Kuinka paljon rahaa tarvitaan, jotta voi jäädä eläkkeelle?

Kaikki alkoi siitä, kun halusin tehdä tavoitteestani vielä konkreettisemman ja helposti havainnollistettavan. Parhaiten tämä tulee esille täsmällisestä euroina ilmoitetusta rahamäärästä. Paljonko rahaa eläkkeelle jäämiseen oikein tarvitaan?

Äkkiä voisi kuvitella, että summa on miljoonia.

Riitäisikö yksi? Kaksi? Tai kolme? Ehkäpä, muuta aloitetaan pohdinta yksinkertaistetulla esimerkillä. Oletetaan, että pääset eläkkeelle 35-vuotiaana ja eläisit 85-vuotiaaksi. Jos käyttäisit kuukaudessa 1700 euroa (vuodessa 20 400 euroa), sinulla pitäisi olla reilu miljoona eläkekassasasi, jotta raha riittäisi 50 vuoden eläkkeen ajan. Jos taas käyttäisit 2500 euroa kuukaudessa, eläkekassan pitäisi olla jo 1,5 miljoonaa. Tällöin 10 vuoden työuralla sinun pitäisi säästää 12 500 euroa kuukaudessa!


Onneksi tilanne ei ole aivan näin paha. Eipä peruspalkalla ole tuollaisiin määriin muutenkaan mitään mahdollisuuksia. Kuten jo eilen totesin artikkelissa eläkekassan perusteet 1, todellisuudessa eläkekassan määrään vaikuttavat:

  1. Oma kulutus
  2. Sijoitusten tuotto
  3. Inflaatio

Jotta voisin jäädä eläkkeelle, tarvitsee säästössä olla sellainen rahasumma, mikä riittää ikuisesti.

Tämä voidaan saavuttaa ainoastaan, jos kerrytetyt säästöt on sijoitettu, niin että niistä saadaan tuottoja. Eläkkeelle jäämisen tärkein sääntö on, että vain sijoituksista tulevia tuottoja voi käyttää, mutta ei ikinä voi koskea alkuperäiseen eläkekassaan. Kun elämiseen käyttää ainoastaan vuotuisia tuottoja, eivät rahat yksinkertaisesti voi loppua, ikinä.

Kuinka paljon sijoitukset sitten voivat tuottaa? Laskemista varten valitsin varojen tuottoprosentiksi 8,5 %. Kaikki varallisuus pitää tietenkin olla sijoitettuna, jotta se ylipäätään tuottaa passiivisia tuloja eli tuloja ilman varsinaista työntekoa. Useimmilla pankkitileillä korkotuotto on tällä hetkellä yhtä tyhjän kanssa. Sijoituksena ei pankkitiliä siis voida pitää. Jos tarkkoja ollaan, niin reaalituotto on pankkitilillä todennäköisesti negativinen. Inlfaatio eli kuluttajahintojen nousu on tällä hetkellä suurempaa kuin pankkitililtä saatava korko. Tämä tarkoittaa sitä, rahaa hupenee koko ajan, kun ne lojuvat pankkitilillä.

Toinen merkittävä tekijä mikä täytyy eläkekassan laskennassa huomioida on kuluttajahintojen nousu. Inflaation arvona käytin 4 %. Inflaatio ei kuitenkaan suoraan vaikuta tuottoihin vaan kustannuksiini. Laskin excelin avulla kuukausittain tarvitsemalleni rahamäärälle tulevan arvon päivämäärään, jolloin jään eläkkeelle. Tuleva arvo perustuu siihen, että inflaatio nostaa valitun prosentin verran hintoja vuodessa. Haluan siis tietää paljonko ostamani kahvikuppi maksaa eläkkeelle jäädessäni.

Jos oletetaan, että varat on sijoitettu pörssiosakkeisiin jäisi pitkän aikavälin nettotuotoksi 4,5 % eli tuotto – inflaatio = nettotuotto (8,5 % – 4 % = 4,5 %). Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että voin käyttää vuoden lopussa aina 4,5 % eläkekassastani. Näin tuotto ja kulutus ovat tasapainossa, jolloin eläkekassani ei ikinä vähene, vaan alkuperäinen pääoma pysyy koko ajan koskemattomana.

Viimeinen pala, jonka tarvitsen on oma kulutukseni ja se on minulla tiedossa. Jos kulutan 4 % eläkekassastani vuosittain ja eläkekassan nettotuotto on 4,5 %, jää väliin vielä ruhtinaallinen 0,5 % marginaali.

Varoja täytyy olla siis niin paljon, että ne tuottavat tuloja vuotuisten kustannusten verran. Toisin sanoen vuotuiset kustannukset saavat olla enintään 4 % eläkekassan määrästä. Laskennassa olen huomioinut myös pääomatuloveron, jolla osakkeiden luovutusvoittoja ja osinkoja verotetaan.

Tässä tekemäni eläkekassalaskuri, jolla tuota asiaa tutkin. Voit ladata laskurin omalle koneelle ja kokeilla minkälaisia tuloksia se antaa, kun oletuksia vaihdetaan. Mallilaskurissa kuukausittaiseksi kulutukseksi on laitettu 1000 euroa, jolloin tarvittavaksi eläkekassaksi saadaan hiukan alle 630 000 euroa. Tämän päivän rahassa tuon arvo olisi noin 430 000 euroa.

1000 euroa on myös se summa, jolla aion itse tulla toimeen. Tämä voi kuulostaa mahdottoman pieneltä, mutta tällä rahalla pystyy elämään oikeasti jo todella rikasta elämää. Kuten Kitupiikki sanoisi: ”säästä turhasta, jotta voit tärvätä tarpeelliseeen”.

Parhaimmillaankin laskuri antaa vain suuntaa antavan tuloksen. Ei ole mitään takeita, että tuotot ja inflaatio noudattavat keskiarvoja tai että valtio pitää verotuksen ennallaan. Laskelma on kuitenkin riittävän lähellä, jotta voin hyödyntää sitä. Tarkka summa tekee minulle säästämisestä ja sijoittamisesta selvästi mielekkäämpää, joten laskuri on siis tehnyt tehtävänsä. 

Nyt minulla on konkreettinen maali, mihin tähdätä.


Päivitys: Kohti taloudellista riippumattomuutta pohti tätä aihetta jo aikoja sitten ja poikkeuksellisen realistisesti. Ehdottomasti tutustumisen arvoinen postaus, jos on jäänyt väliin kuten allekirjoittaneella.

32 vastausta artikkeliin “Kuinka paljon rahaa tarvitaan, jotta voi jäädä eläkkeelle?”

  1. Kivat laskelmat. Mutta kyllä saat duunia tehdä jos tuon oikeasti saavutat alle 10- vuodessa. Ei se mahdotonta toki ole mutta tosi haastavaa varmasti. Tsemppiä tavotteluun! Muista ettei määränpää ole aina se juttu vaan matkastakin pitää nauttia!

  2. Kiitos! Ja tuo on kyllä aivan totta, eipä tällaiseen projektiin kannattaisi lähteä, jos ei nauti matkasta. Tästä on jokaisen hyvä saada muistutus säännöllisesti. En kuitenkaan ainakaan vielä koe luopuvani mistään. Päinvastoin pidän projektia erittäin antoisana. Pääsen jatkuvasti haastamaan itseäni ja projekti tuo lisää mielenkiintoa jokaiseen hetkeen. Kaikkia asioita tulee mietittyä hieman pidempään ja kiinnitettyä huomiota siihen, miten arkisilla asioilla sekä pienillä valinnoilla voi olla suuri merkitys tulevaisuuteen.

  3. Itse 3 pienen lapsen äitinä olenkin toteuttanut tuota aika pitkälti ja tosiaan nyt alle 40-vuotiaana huomaa, että tulisin toimeen pääomatuloillani. Mutta tulisiko koko perheeni? Tällä hetkellä olen ansiosidonnaisella kotona eikä töihin tee mieli, mutta mietin pärjäämmekö ja mitkä ovat lasten kulut vuosien aikana(9v ja kaksi 3v). Tuottoa on tulossa asunnoista sekä metsätiloista ja näin kesäisin teen tuhansilla euroilla verovapaata kauppaa marjoilla ja sienillä. Itselleni tuo metsissä juoksentelu on huvin ja hyödyn yhdistämistä jos joku ajattelee sitä raatamiseksi(kuten mieheni). Toiveenahan minulla siintää muutto kotiseudulleni maaseudulle ja mahdollisimman suuren osan ruoasta toivoisin voivani kasvattaa itse tai poimia metsistä ja muuten eläisimme pääomatuloillamme.

    1. Tuo on hieno saavutus, että pääomatulosi ovat jo niin suuret, että pärjäisit itse niillä. Lasten kuluista minulla ei ole aavistustakaan, mutta mielelläni kuulisin sinun kokemuksistasi enemmän. Itselläni tämä tie on vielä edessä päin. Toiveesi kuulostaa vallan mainiolta, kelpaisi kyllä minullekin! Mielestäni ei ikinä ole huono asia, jos huvittelusta saa tuloja. Se olisi oikeastaan aika optimi tilanne.

  4. Mielenkiintoinen tavoite! Itse olen 40 V. perheellinen mies , 2 lasta ja vaimo. Ajattelin ”jäädä eläkkeelle” noin 3 vuoden sisällä, ja tarvitsen siihen noin 100″ Euroa.
    Tämä perustuu siihen että on valmis muuttamaan halvempaan / lämpöiseen maahan.
    Jäädä eläkkeelle tarkoittaa meille että on ekonomisesti riippumaton, mutta voi silti tienata rahaa vaikkapa huvin vuoksi ettei aika käy pitkäksi.
    Tsemppiä kaikille jotka haluaa pois oravanpyörästä !

    1. Ei kuulosta ollenkaan pahalta. Minne meinasit suunnata? Itselläni on sama ajatus eläkkeestä,että voi tehdä juuri sitä mitä itse haluaa. Näihin varmasti lukeutuu myös ansaitseminen muodossa tai toisessa. Ei kuitenkaan pakosta vaan ajanvietteen vuoksi.

  5. Tama aihe on minulle tuttu jo parikymmenta vuotta sitten,kun muutin USA:han. Aloitin heti agressiivisen saastamisen ja paasin ensimmaisen kerran sijoittamaan asuntoihin vuonna 1999. Ostimme vaimoni kanssa pienen asunnon, jota suomenkielessa vastannee sana rivitalo. Silloin emme tiennetkaan miten hyva sijoitus se olikaan, koska heti muutettuamme asuntoon kadun vastakkaisella puolella tuli huutokaupattavaksi parempia townhouseja 44 kappaletta. Olimme pettyneita, koska olimme juuri ostaneet kateisella asunnon $ 43.000:lla, mutta menimme silti huutokauppaan ja ostimme paljon paremman asunnon $41.000:lla. Saimme siihen lainan ja muutimme siihen tammikuussa 2000. Edellisen asunnon panimme vuokralle.
    Saimme asuntolainan maksetuksi reilussa kahdessa vuodessa huhtikuussa 2002 ja taman jalkeen jatkoimme saastamista taloa varten. Tilanteemme sen ajan USA:ssa oli hieman ristiriitainen: rivitalojemme arvo nousi joka vuosi n. $40.000:lla, mutta niin nousivat myos talojen arvot, joten emme raskinneet myyda hyvin tuottavaa vuokrayksikkoa emmeka myoskaan halunneet myyda omaakaan. Toisaalta saastimme vuodessa yli $20.000 ja sen lisaksi panimme tyopaikkojemme elakesaastotileille yhteensa n. $10.000/vuosi. Tata jatkui vuosia, kunnes credit crunch – rahoituskriisi – iski vuonna 2008. Talojemme arvot olivat ylimmillaan vahan ennen sita, n. $200.000 ja $220.000. Eli olimme iskeen oikeaan. Olihan asuntojen arvot yli viisinkertaistuneet alle kymmenessa vuodessa. Emmeka olleet ottaneet niita vastaan lisalainoja (kuten monet naapurimme olivat tehneet ja ovat tallakin hetkella niista johtuen huonossa jamassa). Pain vastoin, olimme vuoden 2008 loppuun mennessa saastaneet $150.000 + elakesaastotilimme. Silloin paatimme ostaa talon, joka naytti hyvalta diililta sen hetken markkinatilanteeseen nahden. Maksoimme siita $335.000 maaliskuussa 2009. Silloinkaan emme myyneet kumpaakaan townhouseamme vaan panimme ne molemmat vuokralle. Kaikkien kulujen (verot, yhtiovastikkeet, likavesi jne ja korjausten) jalkeen ne tuottavat meille n. $1.400/kk.
    Vuonna 2013 muutimme olosuhteitten pakosta toiseen osavaltioon ja jouduimme myymaan talon nopeasti. Saimme siita $330.000. Olimme korjanneet ja parannellet taloa n.$30.000:lla ja kiinteistonvalittajan laskutuksen ja muiden erinaisten kulujen jalkeen olen laskellellut, etta havisimme kaupassa n. $60.000. Harmittaahan se vahan, mutta muistutan itseani silla, etta townhousemme ovat tuottaneet meille jo tahan mennessa nettona n. $140.000 ja ne ovat edelleen meidan ja halutessamme voimme myyda ne nyt n. $140.000:lla ja $100.000:lla. Emmeka edes kuvittele niita myyvamme. Nehan molemmat tuottavat meille joka kuukausi sen $1.400.
    Olemme talla hetkella vuokralla, koska paikka jossa asumme on hyvin kallis, eika meilla ole mitaan aikomustakaan sijoittaa pankissa olevaa $200.000:tta pieneen kaksioon paikassa, jossa emme aio olla pidempaan kuin pakko on. Palkkamme kattaa nykyisin kulumme, emmeka pysty saastamaan muuta kuin sen $1.400 joka vuokralaisiltamme tulee, mutta onhan sekin jotain ja kuten sanoin tilanteemme on nyt valiaikainen.
    Palatakseni aiheeseen, josta blogiasi pidat eli saastamiseen tulevaa elaketta varten niin yksi tarkeimmista kriteereista on tulevalla”elakkeella” kulutettavan rahan maara. Olemmekin vaimoni kanssa miettineet, etta sen jalkeen kun olemme kasvattaneet tyttaremme ja saaneet heidat koulutetuiksi voimme hyvinkin jaada elakkeelle n. kymmenen vuoden paasta jolloin olemme 55. Se on mahdollista jos muutamme halpaan maahan asumaan. Vaimoni on ecuadorilainen olen ihastunut maahan ja voisin hyvinkin asua siella. Siella hyvan elintason saa jo alle $1.000:n kuukausituloilla ja meillahan se on jo hyvinkin koossa pelkkien vuokratulojen muodossa. Sen lisaksi elakesaastotileillamme on n. $240.000 ja pankkitilillamme tulevia investointeja odottamassa reilut $200.000. Lisaksi tule saamaan entisen tyonantajani yhtionelaketta $700 kuussa heti taytettyani 55, joten jo pelkat vuokrat ja yhtionelake tuottavat meille yli $2.000 kuussa.

    1. Kiitos, kun jaoit tämän! Näitä on kyllä mahtava lukea. Paljon on sinulle ehtinyt tapahtua tuolla saralla. Näyttäisi, että eläke tulee olemaan hyvin hanskassa. Menestystä jatkossa!

  6. Kiitos blogistasi P.Ohatta. Olen lukenut tekstejäsi suurella mielenkiinnolla samalla jäsentäen tarkemmin omia suunnitelmiani. Tämän hetkinen aikataulu eläkkeelle siirtymiseen on kymmenisen vuotta, lasten lähtiessä kotoa opiskelemaan. Nettovarallisuutemme on tällä hetkellä nafti 200.000 e. Mieheni kehittää yritystoimintaa, jonka exit on suunniteltu 10 vuoden päähän. Tällä hetkellä yrityksen tuotto ei vielä riitä säästämiseen, mutta saapahan touhuta oman mielensä mukaisesti kehittäen toimintaa. Itse saan palkkatyöstä 3000 e nettona, ja siitä menee säästöön n. 500 e kk. Summaa saadaan kasvatettua kun lapset menevät kouluun ja jää 500 e päivähoitomaksu pois. Varallisuus on jakautunut sijoitusasuntoihin, pienmaatilaan, yritystoimintaan ja osakkeisiin. Tuon 500 e kuukausittaisen sijoituksen siirtämistä osakkeista indeksirahastoon olen miettinyt.. Jos tekisi sen 10 000 e alkupanoksella ja jatkaisi kuukausittain.. Myöskin isokuluisen omakotitalon myymistä olemme harkinneet.

    1. Mukava, että on löytynyt jotain luettavaa. Nettovarallisuutenne on jo melko kunnioitettavissa lukemissa! Itselläni on 2 alkaviin lukuihin vielä reilusti matkaa. Tuo alkupanos kuulostaa omiin korviin aika riskiltä ratkaisulta ja itse ehkä ennemmin nostaisin kuukausittaista summaa ja jakaisin näin alkupanoksen pidemmälle aikavälille. Toisaalta, jos osto sattuu hyvään aikaan, niin voi tuo olla kannattavaakin. Ongelma näissä on aina se, kun tulevaisuutta ei voi ennustaa.

  7. Huomaathan kuitenkin yhden ongelman kun nostat rahaa käyttöösi: ”if you have rotten returns in the first decade you will run out of money long before reversion to the mean” (retirement calculator from hell). Eli jos jäädessäsi eläkkeelle tuleekin pidempi huono jakso, et pysty olemaan koskematta pääomaasi kun tuotot voivat olla todella huonoja tai jopa miinusmerkkkisiä. Tällöin joudut koskemaan pääomaasi, joka taas kurssilaskun takia kutistuu kovaa vauhtia (eli lunastat lukumääräisesti paljon osuuksia/osakkeita). Jos tämä osuu heti eläkkeellepääsemisen alkuun niin sitten kurssien toipuessa aikanaan sinulla voi olla lukumääräisesti niin vähän tavaraa, että hyvälläkään tuottotasolla et saa enää riittävää rahavirtaa aikaiseksi.

    1. Aivan totta. Luonnollisesti myös eläkkeelle jättäytymisen ajankohdassa on pelivaraa ja mikään ei estä palaamasta töihin, jos oikein ankea aika iskee heti eläkkeen alkuun. Hyvä pointti, että eläkkeen alussa kassa on erittäin herkkä ja joustoa täytyy löytyä myös muualta, koska kuten sanoit ei todellakaan ole hyvä yhdistelmä nostaa rahaa kutistuvasta kassasta heti alkuun.

  8. Hei, meillä asuntosäästämistä vaimon kanssa vuodesta 2002. Tilanne nyt:
    sijoitusomaisuus 390Teur (6 asunto-osaketta)
    Mökki 150Teur
    Talo 190teur
    velkaa 350Teur.
    Nettovarallisuus 380Teur.
    Lapset ovat pieniä ja erokin on ollut enemmän kuin lähellä pari kertaa. Siinä menettää paljon jos eroaa, mutta kaikkea ei voi laskea rahana. Ikävä kyllä lapset ja varallisuus ovat olleet suurimmat yhdessä pitävät voimat.. ja toisaalta se että mahdumme kuitenkin asumaan saman katon alla, olemme kuitenkin sopuisia.. ja seksiäkin on vielä silloin tällöin.. Mutta varhennetulle eläkkeelle jäämistä en ole enää niin paljon miettinyt. Kun kotona menee huonommin on työssä käynti alkanut taas kiinnostaa enemmän. Nähtäväksi jää miten käy.

    1. Komean omaisuuden olette saaneet kerättyä. Ikävä kuulla, että muuten on ilmaantunut ongelmia ja noihin ei taida voida oikein varautua. Toivotaan parasta.

  9. En ymmärrä väittämääsi ”pääomaan ei kosketa”. Itse olen sitä mieltä että hautaan ei mitään mukaan saa tai ainakaan hautaan laitetulle 500.000 dollarilla ei kuolleelle ole mitään hyötyä. Itse olen päätynyt olettamaan että 85-vuotiaana pitää pankkitilin saldo näyttää nollaa ja tämä onnistuu vain syömällä myös pääoman. Saa nähdä miten oman kokeiluni käy – huomaanko että rahat ovatkin loppu jo ennen kuin altzheimer on syönyt aivoni.

    1. Anna palaa, jos siltä tuntuu! Itse koen enemmän onnen tunnetta siitä, että saan kerättyä rahaa tilille kuin jos käytän sitä. Viimeisestä villapaidasta toki taskut uupuvat, mutta ehkäpä roposistani on jälkipolville jotain hyötyä. Ainakin nyt fiilinki on tällainen, mutta ehkäpä muutan mieleni kun ikää karttuu ja pistän kaiken haisemaan. Kun nyt saisi ensin tuon kassan kasaan….

      1. Näihän se tuppaa menemään. Eli itsellenikin tulee ikäänkuin fiilis tehdä asia jollain tapaa. Jossain vaiheessa kun pyörittelen asioita ne ikäänkuin leimaantuu muottiinsa ja se on pakko vain saada toteutumaan.

        toisaalta luin tuossa tuota ylempääkin viestiä Jari Lammin kirjoittamaa ja huomaan siinäkin yhtäläisyyksiä omaan tavoitteeseeni.

        Olen huomannut että päätin ikäänkuin eläkeiän jonka jälkeen voin saada kuitenkin jotain tukea ja ehkä minua ei voi enää kunnon takia töihinkään laittaa ja laskurini laskee alaspäin eikä ylöspäin. Eli päätin että tuo ikä voisi olla 65 vuotta oli tarjolla eläke tai ei, asennepäätös ettei työkuntolni riitä töihin. Lasken siitä alaspäin tähän päivään eli pian 20 vuotta jäljellä. Minulle siis riittää että pidän kassan samana ja rahaa tarvitse vain ruokaan ja vuokraan tai kiinteistöveroon ja sähköön. Jossain vaiheessa laskuri ja saldo kohtaavat. Pointti on ettei omaa kuolemaa kehtaa ennustaa joten on pelottavaa alkaa laskemaan ylöspäin jos sattuu että ei tule summan kanssa sinuksi koskaan. En pysty tähän esim. 30 tai 40 vuotta. Ja olen varma että tuo 20 on liikaa myös. Siksi etsin keinoja miten asian kanssa tulen sinuksi ja millä tavalla haluan oikeasti elää.

        Nyt tiedän että voitan jossain kohtaa kuitenkin ja viimeistään 60 vuotiaana mutta toivon että leppoistamaan pääsen jo ennen 50:tä, ehkä aikaisemminkin.

        Loppuviikosta katsoin joko osakkeet alkaa mennä laskusuuntaan koska sekin voisi tällä kertaa jouduttaa prosessia. Suunnitelmissa on S-osuudet joista luovuin taannoin koska tilillä ei ollut hitustakaan rahaa joten kaikki sijoitukset joutui nostamaan pois. Sama vaara piilee koko ajan. Joten käteinen tilillä olisi minun mielestäni ihan must. Korvessa asuvalla pitäisi olla ainakin käytetyn tai uuden auton verran.

        Joutuu tässä aivosolut tekemään töitä eikä niitäkään enää paljon ole jäljellä.

  10. Mielestäni kannattaisi mieluummin sijoittaa laatuyhtiöihin, jotka pystyvät vuodesta toiseen kasvattamaan osinkoaan. Tällaisia löytyy mm. USA:n osinkoaristokraateista. Vuosittainen osinkopotti kasvaa jatkuvalla syötöllä, vaikka et koskisi pääomaan. Siinä vaiheessa kun osinkovirta ylittää asettamasi tavoitetason (esim. 1000 €/kk), ei tarvitse enää spekuloida tulevilla tuottoprosenteilla vaan voi huoletta jättää päivätyön ja nauttia eläkepäivistä, koska voi olla lähes satavarma että laatuyhtiö pystyy kasvattamaan osinkoaan myös tulevaisuudessa. Esimerkiksi 8 % vuosittaisella osingonkasvulla seuraavana vuonna tulisi jo 1080 €/kk, sitten 1166 €/kk, 1260 €/kk jne. Parinkymmenen vuoden päästä osinkoa kilahtaisi tilille jo 4661 €/kk.

    Mielestäni monissa näissä ”sijoittamalla eläkkeelle” -blogeissa ei ole kunnolla ymmärretty, mitä korkoa korolle -ilmiö oikeastaan tarkoittaa. Sen sijaan, että pyrittäisiin aktiivisesti hyödyntämään sitä kasvattamalla passiivisia tuloja eksponentiaalisesti, tavoitteena on päästä eläkkeelle ”kärvistelemään” ”minimipalkalla” ja vielä tuhlaamaan sijoitettua pääomaa.

    1. Osinkosijoittaminen kasvataa suosiotaan ja tuo on kyllä mielenkiintoinen vaihtoehto. Oikeastaan on kaksi syytä miksi en itse ole siihen lähteny.

      1. En halua käyttää aikaani yhtiöiden seuraamiseen, joka on mielestäni jossain määrin pakollista sijoitettaessa yksittäisiin osakkeisiin.
      2. En ole varma mikä on verotuksen vaikutus osinkostrategiassa verrattuna siihen, että sijoitan indeksirahastoon, josta maksan veroja vasta vuosien päästä. Korkoa korolle ilmiö paisuu valtavasti, kun verotuksen voi siirtää hamaan tulevaisuuteen. Toisaalta en voi keskittyä parhaisiin osingon maksajiin. Saa laittaa linkkiä tulemaan, jos tätä on joku tutkinut!

      Mitä tulee kärvistelyyn, niin henkilökohtaisesti olen oikein tyytyväinen elämänlaatuuni. Ainoa asia mikä ei sovi kuvioon on ”ikuinen” työura pakon alla.

      8 % vuotuinen osingonkasvu kuulostaa aika uskomattomalta, mutta itse en ole asiaan perehtynyt lainkaan, joten myös tämän tiimoilta saa antaa vinkkejä lisäsivistyksestä.

      1. Verotus toki syö osansa, ja sen takia ns. taloudellinen riippumattomuus siirtyy varmasti muutamalla vuodella eteenpäin verrattuna siihen, että veroja ei maksettaisi.

        Kun valitsee sijoituskohteiksi tasaisen varmoja laatuyhtiöitä, ei tarvitse kovinkaan paljoa käyttää aikaa niiden seuraamiseen. Kunhan nyt seuraa, että osingot maksetaan ajallaan, ja että osakekohtainen osinko kasvaa verrattuna edellisvuoteen. Eikä se nyt välitön katastrofi ole, vaikka jokin vuosi osakekohtainen osinko jäisi kasvamatta, kunhan siitä ei tule tapa.

        8 % vuotuinen osingonkasvu on täysin realistinen oletus monille laatuyhtiöille. Tuossa esim. muutamien laatuyhtiöiden vuotuisia osingonkasvuprosentteja (CAGR) vuodesta 1977 vuoteen 2014:

        Johnson & Johnson 13,3 % (osingon kasvua 53 vuotta putkeen)
        Coca-Cola 11,2 % (osingon kasvua 53 vuotta putkeen)
        Procter & Gamble 9,7 % (osingon kasvua 59 vuotta putkeen)
        Colgate-Palmolive 9,1 % (osingon kasvua 52 vuotta putkeen)
        Lowe’s 15,1 % (osingon kasvua 52 vuotta putkeen)

        Laatuyhtiöitä ostettaessa kannattaa kuitenkin ajoittaa ostot mahdollisuuksien mukaan sellaisiin ajankohtiin, jolloin niiden osakkeet ovat halpoja. Pohjatuotto muodostuu ostohetken osinkoprosentista (dividend yield), ja loput tuotosta osingon vuotuisesta kasvuprosentista. Tällä hetkellä ainakin amerikkalaiset laatuyhtiöt ovat kalliita, mutta sopivia ostosaumoja voi tulla esim. kun FED aloittaa koron nostot ja osakekurssit laskevat ainakin hetkellisesti. Järjestelmällinen, esim. kuukausittainen osto-ohjelma toki luo ajallista hajautusta, mutta mitä halvemmalla saa sitä parempi. Kuitenkin kalliillakin ostettaessa tuottoa tulee, mutta vähemmän.

        Tuossa omassa strategiassasi minua askarruttaa, miten aiot päästä 8,5 % keskituottoon vuodesta toiseen? Oletko esim. varautunut vuoden 2008 kaltaiseen finanssikriisiin, jossa pörssikurssit romahtavat 50 % tai enemmän? Tai vaihtoehtoisesti vuosia kestävään karhumarkkinaan, jolloin loivaa alamäkeä voi kestää vuosikaupalla eikä positiivista tuottoa tulekaan moneen vuoteen? Tuollaisissa tilanteissa laatuyhtiöihin sijoittava ”buffetisti” lähinnä nauraa paskaista naurua niille, jotka ovat markkinoiden talutusnuorassa, ja tekee mittavia aleostoksia samalla kun tulovirta on varmistettu (kasvavien) osinkojen muodossa 🙂

        Osingoista kannattaa muistaa vielä se, että ne tulevat suoraan yhtiöltä eikä muilta sijoittajilta. Jos pelaat osakepeliä myymällä ja ostamalla osakkeita, olet loppupeleissä muiden sijoittajien armoilla.

      2. Aina vain vaikuttaa mielenkiintoisemmalta tuo osinkosijoittaminen. Eipä nimesi turhaan ole Osinko-Ossi! No joo… ehkäpä sitä jossain vaiheessa saisi oikeasti aikaiseksi, että tutkisi tuota tarkemmin. Ei olisi ollenkaan hullumpaa aloittaa sivuprojektiksi osinkosalkkua, jos tulot sen sallivat.

        Mitä tulee nykyiseen strategiaani, niin en suinkaan kuvittele pääseväni joka vuosi keskituottoon. Jokainen vuosi kun keskituotto tai sen yli toteutuu, kassani kasvaa suuremmaksi ja näin luo puskuria laskun varalle. Jos pitkä lasku sattuu heti eläkkeen kärkeen niin sitten se aiheuttaa jo enemmän ongelmia.

        Toisaalta en ole pakotettu käyttämään joka vuosi saman verran rahaa vaan myös tässä on jonkin verran joustoa. Jo ihan pelkästään kulusta muuttamalla, mutta myös vaihtamalla vaikka maantieteellistä sijaintia taloustilanteen mukaan. Lisäksi asunnoista tulee vuokratuloja ja eläkekassasta on osa käteisenä/korkorahastoissa, joihin voi turvautua huonoina aikoina. Näillä tasoittaa jo suurimman osan laskuista, ilman että joudun pakkomyynteihin huonoon aikaan. En myöskään voi kuvitella tilannetta, että en ansaitsisi mitään sen jälkeen kun jään eläkkeelle, koska useimmmat hauskat projektit liittyvät jollain tavalla ansaitsemiseen. Myös tuo luo lisää turvamarginaalia.

        Aina on myös vaihtoehtona turvautua vanhaan kunnon työntekemiseen. Varsinkin jos 2008 kaltaiset alennusmyynnit taas alkavat kun olen jo eläkkeellä, niin sitten täytyy ehkä harkita jo rahan ansaitsemistä, jos muuten ei ole varaa ostoja tehdä. Tässä kohtaa en tietenkään voisi sanoa olevani eläkkeellä, mutta hengissä kuitenkin.

        Se on kyllä hyvä pointti, että osinkosalkulla voisi eläkkeen suunnitella pienemmällä joustolla, kun kassavirta olisi tasaisempi.

  11. Sen verran vielä voisin kommentoida, että ”Kuinka paljon rahaa tarvitaan, jotta voi jäädä eläkkeelle?” on kasvavan osingon metsästäjälle epärelevantti kysymys. Taloudelliseen riippumattomuuteen riittävän osinkovirran (vaikka 12 000 € / vuosi) voi saavuttaa esimerkiksi vain reilun 100 000 €:n kokoisella salkulla. Tai sitten salkun koko voi olla 500 000 €. Pointti ei ole salkun absoluuttisen euromäärän kasvattaminen, vaan se että omistat yhtiöitä jotka tekevät vuosi vuodelta enemmän voittoa ja ”rahoittavat” eläkepäiväsi maksamalla pikku hiljaa sijoituksesi takaisin (ja reippaasti ylimääräistäkin) kasvavalla korolla. Salkku siis tulee ajatella omistusosuuksina eikä ”läjänä käteistä”. Ja hyvistä omistuksista ei hevin kannata luopua.

    Itse uskon, että kaikkein varmin tapa ns. taloudelliseen riippumattomuuteen on juuri osinkoja maksaviin laatuyhtiöihin sijoittaminen (buy&hold forever). Se ei varmastikaan ole nopein tapa generoida rahaa ja kaikessa yksinkertaisuudessaan ”tylsää” sijoittamista, mutta sitäkin varmempaa. Eläviä esimerkkejä löytyy vaikka kuinka paljon, esim. Buffet, Sinkko, Lindströmit. Salkun absoluuttisen euromäärän kasvattaminen tiettyyn rajaan asti ja sen jälkeen luottaminen markkinoiden keskituottoon tms. johtaa ennen pitkää vaikeuksiin, esimerkiksi juuri finanssikriisin puhjetessa tai pitkässä laskumarkkinassa. Eri omaisuuslajeihin hajauttamalla toki voi pienentää riskiä, mutta useiden eri omaisuuslajien arvot voivat laskea samaan aikaan esim. finanssikriisissä. Asuntosijoittaminen on toki ihan järkevää puuhaa, siinä on sijoituksen takana jotain konkreettistakin.

  12. Kun aikanaan selvitin, mitä olisi odotettavissa osakemarkkinoilta pitkässä juoksussa, niin päädyin lukuun 5,2 %, joka on ollut maailman osakemarkkinoiden reaalituotto vuosina 1900-2008. Lähde: Hannu Kaira, osakemarkkinoiden_nakymat_ja_haasteet_elakesijoittamiselle_7.pdf, sivu 62 ja taulukko 3.4. Samasta dokumentistä käy ilmi myös pitkien korkojen vastaava luku: 1,8 %.

    1. Kiitos kommentista! Ehkä tätäkin arviota voisi taas jossain välissä päivittää. Suhteellisen lähellä nuo ovat kuitenkin käyttämiäni lukuja. Tietysti ”ikuisella” aikavälillä prosentinkin ero tekee jo paljon korkoa korolle.

  13. Laskelmien 8,5% tuotto vaikuttaa kovalta, mutta niin on 4% inflaatiokin nykytasoon nähden.

    Itsekin olen ennenaikaista ”eläkkeelle” jäämistä suunnitellut tai ainakin jonkinlaisia laskelmia koittanut tehdä millaisella summalla se voisi teoriassa olla mahdollista. Omissa laskelmissani huomioisin mahdolliset satunnaiset tulot työikäisenä, olkoon ne sitten jotain pätkätöitä tai jotain pienimuotoista kauapankäyntiä. Tulopuolella voi mielestäni huomioida myös yhteiskunnan maksamia tukia. Jos työikäisenä kotona vetelehtiessä ei peruspäivärahaa nosta niin oikean eläkeiän koittaessa jonkinlaista eläkettä on tiedossa. Eläke ei ole määrältään niin suuri kuin ikänsä töitä tehneillä, mutta nykyrahassa satasia kuitenkin.

    Jos tavoitteena ei ole jättää jälkeensä suuria omaisuuksia, niin laskelmissa voi mielestäni huomioida sen että pääoma pikkuhiljaa pienenee. Huonoina sijoitusvuosina tai jos ylimääräistä yllättävää menoa ilmaantuu, pääomaan kajoamista ei kannata liikaa pelätä. Satunnaiset lisätulot ja hyvät pörssivuodet kyllä korjaavat kuoppia.

    Muistelisin haarukoineeni että jos 50v ikäisenä on asunto maksettu, ei velkaa, ei elätettäviä niin alle puolen miljoonan säästöillä voisi halutessaan hypätä oravanpyörästä pois ja siirtää työnteon yhdeksi harrastukseksi muiden harrastusten joukkoon.

    1. Samoilla linjoilla. Olen sittemmin muuttanut luvut 7,5 % ja 2 %. Tosin inflaatio saattaa vieläkin olla liian korkea, mutta jääpähän sitten pelivaraa.

      En usko, että koskaan lopetan kokonaan ansaitsemista. Se että mitä teen ja kuinka paljon on tietysti auki. Ja kansaneläkkeeseen on jokaisella oikeus. Oma ajatukseni on ikuinen kassa ja kun olen kasa multaa, niin päättäköön muut sitten mitä sillä tehdään. Toki mieli voi muuttua.

      Aikalailla samoihin lukuihin olen itse päätynyt, vaikka tavoite eläkeikä onkin hieman alempi.

  14. Portfoliovisualizerin Monte Carlo – simulaation mukaan historiallisia tuottoja ja inflaatiota käyttäen 300 000€:n hajautettu salkku riittäisi noin 80%:n todennäköisyydellä antamaan 1000€:n kuukausitulot vähintään 50:ksi vuodeksi. Mediaanitodennäköisyydellä salkku olisi vieläpä samalla kasvanut miljooniin, joten loppua kohden olisi varaa korottaa kuukausiliksaansa suurella todennäköisyydellä.

    Monte Carlo huomioi volatiliteetin ja antaa siksi uskoakseni lineaarisia malleja paremman ennusteen.

  15. Nou ropleem. Aloitin noin v. 1999 ottamalla osaa Data Fellowsin antiin, ja sain 25 osaketta. Nyt vuoden 2016 osinkoja tulee reilut 1200 €/kk ja lisäksi ansiosidonnainen/osaaikainen n. 1300€/kk. Periaatteena B&H. Ei paha tulos 🙂 Eläke alkaa varsinaisesti vuoden 2018 alusta, jolloin summa nousee parisataa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.