Tee sijoitussuunnitelma – ja heitä se roskiin

Olen toistaiseksi onnistunut tulojen hankkimisessa, menojen kurissa pitämisessa ja näin ollen myös säästämisessä. Sijoitustoimintani ei sen sijaan kestä päivänvaloa, ei sitten millään.

Yksi tunnetuimmista sijoittamissäännöistä on se, että tee sijoitussuunnitelma ja pitäydy siinä. Mutta mitä sitten, jos toteat myöhemmin että suunnitelma on täysi romu? Oikea ratkaisu selviää vasta jälkikäteen, mutta luotan siihen, että omaan suunnitelmaani kannattaa tehdä muutoksia, koska sijoittamisaikaa on toivon mukaan vielä reilusti jäljellä.

Sijoitussuunnitelmani uusiminen koostui neljästä vaiheessa:

  1. Omien lähtökohtien kartoittaminen ja riskinsietokyvyn määrittäminen
  2. Painoarvojen valinta omaisuuslajeittain eli omaisuuslaji-allokaatio
  3. Maantieteellinen hajauttaminen
  4. Toteuttaminen
Merkittävin päätös sijoittamisessa on perusallokaation valinta. Tällä tarkoitetaan sitä mikä painoarvo salkussa annetaan jokaiselle omaisuuslajille. Joidenkin tutkimusten mukaan esimerkiksi rahastoja tarkasteltaessa omaisuuslajiallokaation on todettu määrittävän jopa yli 90 % tuottojen vaihteluista. Aivan näin korkea luku ei ehkä todellisuudessa ole, mutta kyse on silti todella merkittävästä päätöksestä.

Ikivihreitä vihjeitä oikean osakepainoarvon valintaan ovat esimerkiksi seuraavat:

”Sijoita osakkeisiin 100 % miinus oma ikäsi”

tai

”Sijoita osakkeisiin 4 % jokaista suunnittelemaasi sijoitusvuotta kohden”

Perusallokaatiopäätökseen vaikuttavat suuresti oma riskinsietokyky ja sijoitushorisontti. Osakkeiden määrä salkussa määrittelee merkittävän osan tuotoista, mutta yhtälailla myös riskistä. Osaa riskistä voi hallita hajauttamalla, mutta kaikesta ei ole mahdollista päästä eroon. Oman riskinsietokyvyn määrittäminen ei olekaan sitten niin yksinkertainen asia. Tällä hetkellä kun osakkeiden arvostus on korkealla ja ollut nousujohteista tuntuu siltä, että ei mitään riskiä olekaan.

Päädyin uudessa suunnitelmassani nostamaan osakkeiden painoarvon 90 %:iin, mutta todellinen riskinsietokyky selviää vasta kuplan poksahtaessa.

Rehellisesti tarkasteltuna oman salkkuni omaisuuslaji-allokaatio eroaa merkittävästi siitä mitä toivoisin sen olevan. Onneksi se on sentään vähemmän pielessä kuin maantieteellinen hajauttamiseni.

Allokaationi nyt ja mitä haluan sen olevan jatkossa:

allokaatio
Oma sijoitushorisonttini on ikuinen ja sen perusteella haluan pitää suurimman osan sijoituksistani osakkeissa. Tarkoitus on muuttaa osakkeiden paino 90 %:iin ja pitää siitä kiinni. Lopun 10 % aion jakaa asuntojen ja korkorahastojen välillä. Tällä hetkellä osakkeiden painoarvo on aivan liian pieni ja asuntojen osuus puolestaan aivan liian suuri. Toivottavasti saan ainakin toisen sijoitusasunnoista myytyä, vaikka huonolta on näyttänyt.

Näin siinä käy, kun ei oikeasti ajattele, vaan tekee heräteostoksia.

Perusallokaation jälkeen päästään käsiksi seuraavaksi tärkeimpään eli maantieteelliseen hajauttamiseen. Viime aikoina on ollut paljon puhetta, että globalisaation kiihtyessä maantieteellinen hajauttaminen olisi menettänyt merkitystään. Ehkä sen asema ei ole sama kuin joskus aikojen alussa, mutta erittäin merkittävästä asiasta on silti kysymys. Tutkimusten mukaan hajauttaminen maantieteellisesti esimerkiki osakkeisiin ei välttämättä suojaa kriisin koittaessa, mutta sen merkitys korostuu pitkällä aikavälillä.

Maantieteellinen hajauttamiseni ei ole kaunista katseltavaa. Karu totuus on se, että osakkeeni ovat pääosin suomalaisia, asunnot ovat Suomessa ja vielä indeksirahastoistakin suurin osa on Suomi indeksirahastoa.

Lopputulos on tämä:

sijoitussuunnitelma

Mielikuvitusmaailmassani olen toiminut isänmaallisesti ostaessani paljon suomalaisia osakkeita. Todellisuudessa kysmyksessä on klassikkomoka. Paremmin ilmiö tunnetaan nimellä ”home bias”. Tällä tarkoitetaan sitä, että kotimaisten omistusten osuus on perustelemattoman suuri. Suomi voi tuntua turvalliselta sijoituskohteelta, mutta realisistisesti kyse on vain pienestä markkinasta ja sen myötä suuresta riskistä.

Tietyn maan painoarvon pitäminen portfoliossa poikkeuksellisen isona on historiallisen tiedon pohjalta perusteltua korkeintaan Etelä-Afrikassa ja Australiassa. Ainakin näin voisi päätellä Credit Suissen tutkimuksen perusteella.

Nykyisessä salkussani Suomen painoarvon pudottaminen pieneksi on lähes mahdotonta, koska realisointi tarkottaisi myös lahjoitusta verottajalle. Niin paljon en sentään usko häviäväni pitämällä varallisuutta Suomessa, että siitä kannattaisi lahjoittaa 30 % pois. Suomi-riskiä olisi kuitenkin syytä pienentää ja reilusti.

Päädyin lopulta siihen, että lihamyllyyn lähtee koko Suomi-indeksi. Lisäksi realisoin pienen tappiollisen osuuden suorista osakesijoituksista ja loppujen annan olla. Tulevaisuudessa suorien osakesijoitusten painoarvo tulee vähitellen muiden ostojen myötä pienenemään. Näin vältyn suurimmaksi osaksi veroilta ja saan silti allokaation lähemmäs toivomaani.

Tämä tulee myös tarkoittamaan sitä, että Suomen osalta ei salkussani nähdä pitkään aikaan minkäänlaista tasapainotushyötyä. Tiedostan omistavani suomiosakkeita, mutta tarkastelen silti indeksirahastoja erillisenä kokonaisuutena, jotta pääsen ainakin näissä nauttimaan tasapainotuksen eduista.

Indeksirahastosalkku jatkossa:

Suomi Indeksirahasto0 %
Aasia Indeksirahasto20 %
Kehittyvät markkinat20 %
Pohj. Am. Indeksirahasto20 %
Eurooppa Indeksirahasto20 %
Global Top 256,5 %
Farma Top 256,5 %
Euro Corporate Bond5 %
Rahamarkkinarahasto AAA2 %

Entä arvo- ja pienyhtiöiden osakkeet? Molemmista on näyttöjä siihen suuntaan, että niiden tuotot olisivat poikkeuksellisen korkeita verrattuina muihin osakkeisiin. Tässä vaiheessa en halua tehdä asialle mitään. Suorat Suomen osakesijoitukset ajavat tätä asiaa ainakin pienten yritysten kohdalla. Parempi vaihtoehto olisi vaikka hajautettu ETF, mutta koska en halua realisoida Suomi-salkkua enkä nostaa pienten osakkeiden painoa ylisuureksi, annan asian toistaiseksi olla. Ehkäpä tähän voisi palata joskus tulevaisuudessa.

Muutos ottaa aikansa, mutta uskon tulosten olevan vaivan arvoisia.

25 vastausta artikkeliin “Tee sijoitussuunnitelma – ja heitä se roskiin”

  1. No on tuota Suomea aika paljon sinulla. Omassa salkussani n. 11% on suomalaisia. Mitä allokaatioihin tulee, niin onhan niitä tavoiteprosentteja mukava suunnitella paperille, mutta ikinä niitä ei tule saavuttamaan. Olen nyt vähitellen oppinut tekemään lisähankinnat orjallisesti value averaging -menetelmän mukaisesti, ainakin jotain kehitystä siis tapahtunut, kun osaan seurata yksinkertaista strategiaa.

    1. Saatat olla oikeassa, täytyy tarkemmin tutustua tuohon value averingiin. Hieman epäilyttää ison kassan pitäminen. Toistaiseksi menen tasaisilla ostoilla, mutta ehdottomasti harkinan arvoinen strategia.

    2. Iso käteispositio kyllä kuumottaa siellä tilillä ja kyllähän sitä tekisi mieli ostaa parhaita osinkokoneita lisää. Täytyy vain toistella itselleen mantroja riskienhallinnasta ja siitä, ettei kasvu ole ikuista pörssikursseilla.

  2. Tuo sama ongelma on taatusti monella suomalaisella sijoittajalla. Itsellänikin salkku pullistelee Suomi-osakkeita ja allokaatiomuutosten tekeminen on hidasta kun haluaa välttää nuo verovaikutukset.

    Itsekin olen nyt kesän aikana tehnyt päätöksen, että suunta kääntyy sijoituksissa erittäin vahvasti Suomen ulkopuolelle. Osinkorahat, ylimääräiset säästöt, jne menevät tästä lähin maamme rajojen ulkopuolelle.

  3. Miten olet valinnut uuden maantieteellisen jakaumasi? Onko siinä joku tietty logiikka, vai käytitkö Stetson-Harrison-metodia?
    Itse olen suunnitellut hajauttamista BKT:n mukaan, eli tiettyyn maahan/maanosaan sijoitettava osuus on sama kuin sen alueen osuus maailman BKT:stä. Esimerkiksi USA+Kanada=26%, Japani 9%, EU 24%, jne.

    1. Juurikin kyseisellä menetelmällä! Tasapaksusti kaikkea. Mielenkiintoinen ajatus tuo BKT, oletko huomannut tuosta jonkinlaista tutkimusta sen vaikutuksista?

    2. En ole löytänyt tutkimuksia tuon BKT:n vaikutuksesta, muuta kuin että pörssikurssit ovat aika riippumattomia BKT:n *kasvusta*. Eli vaikka jonkin maan talous kasvaa kohisten, se maa ei automaatisesti ole erityisen hyvä sijoituskohde.
      Muita menetelmiä hajautukseen olisi:
      1) Väkiluvun mukaan, mutta se mielestäni painottaa liikaa köyhiä maita (ja joistain maista on vaikea löytää ETF:iä), ja
      2) Pörssien suuruuden mukaan, mutta se taas painottaa liikaa muutamia maita.

      BKT painottaa mukavasti noiden väliltä.
      En osta jokaisen yksittäisen maan ETF:ää, vaan käytän Total Return-ETF:iä jotka kattavat useamman maan (järkevässä suhteessa).

    3. Itse käytän markkinoiden kokoa perusteena (tuo Rince888:n 2. kohta viittaa ilmeisesti samaan). Esimerkiksi Vanguardin VT ETF-rahasto seuraa ko. indeksiä. Silloin todellakin yhtä maata on tosi iso siivu – nimittäin Yhdysvaltojen osuus on (tällä hetkellä) 51.9 %. Mutta sehän vain tarkoittaa, että sijoittajat näkevät sen kollektiivisesti ylivoimaisena ykkösenä rahojensa kohteille ja toisaalta sijoittajien kollektiivinen näkemys on paras arvaus, mitä on olemassa, joten miksi tässä kohtaa ei itse sitä seuraisi? Historiallisesti USA on ollut tuottava markkina ja ~mikään ei viittaa siihen, etteikö se olisi sitä myös jatkossa.

    4. Oma ajatus hajauttamisessa on enemmän sen kannalla, että tasaisesti porkkanoita joka hepalle. Historian perusteella USA on tosiaan ollut kannattava sijoituskohde ja voi sitä hyvin olla jatkossakin. Periaatteessa oma mieli on rauhallisempi, kun sijoituksen on tasaisemmin hajautettu, mutta toisaalta viimeaikaiset ostokset painottuvat vahvasti Pohjois-Amerikkaan.

      1. Mikä on sitten tasaisesti? Joka maalle sama osuus? Joka maanosalle sama osuus? Mielestäni kaikista tasaisin tapa on jakaa juuri markkinoiden mukaan. Toki siinäkin on ongelmana se, ettei yrityksen kotimaa kerro kunnolla, missä ko. yrityksen markkinat ovat. Jos maailman kaikista sijoituksista on 50 % P-Amerikassa ja 0.1 % Itävallassa, niin miten muuten tuo kannattaisi omaan salkkuun jakaa kuin samoilla 50 % ja 0.1 % osuuksilla?

      2. Ymmärrän toki näkemyksesi, omaan makuun tuo painottaa liikaa tiettyjä markkinoita. Tosin kuten sanoit, ei yrityksen kotimaakaan kuvaa sitä millä markkinalla se toimii. Miten reagoit markkinoiden kokojen muutoksiin?

      3. Koska salkussani suurin osa on VT:tä, joka seuraa juuri tuota markkinapainotettua indeksiä, pysyy salkku automaattisesti varsin hyvin tasapainossa. Jonkin verran olen joutunut ostamaan yksittäisiäkin rahastoja johtuen muista painotuksista. Joskus tulevaisuudessa pitää tasapainotusta tulla tekemään myös myymällä ylipainossa olevia. Myymällä tasapainotus kannattanee tehdä 1-2 kertaa vuodessa.

  4. Mulla ei ole ongelmia kotimaan kanssa, mutta sitäkin enemmän allokaation kanssa. Tällä hetkellä esimerkiksi pähkäilen seuraavan asian kanssa. Mulla on sijoitus-suunnitelmassa asunnoille tarkoitettu 15% siivu. En omista sijoitusasuntoja suoraan, vaan olen sijoittanut pörssinoteeratun Oravan kautta. En kuitenkaan itseasiassa ole varma, onko tämä tapa hyvä tapa ratkaista asuntosijoittaminen vai onko kyseessä suora osakesijoitus? Ehkä luontevampi tapa olisi sijoittaa asuntoihin jonkin Reit – Etf:n kautta.

    1. Kyllä toi mun logiikalla menisi asuntojen laariin. Rince888 (kommentti yllä) oli muuten mielenkiintoista juttua Oravasta, kannattaa lukaista heinäkuu 2014 postaukset. Ehkäpä Etf olis luontevampi.

  5. Tutun ja turvallisen Suomen sijaan päätit siis sijoittaa tuttuun ja turvalliseen Seligsoniin ja ostaa varmuuden vuoksi jokaista Seligsonin passiivista rahastoa? 🙂

    1. No mitä tähän voi sanoa…P.Ohatta ♥ Seligson

      Tunnustan, että voimat ehtyivät tutkiessa Nordnetin ETF:ä. Seligsonilla olikin jo sopiva lista valmiina. Ei jäänyt jäljelle kuin prosenttien arpominen. Toisaalta en näe juurikaan riskiä siinä, että sijoitan vain tuota kautta. Katsotaan, koska innostun täydentämään valikoimaa muilla tuotteilla.

      Olisihan siellä vielä muutama korko ja aktiivisempi rahasto jäljellä 😉

  6. pohdiskelua:
    Jos halutaan noin 1000e/kk tuotto, niin eikö tämän saisi myös noin 3:sta (velattomasta) vuokrakämpästä? Ostamalla ~70ke yksiöitä maakuntakaupungeista saa noin 400e/kk/asunto vuokratuottoa. Asunnot maksavat itsensä pois ajan kanssa, jonka jälkeen voisi jäädä vuokralordiksi viettämään eläkepäiviä.

  7. Mul ei ole näin optimistinen näkemys tulevaisuudesta ja sen takia sijoitan myös kultaan. Kun osakkeet menee alas (kärjistetysti), niin kulta menee ylös. Brexitin aikaan nousua tuli kivasti mm. Tulevaisuuden näkökulmani on melko negatiivinen ja tähän pakettiin sijoitan noin 50% kultaan.

    1. On totta, että kultaa pidetään jonkinlaisena turvasatamana. Tiedän, että monet siihen sijoittavat ja on olemassa vaikka minkälaisia skenaarioita siitä, mitä maailman taloudessa tulee tapahtumaan. Itse en tykkää kullasta, koska sen hintaan vaikuttaa vain kysyntä/tarjonta. Osakkeet eli yritykset puolestaan tuottavat itse jotain ja pystyvät reagoimaan taloudessa tapahtuviin muutoksiin.

    2. Kullan arvokin voi laskea, kuten myös viimeiset yhdeksän kuukautta ovat osoittaneet. Lisäksi se on heikko pitkän aikavälin sijoitus kun se ei itsessään tuota mitään.

      Hienot sijoitus-sivut ja mukava seurata matkaasi!

  8. Mitä mieltä olet seligsonin pharos varainhoito rahastosta? Itse olen sinne näin aluksi säästellyt jonkin verran kun ei ole kokemusta vielä juurikaan mistään sijoittamisesta mutta jonkin verran lukenu että indeksi sijoittaminen olisi helpoin tälläiselle amatöörille. Pojilleni olen sitten ostellu hajautuksella seligsonin muita passiivisia rahastoja. Pohjois amerikka 40% eurooppa 30% aasia, brand ja suomi jokaiseen 10% mitä mieltä näistä.

    1. En Pharokseen ole valitettavasti perehtynyt lainkaan eli en osaa ottaa kantaa. Itse olen pysytellyt vain passiivisten puolella.

      Periaatteessa aina pitäisi olla perustelu sille, jos poikkeaa maailman osakemarkkinoiden painoarvoista. Oma perusteluni on aikojen takaa ja tällä hetkellä harkinnassa. Palaan tähän kun käsittelen sijoittamista seuraavan kerran postauksen muodossa.

  9. Suomi-osakkeet on listattu Suomeen, mutta jos tarkastelee bisnestä ja sitä mistä raha tulee niin maailmanlaajuinen hajautus on jo ihan toista, riippuen valinnoista. Sekin on vain valintakysymys ajatteleeko hajautuksen kauppapaikoittain vai bisneksen rahavirtojen mukaan. Tsemppiä , hieno blogi!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.