Tulojen kasvu = menojen kasvu

Omista opiskeluistani ei ole vielä kovin kauaa vierähtänyt. Jos tarkkoja ollaan, niin muutamia suorituksia puuttuu vieläkin ja nämä täytyisi hoitaa valmiiksi töiden ohessa.

Varsinaisina opiskeluaikoina ajattelin aina, että sitten kun pääsen töihin, voin ostaa kaikkea todella ”tarpeellista”. Listalla on ollut mm. tuliterä bemari, vaatteita, taulu-tv ja kaikkea muuta turhaa skeidaa.

Tämä ajatus taitaa olla aika normaali: Sitten kun minulla on enemmän rahaa, voin ostaa sitä ja tätä. Usein toteutuu yhtälö, että kun tulot kasvavat, niin toisaalta myös menot kasvavat.

Tällaisesta ajatuksesta sietäisi saada luunapin keskelle otsaa!

Useimmat ovat tottuneet nipistämään kuluista opiskeluaikana. Suurin osa ajasta menee opiskeluun, jolloin ei ole mahdollisuutta tienata samanlaisia summia kuin täysipäiväisessä työssä. Kuitenkin opiskeluaikoina opitut säästämistaidot unohtuvat heti, kun palkka lähtee kunnolla juoksemaan. Mitä jos jatkaisi elämistä, kuten opiskeluaikana, mutta tulot olisivat merkittävästi aikaisempaa suuremmat?

Sanomattakin on selvää, että säästäminen ottaisi ison harppauksen eteenpäin.

Moni opiskelija on kuitenkin joutunut velkakierteeseen ja ensimmäinen laina on usein opintolaina. Älyttömin, ja yllättävän usein kuultu selitys on, että ilman opintolainaa ei voi tulla toimeen. Harvemmin laina kuitenkaan liittyy varsinaiseen toimeentulemiseen ja selviämiseen. Yleensä taustalla on halu ostaa materiaalista omaisuutta.

Tästä päästään sujuvasti yhteen säästämisen periaatteeseen; jos jotain asiaa ei voi ostaa käteisellä, se jätetään ostamatta.

Itsekin harkitsin aikoinaan opintolainaa. En suinkaan olisi ostanut mitään romua, vaan olisin sijoittanut rahat. Tuossa vaiheessa en kuitenkaan ollut niin innostunut vivun käyttämisestä.

Ainoa laina, mitä kannattaa edes harkita, on sellainen, jonka aikaansaamat tuotot ovat suuremmat, kuin lainan aiheuttamat korot. Tällaisia ovat esimerkiksi laina sijoitusasuntoa varten, yrityslainat tai vaikka autolaina, jos sattuu olemaan taksiyrittäjä.

Poikkeuksen käteisostamisen sääntöön tekee asunto. Asuntoon vaadittavan summan säästäminen pankkitilille ei vain ole kannattavaa. Kuten totesin jo kirjoituksessa kuinka paljon rahaa tarvitaan, jotta voi jäädä eläkkeelle, on pankkitilin reaalituotto tällä hetkellä todennäköisesti negativinen. Lisäksi on huomioitava, että asuntolaina omaa asuntoa varten kannattaa vain siinä tapauksessa, että asunnon ostaminen tulee edullisemmaksi, kuin halvin vaihtoehtoiskustannus.  

Elämänmurrostilanteessa, esimerkiksi siirryttäessä opiskeluista työelämään, voidaan saavuttaa todella merkittäviä säästöprosentteja. Parasta on se, että tämä ei vaadi minkäänlaisia muutoksia kulutukseen.  Säästäminen onnistuu siis käytännössä tekemättä yhtään mitään.

6 vastausta artikkeliin “Tulojen kasvu = menojen kasvu”

    1. Kyllähän se varmasti osittain säästämiseksi lasketaan, ehkä jopa sijoittamiseksi, jos sattuu oikein oiva asunto olemaan. Asunto tulee myös minulla olemaan jossain vaiheessa ajankohtainen säästämismuoto.

    2. tuo on kyllä totta että jos oikein sopiva osuu alle ja sen vielä lainavivulla osittain hankkii niin tuottoprosentit voi olla huikeita. itsellä ainakin mennyt hyvin asuntokaupat. tosin tämä nykyinen on enemmänkin kodiksi ostettu kuin sijoitusmielessä.
      milloin meinasit omaan asuntoon investoida?

    3. Yritän tuota viivytellä niin pitkään kuin mahdollista. Tällä hetkellä opiskeluaikojen jäänteenä alla erittäin edullinen asunto, mutta ikuisesti tilanne ei näin valitettavasti jatku. Voi kunpa jatkuisikin…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.