noustessa. Eli parempana esimerkkinä voisi olla, että laittaisi 10% palkasta sivuun joka kuukausi. Pitää muistaa, että jos inflaatio kerran juoksee kommentoijien mukaan nopeasti niin yleensä myös palkat nousevat suunnilleen inflaation tahdissa (ei toki näin laman aikaan, mutta yleensä).

      Suurin ongelma artikkelissa kuitenkin on, että siinä puhutaan ylipäätään 16 eurosta, jota valtaosa ei saa palkankorotuksena kuitenkaan. Nimittäin työttömyysvakuutusmaksun korottaminen 0,5 %:lla käytännössä nollaa koko palkankorotuksen ja vähänkin parempituloisilla vie jopa miinuksen puolelle. Mielestäni juuri alkulauseet pilaavat koko artikkelin ajatuksen…

  5. ”Jos uskot aktiiviseen sijoittamiseen ja markkinoiden ajoittamiseen, olet aivan eri veneessä kuin minä. Itse olen passiivisten indeksirahastojen ystävä ja yleensä käytän sijoittamiseen mahdollisimman vähän aikaa. Ajankäyttö olisi yksinkertaisesti aivan turhaa valtaosalle sijoittajista, koska markkinoiden ajoittaminen on mahdotonta. Jos sukunimesi ei ole Buffet, käytä aika johonkin muuhun. Itse käytän tuon ajan mieluummin rahan ansaitsemiseen ja säästöprosentin kasvattamiseen, jotta voin taas hankkia lisää sijoituksia.”

    Tähän voisin vielä sen verran kommentoida, että markkinoiden ajoittaminen on kyllä mahdollista, sanoipa ”asiantuntijat” mitä hyvänsä. Se edellyttää paitsi oikeiden muuttujien käyttöä ennustamisessa myös oikeiden sijoitusinstrumenttien valintaa. Oleellista ei ole olla oikeassa mahdollisimman usein vaan se, että käytetty strategia ennustaa merkittävät markkinaliikkeet oikein. Sijoitusinstrumentiksi kannattaa valita vain raskaasti vivutettuja arvopapereita. Esimerkki toimivasta ja hyvinkin tuottoisasta markkinoiden ajoitusstrategiasta on Volatility Risk Premium -strategia (S&P500:lle), jossa markkinoiden ennustamiseen käytetään VIX-indeksiä ja sen johdannaisia, jotka perustuvat S&P500:n optioiden volatiliteettiin. Sopivia sijoitusinstrumenttejä kyseiselle strategialle ovat esim. XIV, VXX, UPRO, SPXS. Jos jotakuta kiinnostaa, niin tuosta voi opiskella lisää:

    http://www.tradingtheodds.com/2015/01/volatility-risk-premium-strategy-and-the-preliminary-outperformer-is/

    Mainitsemastasi Buffetista voisi sen verran vielä sanoa, että vaikka hän osaa loistavasti valita sijoituskohteet, osaa hän myös käyttää vivutusta, mikä on eräs oleellinen tekijä hänen menestyksensä taustalla:

    http://www.forbes.com/sites/timworstall/2013/02/08/explaining-the-secret-of-warren-buffetts-success-double-leverage/

    1. Opiskelu kiinnostaa aina! Olen parhaani mukaan yrittänyt omaksua tavan, että kieltämisen sijaan tutkisin jokaisen asian avoin mielin. Tämäkin olisi niin helppo tyrmätä toteamalla ”ei ole mahdollista, ei ainkaaan minulle koska…”. Varsinaiseen toteuttamisvaiheeseen on tietysti vielä matkaa ja en tiedä saavunko sinne koskaan. Tutkiminen kannattaa silti aina ja sen jälkeen oman mielipiteen muodostaminen.

  6. Hei,
    Kiitos hyvästä blogista. Indeksisäästämisestä olisi kysyttävää, olen ajatellut lisätä omaan salkkuun passiivista indeksirahastoa joka sijoittaa suomalaisiin osakkeisiin. Muuta kotimaista ei salkustani löydy. Kirjoitat paljon Nordnetistä ja Seligsonista ja muistaakseni olet valinnut Seligsonista indeksirahastot. Näihin kun tutustuin vaikuttaa hyvin samanlaisilta, paitsi Nordnetin rahasto on täysin ilman kuluja. Eli se kannattanee valita, vai tarjoaakin Seligson jotain mitä olen missanut?

  7. Aiheeseen liittyen monesti puhutaan, että osingot on periaatteessa turhia, koska rahastosta voi aina myydä osinkoja vastaavan summan. Mutta eikö ketään hämää ETF rahastojen kohdalla, että niitä myydään kappaleittain? Eli ETF:ien kohdalla ei voi myydä ”pelkkiä osinkoja” vaan niiden määrä salkussa oikeasti vähenee, jolloin ”et voi myydä vain maitoa, vaan joudut myymään koko lehmän”.

  8. Mielenkiintoinen menneisyyden keskustelu.
    Osinkopapereita tarkastellessa ei pitäisi koskaan tarkastella pelkkää osinkoa. Paperilla on myös arvo, joka aika usein osinkopaperien kohdalla on nousussa. Tämän takia itse en ainakaan allekirjoita edellä olleita taulukoita.
    Olen itsekin sijoittanut passiivisiin rahastoihin, mutta omasta mielestäni ne häviävät kuluissa ihan tavallisille osakkeille. Mutta tätäkin asiaa voi tarkastella monelta kannalta.
    Mitä tulee rahaston laajaan osakekirjoon verrattuna osinkosijoittamisen osakkeiden määrään. Ainakin itse kannatan osinkosijoittamisessa laajaa sijoittamista mahdollisemman monen pörssin papereihin. Salkun moninaisuus riippuu ihan vain rahan määrästä – ihan indeksirahastokin joutuu ostamaan paperit. Toki rahaston avulla pääsee laajaan spektriin pienemmällä rahalla. Vai pääseekö? Jokainen voi pohtia tätä asiaa.

    Mutta totta on, että osinkosalkku vaatii hieman enemmän miettimistä kuin että sijoittaa puhtaaseen indeksiin.

    Omassa salkussani on osinkopapereita ja osinkoja tuottavia ETF:iä. Kannatan henkilökohtaisesti kuukausittain tulevaa osinkoa, enkä rahan panttaamista tulevaisuuteen. Kun osinkoa alkaa tulemaan tilille tietty määrä kuukaudessa, se siirtyy koronkorkoa tuottaen edelleen osinko-osakkeisiin. Osinko laskee koko ajan osakkeiden ostohintoja, josta seuraa arvo nouseminen.

    Osinkon merkitystä ei kannata koskaan aliarvioida. Toki tunnustan kasvurahastojen voiman esimerkiksi korkoa korolla ilmiön aikaan saamisessa – kieltämättä se verottomana tuottona voittaa osingon vastaavan ilmiön, mutta on vain mukavampaa saada raha jo nyt ehkä jo käyttöön ilman, että tarvitsee myydä yhtään ainoaa osaketta salkusta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.