Puff! Ja näin katosi palkka

Bisnemiehen loppu koitti, kun jälleen tuli aika neuvotella jatkostani nykyisessä päivätyössä. Tällä kertaa lopputulos ei ollut toivottu.

Olin valmis jatkamaan työsuhdetta osa-aikaisena ja oma pomoni olisi mielellään minut pitänyt. Yrityksen omistajat olivat kuitenkin eri mieltä.

Nyt olo on aika tyhjä. Ensin olin todella vihainen, sen jälkeen pettynyt itseeni, mutta nyt tilalla on tyhjyys. Toivon, että hetken päästä tunnen ainoastaan vapautta. Olin aika yllättynyt omaan reaktiooni, kun vain muutama kuukausi sitten harkitsin itse lähtemistä. Jos olisin päättänyt itse lähteä, olisin ollut innoissani ja tarmoa täynnä, mutta nyt tuntuu kuin olisin epäonnistunut.

Ymmärrän kyllä yrityksen ratkaisun sen nykyisessä tilanteessa. Voitaneen siis olettaa, että tällä kertaa syy oli olosuhteissa, eikä minussa itsessäni. Kehityskohteita en itselleni saanut, vaikka näitä yritin kovasti tiedustella.

Työsuhteen päättyminen sisälsi myös outoja sattumia. Ensin edellisenä iltana satuin lukemaan mainion kirjoituksen siitä, miksi potkujen koittaessa varallisuus on suorastaa upea juttu (Why you need F-you money). Seuraavana päivänä tulikin sitten tieto työsuhteen loppumisesta. Kun istahdin autoon lähtiessäni kotia kohti, niin samalla hetkellä, kun laitoin radion päälle lauloi Offspring ”hey now why don’t you get a job”. Tässä vaiheessa oli jo naurussa pidättelemistä.

Negatiivista potkuissa on se, että tälle vuodelle suunnitettelemani automaattisen säästämisen numerot menevät varmasti uusiksi. Samoin suunnitelmat yrityksen kautta sijoittamisesta. Ainakin, jos uutta palkkatyötä ei löydy pian.

Toisaalta nyt minulle tarjoutuu mainio tilaisuus optimoida kulutusta. Viimeaikoina on tullut reissattua töissä autolla. Vaikka en ruuhka-aikaan yleensä liiku, ei pääkaupunkiseudun liikenneviidakossa luoviminen ole juhlaa, varsinkaan jos omaa samanlaisen temperamentin kuin minä. Paljon mielummin voisin käyttää autossa istutun ajan vaikkapa lueskellen mielenkiintoisia blogitekstejä proletaarin akvaariossa ilmestyen kotiovelle kuin itsestään. Lisäksi liikkumisen kustannuksen pystyisi jopa puolittamaan nykyisestä.

Palkka juoksee elokuun loppuun asti ja kassassa on euroja noin puoleksi vuodeksi. Siihen mennessä olisi suotavaa löytää uusi tulonlähde.

Jos siis tarvitset yritykseesi controlleria, joka hallitsee niin henkilökohtaisen kuin yrityksenkin talouden, ota yhteyttä!

22 vastausta artikkeliin “Puff! Ja näin katosi palkka”

  1. Oi voi. No, omakaan työsuhteeni ei jatku parin kuukauden päästä, mutta sentään tiedän tarkan päivämäärän. Onnea uusiin haasteisiin!

  2. Tuskin noin fiksu kaveri kauan työttömänä pysyy. Nyt agressiivinen työnhaku käyntiin. Loppukesä ja alkusyksy on parasta aikaa työnhakuun kun Suomi palaa lomilta.

  3. No juu, luulisi kyllä löytyvän työtä, jollei ihan yhtä vaativia ja yhtä hyvin palkattuja, niin sitten jotain ”huonompaa” taloushallinnosta! Mites se lopputyön tekeminen? Meinaatko panostaa nyt siihen, vai alatko hakea töitä aktiivisesti? Säästötavoitteisiisi mahdollinen pidempiaikainen tulojen notkahdus vaikuttaa, mutta jos päädytkin jälleen johonkin vaativaan kokoaikatyöhön, johon et ole tyytyväinen, eikö se vaikuta enemmän elämänlaatuusi kuin pienemmät sijoitustuotot tulevaisuudessa?

    1. Lopputyö edistyi kesällä mukavasti, mutta tällä hetkellä olen sen kanssa jumissa. Tarkoitus on saada se tämän vuoden aikana tehtyä. Pääasia, että tulisi valmiiksi.

      En oikeastaan itsekään vielä tiedä kuinka aktiivisesti meinaan töitä hakea. Siinä olet varmasti oikeassa, että täysipäiväinen työ todennäköisesti vaikuttaisi elämänlaadun vähentymiseen enemmän, kuin pienemmät sijoitustuotot. Mielenkiintoinen osa-aikainen työ taitaa yhä olla paras vaihtoehto. Jotain täytyy keksiä, koska muuten sijoitustuotot jäävät kokonaan saamatta.

  4. Ohoh, melko ikävä käänne kyllä mutta toisaalta tänä päivänä turhankin tuttu monille työntekijöille.

    Tuo pettymyksen tunne on varmasti ihan perusmalli ihmisen käyttäytymisessä kun tulee torjutuksi. Itselläni samanlaisia tunneskaaloja on havaittavissa niin työelämässä kuin esimerkiksi ihmissuhteissa tapahtuvissa käänteissä, vaikka olet harkinnut toisen jättämistä niin silti se iskee kovaa kun toinen ”ehtii ensin”, jos itse teet aloitteen eroamisesta niin se ei tunnu samalla tavalla pahalta omissa tunteissa vaikka kipeää sekin tekee…

    Onnea jatkoon ja eiköhän niitä töitäkin talousalan ammattilaiselle aina löyty. Jos ei muuta niin nyt on sitten hyvää aikaa viilata säästämiskeinot tappiin ja hoitaa se lopputyö pois alta seuraavia suunnitelmia häiritsemästä 🙂

  5. Hei,

    eikö varallisuutesi ole nykyään jo pitkälti yli 160000€ tietämillä? Noilla varoillahan voisit olla vaikkapa 16 vuotta työttömänä ilman penniäkään yhteiskunnalta. Sanoisinpa ettei sinulla ole vielä mitään hätää =)

  6. Elämme kyllä niin surkeita aikoja tällä hetkellä Suomessa. Hyvätkin tyypit saavat lähteä. Itsellä kun ei tuota varallisuutta (vielä, heh) ole niin joutuu väkisin roikkua työn syrjässä kiinni… Tsemppiä työn hakuun, itselläkin sama urakka mutta tällä hetkellä ja toivottavasti saan ollakin töissä 🙂

  7. Onpas ikävä juttu, että duunista lähteminen tapahtui noin, mutta toisaalta kuinka onnettomassa tilanteessa olisitkaan, jollet olisi aikaisemmin säästänyt niin ahkerasti. Tili tuli, tili meni -tyyppisellä ihmisellä olis varmaan isompi pudotus ja järkytys ja puskurirahaakin olisi hällä vähemmän.

    Kirjoitit, että noin puolen vuoden rahat on sinulla. Tarkoitatko siis ihan raha rahassa? Miten tulet jatkossa selviämään sijoitusasuntojen lainoista? Maksaako ne vuokralaiset kaikki kulut asunnoista vai jääkö niistä itselle maksettavaa?

    1. Juu ihan raha rahassa ja nyt jopa enemmän, kun Suomi Indeksi lähti lihamyllyyn. Vuokralaiset maksavat sijoitusasuntojen lainat ja näistä ei jää minulle mitään maksettavaa. Siitä puolesta ei tarvitse olla huolissaan niin kauan kuin vuokralaisia löytyy. Sitten kun ei enää löydy niin alkaakin olla soppa aika valmis.

  8. Harmillinen asia, mutta todellisen negatiivisilla asioilla on kuitenkin tapana olla lopunviimein positiivisia vaikutuksia. KONE etsii myös controlleria. Koneella on muutamia tuttuja töissä ja olen käsittänyt, että siellä palkkatoiveita kuunnellaan. 🙂

  9. Terve,
    Harvia etsii tämän päivän helsinginsanomissa Controlleria. Ehkäpä siinä olisi sinun paikka?

    Terveisin
    Ripa

  10. Pohatta, välillä pitää ottaa askel taakse, että voi ottaa pari-kolme eteen! Vaikka nyt ei siltä varmasti tunnu niin juuri tämä elämän fluktuaatio tekee tämän blogin tarkoituksesta ja tavoitteesta vielä arvokkaammaan. Tämä siksi, että kun tavoitteeseen mennään että heilahtaa niin tuolloin voit reflektoida taaksepäin ja sanoa, että ”tästä tapahtumasta huolimatta”!!

    -Antti

    1. Toivottavasti näin, etuaskelia odotellessa! Toisaalta nyt koitti mainio tilaisuus toteuttaa eläkesimulaatio, joten täytyy nautiskella vapaammasta aikataulusta vielä kun voi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.